Shatterin W108 250S -67

[Shatter]

Vaihteiston kasausta.


NOS paketteja avatessa on aina oma tunnelma.


Kuori pestynä ja valmiina asennukseen.




Neulalaakeri kasattuna asennusrasvalla ettei karkaa irtoneulat omille teilleen.
Huom: kuvassa 1. ja 2. synkrorengas on väärinpäin, hoksasin sen myöhemmin niin en jaksanut ottaa enää uutta kuvaa neulalaakerin tähden.


Ensin alempi akseli pohjalle ilman laakereita jotta saa tarpeeksi tilaa asentaa ylempi paikallensa.


Pääakseli kasattuna (synkrorengas oikeinpäin!)


Sisälle mennöö, ilman laakereita myös. Tämän kanssa saa olla tarkkana ettei 1. ratas luista neulalaakerin päältä pois, nippusidettä käytin apuna mut silti sai pitää kiinni kokoajan. Muuten joutuu purkamaan ja kasaileen irtoneulat paikalleen.


Kytkinakselin asennus tapahtuu sivusta, laakerin reiästä.




Akselit omilla paikoillaan laakereita vailla. Laakerit on liukusovitteella joten helppo asentaa.


Laakerit paikallaan takapäässä ja lukkorengas asennettu.
Uudessa laakerissa oli mukana lukkorengas, mutta se oli useamman kymmenyksen ohkasempi joten ei voinut käyttää ettei mene paikoitus pieleen.


Kytkimen puoli, lukkorenkaan alle tuli 2mm shimmi. Sisäkoolille tulee myös pienempi lukkorengas, ei vielä paikallaan kuvassa.


Shimmauksen mittausta, päätyvälystä saa olla max 0.05mm.
Alkuperäiset paperitiivisteet oli 0.25mm paksut ja niillä ei tarvinnut muuttaa shimmausta ollenkaan, molemmissa akseleissa välys tuli nollaan ja akselit pyörii kiristettynä nätisti.




Kardaanin laippaan piti tehdä kahdesta 30mm hylsystä erikoistyökalu km-mutterille.
Kiristys tälle taisi olla yli 100nm, mittarinvaijerin ratas kiristyy laakerin ja laipan väliin.

Jotain hämärää tuossa oli kun laatikkoa purkaessa mutteri aukesi heti hennosti tampilla ja vasaralla kopauttamalla.




Tiivistesatsissa oli vaihteenvalitsimen tangon stefa liian pieni, paikallisesta putkasta sopiva 14x26x7mm.
Olipa työmaa purkaa koko vaihteenvalitsin yhden stefan takia..

Jatkuu..

[Juhani Halmeenmäki]

Asiallista toimintaa, taas. Ekaa kertaa kun itse yritin koota lootaa, niin ei se millään onnistunut. Tuossa pitä olla jotenkin kieroutunut mielenlaatu, että keksii, missä järjestyksessä akselit & rattaat menee paikalleen. Toisen lootan kanssa onnistui jo, ja kolmas olikin helppo.

[JPM]

Hienoa työtä!
Todella hyväkuntoiselta näyttää vaihteiston osat, jopa pakin kääntöpyörä ja rattaat on miltei kuin uudet. Onko kaikki pääakselin rattaat laakeroitu tuollaisella neulalaakeri-pronssikehä hässäkällä, aika hieno mikäli on?
Nyt, kun laatikko on pöydällä olisi helppo testata sitä pyörittämällä vaikka sorvilla tai vastaavalla. Sopivasta hyde letkusta saa hyvän ja ääntä eristävän voimansiirron kytkin akselille.

[Shatter]

Asiallista toimintaa, taas. Ekaa kertaa kun itse yritin koota lootaa, niin ei se millään onnistunut. Tuossa pitä olla jotenkin kieroutunut mielenlaatu, että keksii, missä järjestyksessä akselit & rattaat menee paikalleen. Toisen lootan kanssa onnistui jo, ja kolmas olikin helppo.

Muutaman oton se tosiaan otti että keksi miten laitetaan

Hienoa työtä!
Todella hyväkuntoiselta näyttää vaihteiston osat, jopa pakin kääntöpyörä ja rattaat on miltei kuin uudet. Onko kaikki pääakselin rattaat laakeroitu tuollaisella neulalaakeri-pronssikehä hässäkällä, aika hieno mikäli on?
Nyt, kun laatikko on pöydällä olisi helppo testata sitä pyörittämällä vaikka sorvilla tai vastaavalla. Sopivasta hyde letkusta saa hyvän ja ääntä eristävän voimansiirron kytkin akselille.

Yllätyin itsekin yleiskunnosta ottaen huomioon metallihileen määrän öljyssä, akseleiden päätykuulalaakerit oli ainoat huonokuntoiset osat koko lootassa. Rattailla on tosiaan omat neulalaakerit, jotka silmämääräisesti oli kaikki virheettömiä.

En taida innostua sen enempää hifisteleen koepyörityksien suhteen, paikalleen vaan ja ihmetellään miten käy.

Tässä vielä saatavilla olevasta täyd. laakerisarjasta kuva, lainattu DBDepotin sivulta.

[Petteri Kivimäki]

Vaatii osaamista ja uskallusta, nostan hattua!

Mikäs opus sulla siellä pöydällä on levällään?

[Shatter]

Vaatii osaamista ja uskallusta, nostan hattua!

Mikäs opus sulla siellä pöydällä on levällään?

Kyllä ne on tehtävissä. Haynesin manuaali 1968-1972 250/280 malleille, hyvää tietoa eikä kyllä mennyt hommaaminen hukkaan kunnostuksen lomassa.


Sain mersusta aitoja latolöytö kuvia edelliseltä omistajalta. Kuvat vuodelta 2023 jolloin auto on kaivettu ladosta esille siellä 20v lepäämisen jälkeen vuodesta 2003 asti. Kivoja yksityiskohtia historiaan.

Pitäisi tehdä itsekin uusi kuva-albumi kunnostustöistä nyt kun auto on taas ajokunnossa. Toivottavasti aavistuksen parempana lähtötilanteesta

[Shatter]

Alkuperäisiä 14" peltivanteita hierottu museokatsastus kuntoon pikkuhiljaa, vielä puuttuu kromirenkaat ja uudet kumet.

[Shatter]

Kaasareiden kanssa ihmettely jatkuu,

kiihdytyspumppujen vaihdon jälkeen yhden asian sai kuntoon, mutta edelleen alkanut olemaan kylmänä liikkeelle lähtiessä sellaista että muutaman kilometrin ajan pitää pelkällä pintakaasulla herkutella, muuten rykii ja pätkii mahdottomasti. Moottorin lämmettyä kaikki toimii kuten kuuluu. Myös kuumana sammuttaessa, hetken seisonnan jälkeen on mahdottoman pitkä startti ja vaatii kaasun painamisen pohjaan, jonka jälkeen lopulta köhii itsensä käyntiin.

Otin kaasarit kokonaan auki niin ruostemujuahan siellä oli pohjat täynnä, samaa mitä vasta vaihdetussa bensasuodattimessakin, ei kuitenkaan ollut tukossa mikään. Jännä että pääsee suodattimenkin läpi.
Kaasutinexpertiltä löytyi uudet nahkakupit kiihdytyspumppuihin niin vaihdoin ne vielä uudelleen sekä samalla kaasareita varmuuden vuoksi läpikäydessä huomasin hieman lisää outouksia joihin ei ole tullut kiinnitettyä huomiota sen enempää ensimmäisellä kerralla purkaessa ja tiivisteitä uusiessa.









Useamman ohjekirjan mukaan kaasareissa pitäisi olla 250S mallissa pääsuuttimet 115/125 sekä ilmasuuttimet 100/120.
280S mallissa näyttää olevan samat pääsuuttimet, mutta pienemmät ilmasuuttimet (90/110) jotta menee rikkaammalle.

Noh, tässä näkyy olevan molemmissa kaasareissa jostain syystä molemmat pääsuuttimet 120 ja ilmasuuttimet 110/120
Kävin jälleen osakaasarit läpi ja sieltä löytyi pääsuuttimia koossa 115 ja 130 sekä 100 ilmasuuttimet.

Nyt olisi siis vaihtoehtona laittaa joko aavistuksen laihemmalle taikka rikkaamalle vakiosta
pääsuuttimet 115/120 ja ilmasuuttimet 100/120
tai
pääsuuttimet 115/130 ja ilmasuuttimet 100/120

Yhtenä pähkinänä olisi myös kohojen korko, arvoksi annetaan 21-23mm eli vaikuttaakohan yksi milli käytännössä toimintaan mitenkään? tällä hetkellä etukaasarissa 21mm, takana 22mm.





Niin ja siinä touhutessa jostain putkahti mieleen kokeilla onko pakosarjan mutterit pysyneet kiinni nyt kun on hetki ajeltu ja saanut lämpösyklejä aikaiseksi kaikki uudet osat, siellähän oli imusarjan kaikki kuparimutterit aivan löysällä! Oiskohan tässä syy miksi hieman nikottelee kylmänä.. vasta kyllä kokeilin ruiskia bräkleeniä kaasareiden läheisyyteen kylmäkäynnistyksessä jos sattuisi löytymään imuvuotoja, mutta en sillon havainnut mitään, toki empä tainnut tuonne imu- ja pakosarjan väliseen tiivisteeseen sumutella mitään.

[Juhani Halmeenmäki]

Ei kaasarikonen bensafilsu hirmuisen tiheä ole, se ei kuitenkaan saa vastustaa liikaa mekaanisen bensapumpun tehoa. Itsellä meni joskus reissussa bensaletku rikki, ja piti paikata ns vesiletkulla, että pääsi kotiin. Sitä kumimujua sitten riitti tulla, ja usempi bensafilsu kului, ennen kuin alkoi olla filsuissa mujut ja kaasarit puhtaat. Kirkkaista filsun putkilähdöistä näki, kuinka musta bensaseos muuttui haalemman tumman harmaaksi, seuraavaksi tumman harmaa vaaalean harmaaksi jne...

[JPM]

Millainen tyhjäkäyntipiiri noissa kaasareissa on? Ilmeisesti tyhjäkäynnille on omat suuttimet ja lisänä seosruuvit joilla säädetään tyhjäkäyntiseos läppien ollessa vastinruuveja vasten?
Kyllä se minun mielestä toimii suht hyvin mikäli ongelma on ainoastaan laiha seos kylmänä.
Nykybensa lämpölaajenee huomattavasti 60-luvun bensaa enemmän eli kuuman koneen sammuttua bensanpinta nousee kohokammioissa aika reilusti. Tämä mahdollisesti aiheuttaa höyrylukon ja kuumastrartti ongelman jota vielä edesauttaa se,että itse putsari on kaasareita alempana ja höyryt ei pääse haihtumaan minnekään.
Ainakin ns virikaasarit on todella tarkkoja oikeasta bensanpinnasta. Jännästi tässä on annettu iso haarukka jossa toki voi olla huomioitu kaikenlaisia muuttujia. Itse säätäisin pinnat samaksi molemmissa kaasareissa ja kokeilisin vaikka molempia ääripäitä mitä vaikuttaa moottorin käytökseen. Muutos pitäisi olla selvästi havaittava.
Aiempien kuvien sytytystulpista perusteella seos kuitenkin on suht oikein pl yksi musta tulppa. Seosmittari helpottaisi seoksen saamista kohdalleen kunhan muistaa, ettei tällaiset kaasarit on aina kompromissi eikä niillä päästä kovin tarkkaan seokseen vs modernimpi tekniikka.

[Petteri Kivimäki]

Satakasissa höni ilmaa kaasuttimen ja imusarjan juuresta. Kummastelin asiaa pariinkin otteeseen ja vaihtelin tiivistettä. Syyksi paljastui seuraavan omistajan hyvän huomion jälkeen kaasuttimen laipan pikku kierousheitto. En tiedä millä kotikonstilla "koneistivat" suoraksi.

Mikä noiden Zenithien laippaa ajan saatossa vääntää, suunnittelija savolaisemigrantin kierous?

[Shatter]

Millainen tyhjäkäyntipiiri noissa kaasareissa on? Ilmeisesti tyhjäkäynnille on omat suuttimet ja lisänä seosruuvit joilla säädetään tyhjäkäyntiseos läppien ollessa vastinruuveja vasten?
Kyllä se minun mielestä toimii suht hyvin mikäli ongelma on ainoastaan laiha seos kylmänä.
Nykybensa lämpölaajenee huomattavasti 60-luvun bensaa enemmän eli kuuman koneen sammuttua bensanpinta nousee kohokammioissa aika reilusti. Tämä mahdollisesti aiheuttaa höyrylukon ja kuumastrartti ongelman jota vielä edesauttaa se,että itse putsari on kaasareita alempana ja höyryt ei pääse haihtumaan minnekään.
Ainakin ns virikaasarit on todella tarkkoja oikeasta bensanpinnasta. Jännästi tässä on annettu iso haarukka jossa toki voi olla huomioitu kaikenlaisia muuttujia. Itse säätäisin pinnat samaksi molemmissa kaasareissa ja kokeilisin vaikka molempia ääripäitä mitä vaikuttaa moottorin käytökseen. Muutos pitäisi olla selvästi havaittava.
Aiempien kuvien sytytystulpista perusteella seos kuitenkin on suht oikein pl yksi musta tulppa. Seosmittari helpottaisi seoksen saamista kohdalleen kunhan muistaa, ettei tällaiset kaasarit on aina kompromissi eikä niillä päästä kovin tarkkaan seokseen vs modernimpi tekniikka.

Erillinen tyhjäkäyntisuutin on joo ja seosruuvi jolla saa suorittaa hienosäädön. Näillehän on annettu pakokaasumittarilla mitattava arvo mutta olen itse säätänyt vain seosruuvista siten että kuumalla koneella tyhjäkäynti on korkeimmillaan.

Voisi kokeilla säätää kohot speksin alapäähän nyt eli 23mm.

Näissähän on erillinen tuuletusventtiili jonka pitäisi estää juuri lukkojen syntyminen. Ne on kokoajan auki kun kaasuvivusto lepää nollassa.

Onhan nämä kaasarit sellaisia hienosäätäjän unelmia, ei lopu homma koskaan.

Satakasissa höni ilmaa kaasuttimen ja imusarjan juuresta. Kummastelin asiaa pariinkin otteeseen ja vaihtelin tiivistettä. Syyksi paljastui seuraavan omistajan hyvän huomion jälkeen kaasuttimen laipan pikku kierousheitto. En tiedä millä kotikonstilla "koneistivat" suoraksi.

Mikä noiden Zenithien laippaa ajan saatossa vääntää, suunnittelija savolaisemigrantin kierous?

Taitaa lämpö ja ikä tehdä tepposia, siihen päälle vielä usemmat kaasarien uudelleenrakennukset ja ruuvien kiristelyt. Mä tein kaasarien ja imusarjan väliin 0.5mm tiivisteet joka väliin kun on eristepalaa, lämpösuojaa jne päällekkäin niin toistaiseksi tuntuu pitävän.

[JPM]

Erillinen tyhjäkäyntisuutin on joo ja seosruuvi jolla saa suorittaa hienosäädön. Näillehän on annettu pakokaasumittarilla mitattava arvo mutta olen itse säätänyt vain seosruuvista siten että kuumalla koneella tyhjäkäynti on korkeimmillaan.

Voisi kokeilla säätää kohot speksin alapäähän nyt eli 23mm.

Näissähän on erillinen tuuletusventtiili jonka pitäisi estää juuri lukkojen syntyminen. Ne on kokoajan auki kun kaasuvivusto lepää nollassa.

Onhan nämä kaasarit sellaisia hienosäätäjän unelmia, ei lopu homma koskaan.

Tyhjäkäynti ja kiihdytyspumpun suuttimet on pienimmät mitä kaasareista löytyy, jos niihin kertyy hartsiintumaa tai muuta niin virtaus pienenee paljon. Olet ne varmaan hyvin tsekannut, kannattaa olla tarkka noiden kanssa. Tyhjäkäyntisuuttimet on siinä mielessä helpot, että jos niissä on väärä virtaama loppuu seosruuvista säätövara suuntaan tai toiseen. Jos ruuvissa on säätövaraa molempiin suuntiin niin tyhjäkäyntisuuttimet on ok.

Bensanpaineen voisi myös mitata, väärä bensanpaine voi myös teettää kaikenlaista jännää.

Tuuletusventtiilit onkin suht kehtittynyttä tekniikkaa ja kertovat siitä, että höyrylukko ongelma on todellinen.

Kaasarit on kiehtovia : ) Periaatteessa säädöt ei muutu itsekseen, mutta olosuhteet, kuten ilman lämpö, paine ja kosteus muuttuvat paljonkin. Lopulta niistä tulee ihan hyvät, kun aikansa säätää.