6039601 Venemoottoriksi????

[Heikki M]

Foorumia lukiessa pälkähti päähän korvata veneeni pensakasi dieselmoottorilla. Tuollainen 6039601 93-mallinen kone olisi tyrkyllä.
Antakaahan kommentteja puolesta ja vastaan. Mieluummin puolesta ettei rojekti tyssää alkuunsa

[HVM]

No johan tuota nyt puoltaa jo sekin että vähällä menee pentsiinivinkkeliin nähden, ja soppa on halpaa kun saa puikottaa löpöllä.

Plussana mainittakoon että jää enemmän hilloa juopotella siellä kiulussa

[Mauri H.]

Kaverin veneeseen on OM603.920 menossa, noita aihioita kun nurkissa näyttää pyörivän

Kyllähän se on kone paikallaan, viritysasteen kun pitää lähellä vakiota niin kestää.

[Heikki H.]

Kaverin autoon on OM603.920 menossa, noita aihioita kun nurkissa näyttää pyörivän

Kyllähän se on kone paikallaan, viritysasteen kun pitää lähellä vakiota niin kestää.

Eikö nyt vene käytössä saisi olla hiukan enempi jerkkua

[Mauri H.]

Kaverin autoon on OM603.920 menossa, noita aihioita kun nurkissa näyttää pyörivän

Kyllähän se on kone paikallaan, viritysasteen kun pitää lähellä vakiota niin kestää.

Eikö nyt vene käytössä saisi olla hiukan enempi jerkkua

Veneajo vastaa jatkuvaan ylämäkeen vedätystä, kovasti viritettynä ei tule kestämään.

Ja venemoottorin jos minkä on oltava luotettava.

[Heikki H.]

Veneajo vastaa jatkuvaan ylämäkeen vedätystä, kovasti viritettynä ei tule kestämään.

Ja venemoottorin jos minkä on oltava luotettava.

Se siitä sitten . Mulla vaan oli sellainen käsitys että vene käytössä olevista myllyistä otetaan enemmän tehua, kun auto kaytössä "samasta" koneesta. Kaverin kaveri heh, on lappajärvellä töissä firmassa jossa tehdään niitä turbiineja. Kertoi vaan että kuorma on kuitenkin sen verta eriluontoinen kun autossa.

[Heikki M]

Coolerin meinasin laittaa ja sille itämeren jäähdytysnesteeksi. Pakosarja mennee hitsailuksi. Täytynee senkin olla vesijäähdyttenen. Onneksi ei purkin konehuoneessa ole tilaongelmia eikä katsastuksestakaan tarvi huolehtia.

Arvaako käyttää vetolaitteen vakio savupiippua; sekun on pinnan alla ja voi sotkea turbon toimintaa

[Heikki M]

Mulla vaan oli sellainen käsitys että vene käytössä olevista myllyistä otetaan enemmän tehua, kun auto kaytössä "samasta" koneesta

Taitaa olla niin että venekäytössä olevissa myllyissä ilmoitetaanolevan enemmän tehoa. Volvo b20 autossa n.100, pentana n.130 gm 6.2 d autossa 130 veneessä 170 että näin.

[Heikki M]

Homma etenee, eilen toimittivat romulasta moottorin. Muutama kysymys liittyen tähän.(lainasin koljan kuvaa)

1 Pumpun päällä on 3 -napainen pistoke, mikä ja miksi
2 Modulaattorilta lähtevät letkut; 2 päältä ja 1 kyljestä mistä tulevat ja minne menevät?
3 Sammutushässäkän yläpuolella olevasta ali/yli????painekellosta lähtee letku, mutta minne
4 Pumpun päässä olevasta punaisesta muovinkappaleesta törröttää kaksinapainen pistoke. Uskokaa tai älkää, en tiedä siitäkään yhtikäs mitään.

Liekkö kaikki letkuhässäkät elintärkeitä venekäytössä, kun ei ole tuota vaihdelatikkoakaan. Elikkä vihjatkaapa miten homma saadaan toimimaan.

[Teppo L]

punaisen nuolen osoittama putikka on automaatilootan paineen säätäjä!
painekellosta"lisärikastuksen säädin" putki menee hukkaportin ja ahtimen väliseen letkuun "laita metallisella T haarakappaleella!
punaisesta putikasta ei varmaa tietoa joko saastejuttuja tai tyhjäkäynnin tasaus kylmänä

[veskola]

Punainen sähköliitos putikka, minulla tosin vihreä, on tosiaan tyhjäkäynnin sähköinen säädin. Sen voi jättää irti ja säätää tyhjäkäynnin manuaalisesti kohdalleen.

Alipainekelloa, jos nyt siitä samasta puhutaan, käytetään vetämään se stop vipu kun avaimeasta sammutetaan, ei kai sitäkään vältämättä tarvita veneessä, vai mites tuleeko siihen virta-avain ? [edit]: Taidettiin puhua morkoolista

[Samuli H]

Modulaattorin päälle menee alipainepumpulta yksi letku, Toinen letku mikä lähtee modulaattorin päältä, menee laatikkoon. Kyljestä lähtevä letku menee kojelaudan sisään ja toimii "huohottimena"

Pumpun päällä olevasta 3-napaliittimestä on ollut juttua foorumilla. En vaan äkkiseltään muista mikä tuon tarkoitus oli.

[Perttu K]

Se kolmenapainen pistoke, on ilmeisesti pakokaasun takaisinkierrätykseen tai vastaavaan liittyvä syöttömäärän tunnistus. Sen siis voi suoraan unohtaa. Vaihteiston alipainesäätäjän letkut kannattaa tulpata, tai vielä parempi, ottaa koko hässäkkä pois. Jos letkuja ei tulpata, imee alipainepumppu niiden läpi ajan saatossa kaiken näköistä kökköä moottoriin.

Tyhjäkäynnin sähkösäädöstä voi olla hyötyäkin. Se nimittäin pitää moottorin kierrokset vankasti 600:ssa, ei pääse moottori alikierroksille.

Jos et muuten tarvitse, kuvassakin näkyvää kaasuvipuhässäkkää, niin minä tarvitsen ja olisin halukas sen ostamaan.

[veskola]

Vaihteiston alipainesäätäjän...

Kerropas tuon sielunelämä vielä minulle, minulta kun tuo tietysti puuttuu. Millaisella napanuoralla se on pumpussa kiinni ja mikä sen funktio on ? Sen verran ole sisäistänyt, jotta jotenkin se vaihtokohta tai sen napakkuus määräytyy tuon avulla...

Sitäkään en vielä ymmärrä mikä hoitaa vastaavan asian sähköohjatussa laatikossa, jollei se sitten kuuntele pelkästää kaasupolkimen asentoa, eikö se sähkölaatikko tiedä ylämäen aiheuttamasta kuormituksen lisääntymisestä mitenkään...mutta ei se mitään, pääasia että auto kulkee

[jiipee]

Tämä kyllä on ihan täysin OT. Onko kellään piirikaaviota tuosta sähköisestä tyhjäkäynninsäädöstä? Nyt on sellainen pumppu paikoillaan, missä on samanlainen säädin, kun tuossa kuvassa.

Kiantajärven selällä on varmaan 10v seilannut yks paatti missä on 300d kone pyörittämässä potkureita. Oli kova sana, ainakin silloin aikanaan?

[Heikki M]

Jos et muuten tarvitse, kuvassakin näkyvää kaasuvipuhässäkkää, niin minä tarvitsen ja olisin halukas sen ostamaan.

Jos en tarvi niin saat postimaksun hinnalla

[Mauri H.]

Kerropas tuon sielunelämä vielä minulle, minulta kun tuo tietysti puuttuu. Millaisella napanuoralla se on pumpussa kiinni ja mikä sen funktio on ? Sen verran ole sisäistänyt, jotta jotenkin se vaihtokohta tai sen napakkuus määräytyy tuon avulla...

Se on periaatteessa suoraan kaasuvivustossa kiinni se modulaattori, ja vaihtokohtaa se ei säädä, vaan laatikon vaijeri hoitaa sen homman. Tuo modulaattori ainoastaan säätää vaihtopaineita kaasun asennon mukaan, eli kevyellä kaasulla keventää ja kovemmalla kaasulla tiukentaa vaihtoja.

[Perttu K]

Tämä kyllä on ihan täysin OT. Onko kellään piirikaaviota tuosta sähköisestä tyhjäkäynninsäädöstä? Nyt on sellainen pumppu paikoillaan, missä on samanlainen säädin, kun tuossa kuvassa.

Kiantajärven selällä on varmaan 10v seilannut yks paatti missä on 300d kone pyörittämässä potkureita. Oli kova sana, ainakin silloin aikanaan?

Alfamerin korjausoppaasta löytyy kytkentäkaavio. Jouduin aikanaan dieselöintiprojektin yhteydessä kasaamaan tuon järjestelmän ilman valmiita johtosarjoja, joten se tuli aika tutuksi. Jos sen haluaa jälkikäteen rakentaa, niin ei tarvita kuin yksi rele, anturi vauhtipyörän koteloon ja lämpöanturi. Bonuksena saa kierroslukumittarin.

[Heikki M]

Yhteenvetona
1 Perttu epäili 3-napaisen pistokkeen liittyvän pakokaasujen takaisinkierrätykseen. Olisko tästä kellään varmaa tietoa
2 Modulaattori jää kokonaan rokuliin
3 Lisärikastuksen säädin haistelee imupuolella vallitsevaa painetta

painekellosta"lisärikastuksen säädin" putki menee hukkaportin ja ahtimen väliseen letkuun "laita metallisella T haarakappaleella!

Ajaako saman asian jos kytken "lisärikastuksensäätimen" suoraan imusarjaan vai pitääkö olla joku murkula(engine overload protection)välissä. Tämä kohta kaipaa lisätietoa.
4 Muovikappaleesta törröttävä pistoke paljastui joutokäynnin sähköiseksi säätimeksi. Jäänee rokuliin ellei jiipeenkin kaipailemaa kytkentäkaaviota löydy.

[veskola]

Lisärikastus letku (eli morkooli) suoraan imusarjaan eli painekoteloon tai mihin vain siihen liitettyyn letkuun ja se on siinä. Mikäli siinä on ollut jotain motikoita välissä ne ovat liittyneet ylipaineelta suojaamiseen, ja siten vähän kuten turhia.

Sähköisen säädön toimimaan saaminen vaatinee jonkinsortin boxin, tai melkoista elektroniikka acrobatiaa ja rpm tunnistinhan pitää siten kanssa olla olemassa. Jotenkin en näe vaivanarvoiseksi moista venekäytössä.

Tuo modulaattori ainoastaan säätää vaihtopaineita kaasun asennon mukaan, eli kevyellä kaasulla keventää ja kovemmalla kaasulla tiukentaa vaihtoja.

Ahaa, no sitten olen ihan oikeata motikkaa ruuvaillut tuossa sähköisessä versiossa, eli polkimen tunnistinta. Itseasiassa sähköisessä laatikossa on pumpulta tulevan vaijerin päässä potentiometri, jota boxi kuuntelee. Lisäksi on vielä se nappula kojetaulussa. Minun pitäisi kehittää siihen potikalle jotain älykkäämpää elektroniikkaa, että saa vaihtokohdat hallintaan. Nyt vaihteet menevät miten sattuu arpomalla kun vähän rykäsee kovemmin. Huomaa ettei laatikkoa ole suunniteltu käytettäväksi mynä-pumpun kanssa No eiköhän se tuosta...

[Perttu K]

Sen letkun voi kytkeä suoraan imusarjaan. Se välissä oleva järjestelmä on tehty suojaamaan moottoria, mikäli ahotopaine nousisi liikaa, vaikkapa hukkaportin toimimattomuuden takia. Liiallisen ahtopaineen vallitessa, järjestelmä, nimensämukaisesti suojaa moottoria ylikuormitukselta, estämällä paineen pääsyn savutuksenrajoittimeen, eli morkooliin, jolloin pumppu rajoittaa polttoaineen syöttöä ja tehoa.

Väliin voi laittaa 3/2 suuntaventiilin, kuten siinä alunperin on. Ihan yhtä hyvin toimii, jos imusarjanpainekytkimen kytkee kojelaudan merkkivaloon, tai asentaa ahtopainemittarin.

ELR-järjestelmän kytkentäkaavio kyllä löytyy. Jos ei muuten, niin voin varmaan sen scannata.

Tästäpä selviää nuo pumpun toiminnot:

Savutuksenrajoittimen toiminta.:

Se kolminapainen liitin on todellakin syöttömäärän tunnistus. Se liittyy EDS-jäsjestelmään, kuten mm. ilmamäärän mittarikin. Täysin tarpeeton vene tai yhtään misään käytössä. Eli unohda koko liitin.

[Heikki M]

Kiitoksia paljon avusta. Pumpun kytkökset on pääpiirteittäin selvillä. Säätöihin palattaneen myöhemmin.
Cooleriksi laitan vesi/ilma tyyppisen. Ainakin toyota celicassa näitä on. Onko muissa? Helpottaisi metsästystä jos olisi useampi vaihtoehto.

Vaihteeksi tietokysymys. Jos oletetaan, että vesijäähdytys pakosarjan ympärillä pudottaa kaasujen lämpötilaa 100 asteella niin paljonko kaasujen tilavuus peinenee? Mikä on vaikutus vakioturbon toimintaan?Herääkö ollenkaan? Onko pienentynyt kaasujen tilavuus kompensoitavissa pumpun säädöllä? Kestävyyden kannalta vaikutukset lie pelkästään positiivisia.

[Aku P]

Cooleriksi laitan vesi/ilma tyyppisen.

Ihan nyt on pakko kysyä, että mites tuommoinen ilma/vesi-tyyppinen toimii, tai mitä sillä tarkoitetaan? Harvassa paatissa kai käytetään ilman jäähdyttävää vaikutusta mihinkään, mutta merivettä kiertää senkin edestä?

Mistä tulee mieleen, että miten mahtaa mersun pumppu jaksaa kierrättää nestettä lämmönvaihtimessa, ja miten mottiin saa ympättyä kätevästi myös merivesipumpun?

Millaiseen veneeseen tätä konetta muuten ajatellaan? Bensakasi vie ajatukset nopean, (so liukuvan) paatin puoleen -- mites vetolaitteen välitykset; osuuko dieseli matkavauhdilla ollenkaan omimmille kierroksilleen... vedätysvaihehan on nopeassa veneessä juuri se liukuunnoston vaihe, mutta plaanissa kuorma ei ole suhteessa kovin iso vaan lähinnä kone "pitää vanhaa vauhtia yllä". Toisaalta taas esimerkiksi meidän puoliplaanarissa meno on tosiaan "jatkuvaa ylämäkeä" jo veneen kulkuasennonkin perusteella. Ei tarvitse ihmetellä, että Perkinssille on pakko järjestää joskus hellekeleillä lisätuuletusta konehuoneen kantta raottamalla....

[Perttu K]

Moottorin kestävyyttä varmaan parantaisi hieman suurempi turbo. Alavääntö varmasti riittää vaikka moottorissa olisi ämpäriturbokin. Vakio turbo voi pistää jatkuvassa vedossa moottorin turhan koville.

Minusta pakokaasuja kannattaa jäähdyttää vasta turbon jälkeen. Niin ei tehokkuus kärsi.

[Aku P]

Alavääntö varmasti riittää vaikka moottorissa olisi ämpäriturbokin. .

Ja kannattaa muistaa, että alaväännöllä ei veneessä ole sillä lailla väliä, koska veto ei ole "kiinteää" ja vaihteiston puuttuessa pyörintänopeus on kuitenkin suorassa suhteessa nopeuteen. Sillä kierrosalueella, mistä autossa puhuttaisiin alavääntönä, joku plaanaava vene on vasta karkeasti arvioiden matkalla kohti liukukynnystä ja sen ylittämiseen kyllä ruutia tarvitaan. Toisaalta taas tätä voi kompensoida jollain potkurivalinnalla valitsemalla hiukan pienempinousuisen "kuormapotkurin" jolla taas huippunopeutta ei saada ihan yhtä ylös...

Kaikkiaan mielenkiintoinen hanke, vallankin tähän aikaan vuodesta kun pitäisi saada se omakin paatti keväthuollettua. Saa sitten omiinkin käsiinsä sitä naftan hajua, ettei kohta turbottajista erotu...

[paloviita]

Itselläni on noin 7 metrinen "asuttava" liukuvarunkoinen alumiinivene (Crestliner). Painoa on ilman moottoria noin 1300 kg. Alkuperäinen moottori on 5 litrainen bensakasi, joka pyörittää potkuria Alpha onen välityksellä.

Vaihdoin tuon moottorin tilalle GM:n 6.2 litraisen Dieselkasin, jolla ajelin vuoden verran. Moottori oli kuitenkin liian painava traileriveneeseen. Päädyin lopulta 300 kg kevyempään VW 1.9 TDI -moottoriin. Teetin siihen vesivaippaisen pakosarjan, jossa on samalla lämmönvaihdin moottorin jäähdytysvedelle. Öljynlauhdutin on vesijäähdytteinen, samoin välijäähdytin (VW takatuuppari Transportterista). Merivesipumppu on suoraan kampiakselin päässä.

Moottorissa on mekaaninen jakajapumppu 11 mm nestepäällä. Tällaisenaan on veneilty 2 kesää. Tämän kevään viritys pitää sisällään isompireikäiset suuttimet ja isomman VNT-ahtimen.

Hyvin kulkee ja vähällä menee.

[Heikki M]

tällaiseen värkkiin laitan mersun koneen. Painoa rakkineella on reilut 2 tonnia.
Täysillä vesi ja polttoainetankeilla ja pakolliset kaljat mukana paino lähentelee 3 tonnia.

Laitanpas piruuttani koneenvaihdon kustannuksia

1 kpl Mersun kone romikselta aj 180 000 hinta 6850 SEK
1 kpl Koneen rahti Falun Stockholm 900 SEK
tot 7750 SEK
Myyty
1 kpl Volvo penta V8 hintaan 8500 SEK
Oon vielä 750 ynnällä.

€ uroiksi muuttuu kutakuinkin kurssiin 1€ = 9 SEK

[Heikki M]

Tuli pikku ropleemi. Älysin, että alumiini on paska materiaali. Ei kestä merivettä ei, menee coolerikin rakenteluksi. Täytynee tehdä vähän laskelmia; virtauspinta-aloja ja jäähdytys pinta-aloja. No eipähän saa uusavuttoman mainetta, kun tekee itse, eikä mee vauhtikauppaan ostamaan valmista pömpeliä.

[Heikki M]

Tänään metalliromiksella ostamassa osia coolerin sieluun. Pisti silmään lämmönvaihdin (autokielellä syyläri) . Kuoret rosteria sisus kuparia, 4 lähtöä;
2 merivedelle 2 glykoolille, ulkomitat 10x10x35 cm. En ole moista ennen nähnyt. Liekö käyttävät jossain teollisuudessa. Jokatapauksessa ostin pois lojumasta hintaan 40 SEK. Siinä hötäkässä coolerin sielun osat jäivät ostamatta.
Tein epätieteellisen kokeen kinkkumittarilla värkin jäähdytyskyvystä. Yhdestä reiästä sisään kuumaa vettä (49 C)ja toisesta kylmää (14 C). Kuuma vesi jäähtyi 21 asteiseksi. Toivotaan, että riittää mersun koneen jäähdytykseen.

Coolerista on suunnitelma valmiina. Virtauspinta-alaa tulee n 70 cm2 ja jäähdytyspintaa 25000 cm2. Jäähdytyslamellien väli 0.3-0.5 mm, joten ahtoilma joutuu ohittamaan jäähdytyslamellit aika läheltä.

Ja rahatilanne 750 - 40 = 710 plussalla