Turbo moottorissa on himpun verran pienempi puristussuhde kuin vapareissa, myös puristuspaineet on samaa luokkaa kummassakin. Uskoisin että erot johtuu siitä että turbomiehillä ei oo ollu oikeesti loppuun ajettua moottoria. Ihtellä on ollu 200D, 220D(W115) 300D ja 300DT, kaikki näistä on lähteneet lämmittimestä käyntiin ja parhaiten juurikin tuo 300DT lämmittämättäkin. 200D oli loppuun ajettu paska 450tkm kohdilla joka ei lähtenyt yli -10 pakkasilla käyntiin ilman lämmitystä, 220D lähti -28 15min lämmityksen jälkeen omin avuin käyntiin, 300D lähti 450tkm ajettuna vielä -20 tosi helposti ja noin 510tkm ajettuna -10 alkoi olla jo liikaa

. 300DT puolestaan lähti uskomattoman hyvin käyntiin vaikka melko loppu sekin jo alkoi olla, ajettu arviolta 400-500tkm. Nyt on käytössä 300DA jolla ajettu xtkm ja käynnistyy -15 asti kohtuu hyvin ja sitä pienemmillä pakkasilla todella hyvin kunnes -17 on kipuraja josta ei enään lähde millään ilman lämmitystä. 300DT on remontoitu sittemmin ja on kesä autona joten käynnistyvyydestä en osaa sanoa. Remontoitu vapari 300D lähti hienosti vielä -20 pakkasilla ilman lämmitystä mutta uskoisin että paljoa kylmemmissä on turha enään yrittää sitäkään

. Vanhoissa rautamoottoreissa on matalemmat puristuspaineet kuin esim W124 om601 moottoreissa, sitä en tiedä mistä johtuu mutta käynnistyvyyteen tuo vaikuttaa aivan älyttömästi. Vaikka rautamoottori fani oonkin niin kylmäkäynnistyvyys ei multakaan mitään hurraa huutoja saa kun tuntuu että se on ihan tuurista kiinni miten mikin yksilö kylmänä käynnistyy. Niinkuin tuosta mun listasta näkee niin tuossa mun käyttis 300DA:ssa käynnistyvyyden raja on tosi pieni, parista asteesta on kiinni lähteekö vai ei

. Nuo on vielä siitäkin pirullisia et jos ei kerrasta lähe niin sitte saa varautua piitkäään sahaamiseen useiden eri akkujen voimin tai pilottia käyttäen.