Automaatti mesellä talvella

[Aapo.T]

Monissa maissa nastarenkaat on kielletty ja ainoa vaihtoehto on kitkat tai lumiketjut. Tosin lämpötila harvoin siellä laskee alle -10 joten tiet pysyy aina sulina Että suomalainen talvi on aika poikkeus.

[pera8x]

mun kokemuksien mukaan taas automaatilla on helpompi heijata, kun manuaalilla. manuaalilla ei kunnolla pysty heijaan, kun veto päällä yhteen suuntaan. eli vaikka ykkönen silmään ja eteenpäin sen, minkä menee, sitten kytkin pohjaan ja antaa valua taakseppäin ja taas kytkin ylös ja varovasti kaasua jne.

automaatilla voi heijata eteen ja taakse. D:llä varovasti kaasua, sitten, kun meno lakkaa, niin R päälle ja taas kaasua. sitten, kun taas lakkaa liikkumasta, niin äkkiä D:lle ja varovasti kaasua. tai vastaavasti muuten ihan samoin, mutta pitää kaasua asen verran, että kierrokset on jossakin 1000 paikkeilla. ainakin entinen 300D ja 722.4 aski oli niin nopee tossa touhussa, ettei manuaalilla olis mitenkään kerenny vaihtaan 1 ja pakin välillä yhtä nopeesti. niin, jumista pääsi pois, jos oli päästäkseen. yhtälailla ne manuaalit ja automaati mulla on jumiin jääny, jos on ollu jäädäkseen. tomaatilla vaan pikkasen helpompi heijata.

uusista autoista en tiedä, että kuinka niillä onnistuu toi heijaaminen automaatin kanssa. vanhalla ainakin onnistuu.

[Ammendment]

manuaalivaihteisella jää liukkauden takia huomattavasti helpommin paikoilleen kuin automaatilla,huomaat sen kyllä ensi talvena ,joten ehdottomasti automaatti.

Komppaan tätä. Viime talvi meni W201 tomaatilla, edellinen manuskalla.

[adenauer300]

Olen reilut 20 vuotta automaatilla ja kitkarenkailla ajanut ja vain kerran jäänyt kiinni, kun lähdin 123:sella 40cm auraamattomaan umpihankeen.
Kyllä pärjääminen lumella ja liukkaalla useimmiten on kiinni penkin ja kaasupolkimen välissä vaikuttavasta henkilöstä, ei vaihdelaatikosta tai renkaista.

[sundiz]

Itsellä pyörinyt tuollaset bilteman ketjut takaluukussa talviaikaan. Viime talvena tuli niille jopa käyttöä. Jäi auto auraamattomalle kujalle jossa lunta ja lumikerrostumia oikein urakalla. Riitti kun heitti ketjun pelkästään toiselle puolelle. Kun ketjun kaivoi takaluukun syövereistä niin renkaan ympärille asentui ketju n. minuutissa (kovin tiukkaan en jaksanut sitä kiristellä. sen verran että pääsin pahimmasta sohjosta irti. Sen jälkeen ketju konttiin takasin ja keula kohti uusia seikkailuja). Muutamia kertoja noiden laittoa on tullu harjoteltua ihan pihassa että tietää että miten päin ne tositilanteessa sinne saa laitettua. Suosittelen.

[Oberland]

Niin, ketjut ovat oivallinen varuste. Pariin vanhaan esim. lasinpesuneste kannuun sopivaa hiekkaa/mursketta ja jokin räsymaton raato sekä sopiva lapio kyllä sillä lähtee hankalammasta paikasta. Tuossa tuttu regaskauppias sanoi että vaihtamalla talvirenkaaksi 225/55/16 tilalle renkaan 205/60(vai oliko se 65)/16 a) on aika paljon halvempi b) huomattavasti parempi ajaa varsinkin lumipeitteisellä tiellä. Ei automaatti ole yhtään hankalampi talvikäytössä ainoastaan silloinkun keskiviivalla on pöperöä ajetaan arvokkaasti kaistanvahdossa.

[Jari Ke]

Edittiä...

Automaatti on todella hyvä paikassa missä tarvitaan lähteä tiukasta staattisesta vedosta liikkeelle ilman pyörän sutimista. Esim. viime talvena kun sprinteri veti lumiseen ojaan kun tojo -mies tuli vastaa keskellä tietä ei tojolla sprinteri liikahtanu mihinkään. No tojomiehen taktiikkakin oli väärä. Kierrokset koneesta kaakkoon ykkönen silmässä lipsauttamalla kytkin ylös . Lankussa ei ees rengas tyhjää pyörähtäny kun sprintteri loikkas ojasta pois. Tojo-mies ihmetteli et kuinka sä ton teit.

Kaikki manuaalit mitä mulla on ollu niin heijaaminen onnistuu näin: Kun meno alkaa olla pidon rajamailla ja meno uhkaa loppua niin kytkin pohjaan ja ennen kuin kytkin on edes pohjassa on jo pakki päällä ja alkaneeseen taaksepäinmenoon nostetaan kytkintä ylös jolloin pyörät avittaa menoa taaksepäin. Kun pakilla on menty ja aiotaan taas eteenpäin niin samalla tekniikalla ollaan jo menossa eteenpäin. Alkaneeseen eteenpäinmenoon voidaan jo tulla mukaan vaihteen avittamana. Jarruun ei tarte eikä todellakaan PIDÄ koskea heijaamisessa. Joskus alkaneeseen eteenpäinmenoon kannattaa valita kakkonen riippuen tilanteesta. Isommalla vaihteella pystyy paremmin kontrolloimaan renkaan pidon ja luistamisen rajaa. Sehän lienee kaikille selvää että sutiva rengas on huonompi vaihtoehto etenemisen kannalta ajateltuna kuin pidon rajamaalla etenevä rengas.

Automaatilla heijatessa joutuu käyttämään jarrua ja jos jarrun kanssa pelataan osa heijaamisen eduista menetetään. Jos jarrua ei käytä auto valuu ilman vaihteen avitusta kuopan pohjalle ja pysähtyy ennen kuin vaihde on päällä joka on vielä huonompi tilanne.

Sit kun auto ns. "jysähtää" mahastaan kiinni nuoskalumeen, usein saadaan auto liikkeelle kytkimellä härnäten. Ei siis yhtäjaksoista vetoa päälle vaan todella pieniä teräviä liikkeitä eteen ja sit taakse. Kohta auto liikkuu jo kymmeniä senntteä. Jatketaan eteen taakse heijaamista tekniikalla jonka aiemmin kuvasin saadaan auto liikkumaan yhä enemmän ja pian päästään taas liikkeelle. Tämä ei todellakaan onistu automaatilla. (Tällaisia tilanteita tuli jokainen talvi aina muutama) Ja lapiokin oli käytössä aina joskus. Pakollinen varuste kontissa tuolloin.

On totta että harva on joutunut tai joutuu vastaavissa olosuhteissa henkilöautolla taiteilemaan pakosta. Tuollaiset tilanteet on ääritilanteita täältäkatsoen mutta jotka oli arkipäivää talvisin tuolla. Olen 100% varma siitä että jos joutuu liikkumaan tuollaisissa olosuhteissa manuaalivaihteisto pieksee automaatin mennentullen. On sitä automaatillakin senverran joutunu "heijaamaan"

Mullahan on nyt kaksi automaattia. Todella mukavia kaupungissa ja taajamissa jossa nyt pääasiassa liikutaan.

[maarkuus]

Minä olen aivan varma että olen ensitalvena pariin otteeseen jumissa, mutta olen myös varma, että tällöin olosuhteet ovat oikeasti pahat Eka talvi edessä automaatilla ja aina ennenkin on kiinni oltu. Tilanteet ovat tosin lähinnä "pääsisköhän tosta?" tyyppisiä

[XUX63]

Jos automaagilla, asd-perällä ja vuosituhannen alun saksankitkolla pärjää kiinnijäämättä niin kait sitä pärjää millä vaan