Riston remonttipäiväkirja – Takaluukun sisävalokytkin

[Roisto]

Termos,

Ajattelin itsekin perustaa pienen säikeen, josta löytyy keskitetysti vuodatukset pirssiin tehdyistä / tehtävistä rempoista ja niissä havaituista ongelmissa. Lähinnä ajattelin kirjoittaa itseäni varten, jos joskus jotain tietoa tarvitsisi uudelleen. Näitä horinoita ei siis minään ohjeina voine käyttää mutta ehkä ainakin varoittavina esimerkkeinä. Kamerakännykkää parempaa kuvantallennuslaitetta en omista, joten tavara on todennäköisesti tekstivoittoista mutta pyrin tuottamaan myös kuvallista meteriaalia olosuhteiden niin salliessa.

Jonkinmoista remppaa on jo tullut tehtyäkin, kuten tasonsäädön pallon vaihtoa, etujousien ja passauskumien vaihtoa yms. Osasta remonteista olen jo muualla avautunutkin mutta voi olla, että noistakin tulee vielä jotain höpötettyä...

t.
Risto

[Roisto]

Rakas remonttipäiväkirja,

Sain sitten viimenkin korjattua sen pitkään mielessä kaihertaneen, sinällään mitättömän vian nimittäin peilinsäätimen katkaisijan valon. Jossain topicissa peloteltiin katkaisijan olevan monimutkainen tapaus, jota ei saa takaisin kiinni ja toimimaan, jos sen purkaa. Tuota vaaraa ei kuitenkaan ole, jos ei hukkaa osia. Fordin katkaisijoita rassatessa oli vähän niin tai näin – muoviklipsut oli yleensä painettu kiinni niin, ettei niitä koskaan olisi tarkoitus päästä avaamaan ja jotain yleensä napsahti poikki.

Katkaisijan irrottaminen ei ollut isokaan juttu – keskikonsolin kaukalon matto pois, ruuvi irti, vaihdekepin kumi irti paneelista ja sitten varovasti paneeli pois. Voilá, katkaisija taskuun ja sisälle purkamaan. Itse purkuproseduuri on seuraavanlainen: katkaisija käsiin, nappi alaspäin, väännellään kiinnikkeitä auki ja samalla nostetaan pohja pois. Alla on kuvia sisuskaluista:




Lamppu on juotettu pohjaan ja se on näkyvissä ylemmissä kuvissa. Halkaisijaltaan se on n. 3mm ja pituudeltaan n. 6 mm. Itse laitoin tuohon 14 V / 40mA:n (~0,5 W) hehkun mutta varmaan vähän tehokkaampi toimisi paremmin – tapissa palava täplä on himmämpi kuin esim. ikkunannostimien katkaisijoissa mutta kyllä sen kuitenkin pimeässä erottaa.

Lediäkin tuohon voi tieten yrittää mutta tiukkaa voi tehdä. Joku 3 mm halkaisijalla oleva ledi voisi toimia mutta etuvastuksen sovittaminen koteloon voi vaatia taiteilua. Homman tehneet voivat kommentoida vapaasti.

t.
Risto

[Roisto]

Rakas remppapäiväkirja,

Tuli sitten sekin päivä, kun päätin vaihtaa koslaan pakosarjan – eivähän osat olleet odottaneetkaan inspiraatiota kuin vajaat kolme kuukautta. Paikallaan oleva olikin jo pahasti halki kolmosen ja nelosen välistä ja kun lauantaina oli niin leppoisa remontti-ilma, tuo talli kun on varsin ilmava ja katto korkealla , niin päätin aloittaa urakan.

Ajelin pirssin keulan pukeille ja aloin testata pakosarjan muttereita, josko ne lähtisivät auki. Olin odottanut, että olisivat olleet lujemmassakin. Yhtään pinnapulttia ei katkennut mutta yksi lähti mutterin mukana pois. Pultti oli ilmeisesti irronnut jo joskus aiemmin, koska siinä oli jälkiä putkipihdeistä yms., joilla mutteria oli yritetty saada pultista irti. Toinenkin pultti oli vähän löysällä mutta pysyi kuitenkin kannessa. Oman ongelmansa muodostivat pakoputken pultit, joiden irrotus vaati varsin omaperäisiä jatkokombinaatioita räikkään.

Kaikki meni kuitenkin irroituspuolessa ihan OK. Ongelmia alkoi tulla takaisin asennettaessa. Laitoin tiivisteet paikoilleen ja pakosarjan perään. Pultit vääntelin pikkuhiljaa vaiheittain takaisin suunnilleen siihen kireyteen, jossa ne olivat. Pakoputken liitos ei meinannut yksin roplatessa asettua paikoilleen vaan kiristin sen pulteilla kasaan. Oletettavasti jotain jäi kampeamaan, kun vaihteiston kannake ei alkanut asettua hollilleen vaan jäi n. puolisen senttiä sen verran alas, ettei pultti mennyt paikoilleen.

Tuossa sitten turhauduin ja ajattelin kokeilla käyttää moottoria, josko tärinä auttaisi osien paikoilleen asettumisessa. Tärskäytin motin tulille, kurkistelin moottoritilaan ja ihmettelin, kun yhä kuuluu sipsutusta. Yksi tiivisteistä (3) ei pitänytkään vaan jäi vuotamaan. Kokeilin kiristää pultteja lisää mutta sekään ei auttanut.

Tuossa vempeleessähän on kahdenlaisia tiivisteitä – kolme kahden pultin lätkää ja yksi kolmen pultin lätkä. Nuo kahden pultin lätkät olivat peltisiä ja nelosen lätkä sitä ihmeellistä asbestipuristesysteemiä. Ilmeisessti noilla oli sen verran paksuuseroa, että nelonen jäi kantamaan ja kolmonen vuosi. Tilasin nyt Veholta uudet tiivisteet ja tähdensin, että hommaavat kaikki samaa maata.

Auto on nyt siis seisokissa kotopuolessa Koillismaalla. Toivottavasti ensi viikonloppuna on taas sen verran lauha ilma, että pystyy käyttämään mokoman vempeleen auki vielä kertaalleen. Pitää samalla yrittää saada se pakoputken liitos paremmin paikoilleen.

Tämäpä tästä. Jatkoa toivottavasti seuraa...

t.
Risto

[Jata]

Luettu on,kamerakännykin kuvat on paljon parempia kuin ei mitään,saahan noista selvää.
-Ja vinkkejä aina tarvitaan.

Jatka samaan malliin

[RH]

Tärskäytin motin tulille, kurkistelin moottoritilaan ja ihmettelin, kun yhä kuuluu sipsutusta. Yksi tiivisteistä (3) ei pitänytkään vaan jäi vuotamaan. Kokeilin kiristää pultteja lisää mutta sekään ei auttanut.
Risto

Yx juttu, mikä tuli mieleeni.
Eli oliko ehjä pakosrj. uusi vai käytetty?
Jos oli käytetty, niin kait tarkistit, että se on suora?
Esim. suoralla pöytälevyllä, mihin läiskäisee kiinni muutaman liimapintaisen karkean hiomapaperin tuon voi näppärästi tarkistaa ja myös samalla oikoa.

[Roisto]

Yx juttu, mikä tuli mieleeni.
Eli oliko ehjä pakosrj. uusi vai käytetty?
Jos oli käytetty, niin kait tarkistit, että se on suora?
Esim. suoralla pöytälevyllä, mihin läiskäisee kiinni muutaman liimapintaisen karkean hiomapaperin tuon voi näppärästi tarkistaa ja myös samalla oikoa.

Käytettyhän se. Täytyy myöntää, ettei moista tullut testattua, kun hoksi asian vasta jälkeenpäin ja oli muka tehdessä niin kiire. Pitääpä tsekata tuo paremmin, kun sen ottaa taas irti. Samalla pitää vertailla tarkemmin siihen vanhaan.

t.
Risto

[Roisto]

Rakas remonttipäiväkirja,

Viikonloppuna sain sitten aikaan käyttää pakosarjan uudemmin irti ja vaihtaa tiivisteet homogeenisempaan kuosiin. Pakkasta oli lauantaina -18 astetta ja meinasin jo heittää ajatuksen urakasta romukoppaan mutta sitten sain kuitenkin pirssin setämiehen talliin – väyrynen ajettiin pihalle jäähylle ja satakaksnelkku sisälle lämpimään.

Näköjään oli vanhassa pakosarjassa olleet tiivisteen samaa plaatua kuin mitä nyt asensin – kaksi ohutta peltistä vastakkain asetettua liuskaa, jossa reiän ympärille oli tehty kohoreunus. Katsoin sitten pakosarjaa suht' suoraa pöytää vasten ja vajaa puoli milliä näytti keskimmäiset röörit olevan päätyröörejä sisempänä. Vähän noita hioin: lähinnä tasaisemmiksi. Jospa se siitä.

Aika näppärästi homma kävi, kun sen oli jo kertaalleen harjoitellut – serkkupoika päästeli alhaalta pakoputken irti ja allekirjoittanut löysäsi pakosarjan pois. Tarkistus, pieni hionta ja uusilla tiivisteilla takaisin.

Pakoputken vaihdelaatikkoon tulevan kannattimen kiinnitys olikin isompi operatsiooni. Vaikka putki vedettiin pakosarjaan kiinni mahdollisemman tasaisesti, tuntui jokin jäävän kampeamaan. Kun emme tohtineet alkaa vääntää pakoputkea väkisellä paikoilleen, päätimme sitten pikkuisen modifioida kannatinta (rälläkällä poikki ja hitsillä takaisin kiinni uuteen asentoon). Nyt on taas kaikki paikallaan eikä mitään isompia tuprahduksia pakosarjasta näy pääsevän. Jotain pientä hipsutusta kuuluu, kun korva on koneessa kiinni mutten ole varma, tuleeko se pakosarjasta vai moottorista. Ei ainakaan pakokaasu niin selvästi haise.

Samalla huomasin, että tasonsäädön neste on poikinut tankissaan. Sitä on jostain kertynyt lisää. Perä on pikkuisen alempana kuin aiemmin, joten siitä varmaan johtuu tuo nesteen lisääntyminen säiliössä mutta mistä johtuu perän lasku. Liekö joku nivel päässyt irti korkeudensäätöelimissä tai jotain. Pitää tutkailla tuota juttua seuraavaksi. Periaatteessa perjantaina on aika Veholle alustan tarkistukseen. Jos siinä vaiheessa sanoisi, että katsovat samalla onko jotain irti.

Päätän tastä tähän:
Risto

[Roisto]

Jees. Mieltä on aina vähän askarruttanut pirssin ajokoiramainen ja levoton käytös tuulisella ilmalla sekä ohjauksen omituisuus liukkaalla. Varasin siis täksi aamuksi Veholta ajan, että katsovat, onko alustassa mitään vikaa, joka tuohon saattaisi vaikuttaa.

Etupäästä löysivät väljää vasemmasta alapallosta sekä keskimmäisestä raidetangosta. Takapäästä on kuulemma vasen takalaakeri väljä. Tuosta mainitsivat jo pari kuukautta sitten, kun käytin koslaa pyörien suuntauksessa. Hassua sinänsä, että itse kerran pyörittelin, potkin ja ravistelin ko. rengasta, enkä mitään isompaa tuntenut. Lumisella tielläkään ei mitään isompaa ääntä kuulu. No, kai se pitää uusata, kun kerran se ei ammattimiesten mielestä ole kunnossa.

Tuon keskiraidetangon vaihtaa tieten itsekin, jos löytää kunnon ulosvetäjän mutta nuo muut vaivat pitänee fiksata pajalla. Toivottavasti kulku noilla remonteilla kuitenkin korjautuu.

t.
Risto

[Roisto]

Terve taas,

Käytin sitten pirssiä eilen pajalla alapallon ja takapyöränlaakerin vaihdossa. Täytyy myöntää, että on ilo katsoa, kun joku oikeasti osaa hommat tehdä – ylimääräisiä liikkeitä ei tehty eikä homma mennyt tupakoinniksi, niinkuin allekirjoittaneen amatöörihommissa yleensä käy.

Alapallon vaihtoon meni semmoiset puoli tuntia – pajavasaralla itsetehtyä alasinta vasten vanha pois ja puristimella uusi paikoilleen. Takalaakerikin vaihtui kivuttomasti, kun edellinen asentaja oli älynnyt käyttää asennuksessa vaseliinia. Tuo kaikki tapahtui vähän päälle tunnissa ja kun varattua aikaa oli jäljellä vaihdettiin siinä samalla myös väljäksi todettu keskimmäinen raidetanko (se joka on simpukan ja apusimpukan välissä). Ensin olin suunnitellut, että vaihtaisin sen itse mutta mokoma oli sen verran tiukassa, että oli hyvä, että vaihdatin sen pajalla.

Kovin paljon en ole vielä ehtinyt remontin jälkeen ajella mutta kyllä ohjaus on nyt jämäkämmän oloinen. Aiemmin tuntui, että auto ohjailee itse itseään ja kummakos tuo on, jos renkaat pääsevät kääntyilemään eri tahtiin.

Yhdessä topicissa väiteltiin kerran farmarin takalaakereiden rakenteesta. Uteliaana ihmisenä päätin ottaa tuosta selvää, kun kerran käsissä oli rikkinäinen yksilö. Kyllä siellä vaan näkyy olevan kartiorullalaakerit. Ovatkohan jostakin syystä ajatelleet, että tuplakuulalaakerit olisivat liian heppoisia farkkuun. Melkoista jankkia kyllä oli tuo laakereista löytynyt rasva – mustaa ja jäykkää. Mielenkiintoista vaan on, että nuokin lyödään periaatteessa niin kireälle kuin käsin saa.





Seuraavaksi pitäisi varmaan laittaa joka nurkkaan uudet jarrupalat. Parisen milliä vielä löytyy mutta tiukka katsastaja saattaa jo alkaa niuhottaa. Käsijarrukengät taas olivat elämänsä kunnossa ainakin toisella puolella.

t.
Risto

[OT]
Kyllä nykyään globalisaatio jyllää – hommaamani laakeri oli SKF:n paketissa mutta sisältä paljastui kuitenkin Timkenin tekemä yksilö, jonka kuorissa luki "Timken England" ja "Made in France". Kaiken lisäksi laakerissa olevat stefat oli tehty Espanjassa.
[/OT]

[Mika.T]

[OT]
Kyllä nykyään globalisaatio jyllää – hommaamani laakeri oli SKF:n paketissa mutta sisältä paljastui kuitenkin Timkenin tekemä yksilö, jonka kuorissa luki "Timken England" ja "Made in France". Kaiken lisäksi laakerissa olevat stefat oli tehty Espanjassa.
[/OT]

onkohan siinä takalaakerissa sama homma kuin mersun pikkuperässäkin.. kyselin laakeriliikkeistä numeroilla ja mitoilla laakereita. skf:n listoista ei löytynyt. mutta juuri timkenssin listoilta löytyi. eli skf ei taida ihan joka koon laakereita tehdä

[jorma-k]

kyselin laakeriliikkeistä numeroilla ja mitoilla laakereita. skf:n listoista ei löytynyt. mutta juuri timkenssin listoilta löytyi.

Timken on spesialisoitunut noihin kartiorullalaakereihin; ei taida muita juuri valmistaakaan.
SKF:n FAG:n jne pääartikkeleita ovat kuula- ja pallomaiset rullalaakerit, kartiorullien valikoima on pienempi.
Sitten on vielä yksi ranskalainen pienempi firma (nimeä en muista), joka tekee lähinnä neulalaakereita...

[Roisto]

Timken on spesialisoitunut noihin kartiorullalaakereihin; ei taida muita juuri valmistaakaan.
SKF:n FAG:n jne pääartikkeleita ovat kuula- ja pallomaiset rullalaakerit, kartiorullien valikoima on pienempi.
Sitten on vielä yksi ranskalainen pienempi firma (nimeä en muista), joka tekee lähinnä neulalaakereita...

Jotain tuommoista ounastelinkin, kun pyörähdin uteliaisuuttani Timkenin weppisivuilla – pelkkiä rullalaakereita. SKF ja FAG kyllä mainostavat kaikenlaisia laakereita mutta sehän ei suoraan sano, kuka ne on tehnyt. Ainakin INA näyttää tekevän laakereita myös FAG:lle.

Kun pyöritelin sitä laakeripakettia käsissäni, niin huomasin, että siinähän seisoi selvästi tämän kokoisilla kirjaimilla, että paketti sisältää SKF:n tekemiä tai hankkimia laakereita. Erikoistuminen on päivän sana.

t.
Risto

[Roisto]

Terve,

Taas seisoo Riston Mersu. Kuusamon miitin jälkeisenä päivänä ajattelin vaihtaa moniurahihnan – hihnan tienoilta kuului sipsutusta ja jonkinmoisena täydellisyyden tavoittelijana haluaa bensamersun käyvän mahdollisimman hiljaa. Samalla ajattelin vaihtaa kiristinrullan, kun joku suositteli sen vaihtamista yhtä aikaa hinhan kanssa, sekä tarkistaa onko kiristinmekanismi kunnossa.

No, tuulettimen kupu ja siivet pois, kiristimen isoa pulttia kierros auki ja säätömutterista hihna löysälle. Vähän tuli hötkyiltyä hihnan irrotuksen kanssa, koska yksi kiristimen pultti oli tehostajan pyörän takana. Pari pulttia aukesi ihan helposti mutta kolmas vaati hihnan asennuksen takaisin. Hihna taas kireälle, tehostajan hankala pultti auki ja taas hihnaa löysäämään. "NAPS" – säätöpultti valahti hölläksi. Arvasin jo, mikä osa oli päättänyt päivänsä.

No. Eikun kaikki osat irti ja kiristin käsiin. Se säätöpultin korvakko (18 ) oli korkannut. Olivat vaan sen verran hapettuneet ne lohkeamispinnat, että osaa oli varmaan rusikoitu jo aiemmin ja nyt se korkkasi. Aika jämyn oloinen oli kiristin – jokin oli vaan tehnyt pienen painauman laakerin suojamuoviin. Kiristinrullassa oli selkäpuoli jo vähän kulunut ja laakerissa aavistus klappia, joten eläkkeelle joutaa se.

No, pitääpä soitella ja kysellä uutta osaa ja miettiä, miten sen kävisi hakemassa. Onko kellään tietoa, onko tuota kiristimen "viisaria" (22) saatavana varaosana, onko sille jotain korviketta tai miten kiristys tehdään ilman sitä (missä vaiheessä se kannattaa lopettaa )? Tuo härpäke multa puuttuu. EDIT: Soitin sitten ilkeyksissäni Veholle ja kyselin hintoja. Tuo kiristinruuvi linkkuineen oli vielä ihan inhimillisissä lukemissa (15,6 €) mutta sen viisarin hinta pisti vähän yskimään (39 €). Mitähän hienoa siinä on, kun se noin paljon maksaa? En ole moista itse nähnyt mutta ei kai se ole taivutettua peltiliuskaa kummempi. Tilasin pultin lopulta M-B Osan kautta (10 €).



No, sain kuitenkin aloiteltua jarruremppaa. Joka nurkassa alkaa palat olla finaalissa ja eilen ehdin vaihtaa palat toiseen takapyörään. Paloja irrotellessa huomasin, että sisäpuolen palasta oli kitkapinta halki – ensin tuli ulos palan runko ja osa pinnasta mutta lopuksi sain maaniteltua myös loput palasta pois.

Saa nähdä, muuttuko jarrutuntuma tällä rempalla. Jotenkin on tuntunut absittoman auton jälkeen, että eihän tämä pysähdy mihinkään – poljin vain täristää ja rutisee. Absittomassa autossa kuitenkin voi jarrutusjäljistä nähdä, toppaavatko kaikkien pyörien jarrut. Absillisissa hankalampaa kun selvää luistojälkeä ei näy. Kauhistelijoille mainittakoon, että ihan kotipihassa hiljaisella vauhdilla yleensä olen testannut.

t.
Risto

[joop79]

Rakas remonttipäiväkirja,

Samalla huomasin, että tasonsäädön neste on poikinut tankissaan. Sitä on jostain kertynyt lisää. Perä on pikkuisen alempana kuin aiemmin, joten siitä varmaan johtuu tuo nesteen lisääntyminen säiliössä mutta mistä johtuu perän lasku. Liekö joku nivel päässyt irti korkeudensäätöelimissä tai jotain. Pitää tutkailla tuota juttua seuraavaksi.
Risto

Onkos tuohon nesteen lisääntymiseen löytynyt kummempaa syytä?? Mulla alko kans viime kesänä lisääntyä oikein reippaasti, tasonsäädön pumpun tiiviste oli elänyt aikansa ja tasonsäädön järjestelmään pääsi moottori öljyä

Tiivisteiden vaihdolla ongelma katosi.......

[Roisto]

Onkos tuohon nesteen lisääntymiseen löytynyt kummempaa syytä?? Mulla alko kans viime kesänä lisääntyä oikein reippaasti, tasonsäädön pumpun tiiviste oli elänyt aikansa ja tasonsäädön järjestelmään pääsi moottori öljyä

Tiivisteiden vaihdolla ongelma katosi.......

En ole vielä alla ehtinyt käymään, joten syy on vielä hakusessa. Pinta ei tosin ole enää siitä noussut.

Mielenkiintoista. Onko sullakin se nokka-akselin päässä oleva pumppu? Minkälaiset tiivisteet tuohon tulee ja pitääkö pumppu purkaa? Pumppuhan tiivistetään kanteen (ja venttilikoppaan) kaiketi o-renkaalla ja paperitiivisteellä. Nuo eivät vielä estä öljyjen sekaantumista keskenään. Luulisi myös tuossa pumpussa olevan sen verran isompi paine, että se pukkaisi öljynsä kanteen. Hmm.

Pitääpä tutkia. Siihen korkeudensäätö-öljysäiliöön melkein pitäisi uusata suodatin (tai se muovinen sihti). Nykyinen on sen verran repeytynyt, ettei se pidätä puolta senttiä pienempiä partikkeleita. Maksaa tieten kultaa...

t.
Risto

[Roisto]

Termos,

Pitkästä aikaa ajattelin taas kirjoitella, kun taas on jotakin asiantynkää kertynyt.

Osa 1:
Tuossa reilu viikko sitten vaihtelin pirssiin kesägummit alle, kun oli tulossa Ylivieskan miitti ja muutenkin Oulussa oli lumi kovin vähänä. Muutama päivä meni ihan hyvin mutta viime keskiviikkona töistä lähtiessäni alkoi jostakin kuulua ihme hinkkaus. Kylmä rinki istumalihasten alla sitä sitten kuulostelin ja päättelin, että mokoma valitus kuuluu oikealta puolelta. Lopulta viaksi paljastui takarengas ja tarkemmin sanoen (yllätys, yllätys) toinen seisontajarrun kiinnitysjousi. Ihmettelin siinä tovin, että miksei tuo tapahtunut jo viime kesänä mutta sitten muistin, että talvella pirssiin vaihdettiin takalaakeri ja silloin noita kenkiä käytettiin irti. Pyörän pultit olivat juuri sen verran pitkät, että rengas sopii pyörimään, jos kiinnitysjouset ovat tietyssä asennossa. Jos niitä käännetään 180 astetta, niin hipsutus alkaa. Huomasin sen kun olin jo systeemin kasannut ja kokeilin rengasta paikoilleen – toinen jousi oli "oikein päin" ja toinen "väärin päin" ja siis vaarassa särkyä uudelleen. Katkaisin sitten pultteja nelisen milliä ja nyt taas pelaa.

Osa 2:
Olen jo aiemminkin vähän valitellut pirssini levottomuutta ja olenkin sitä käyttänyt tarkastuksessa ja pyöränkulmien säädössä Veholla. Nyt on vaihdettu uudet alapallerot ja narinanivelet mutta silti meno on vähän levotonta. Viikonloppuna piipahdin kotipuolessa ja tuli ajeltua äitimuorin -97 Escrotilla ja tuntui, että ei tuon oman auto ajettavuus ainakaan parempi ole. Koillismaalla tiet tuppaavat olemaan kallellaan vähän joka suuntaan ja ajaminen omalla autolla käy työstä, kun auto puoltaa aina "alamäkeen" ja ratissa on kunnolla klappia. Viikonlopun suunnitelmissa olikin vähän kiristää simpukkaa mutta oli piha vielä niin märkä, ettei alle viitsinyt kömpiä ja ylhäältäpäinkään ei tuota hommaa oikein mahdu tekemään (imusarjan ja simpukan välissä about 4 senttiä tilaa). No, pitänee kokeilla uudestaan helatorstaina. Säätöruuvi on näkyvissä noin kolme milliä, joten säätövaraa pitäisi vielä olla.

Mielessä on myös ollut vaihtaa koko risukasa takapäähän – on joidenkin tankojen puslat aika ruvella. Väljää siellä ei Vehon mukaan ole mutta kaipa se kumi pikkuisen pehmenee parinkymmenen vuoden aikana.

t.
Risto

[suhari]

Moi!
Tuosta autosi levottomasta käytöksestä: Voisko kuitenkin kyseessä olla ihan simmpelisti, että joku iskari/ iskarit olisi finaalissa? Jos alustassa ei ole sanottavia välyksiä, renkaat on ok sekä aurauskulmat on säädetty niin mahdollisuuksia alkaa olemaan aika vähän
Noihin katsastuksen yhteydessä tehtäviin iskaritestien tuloksiin kannattaa suhtautua "pienellä" varauksella....

[Mika.T]

sen simpukan kiristys onnistuu kun irrottaa ilmanputsarin. ei sinne alakautta taida edes päästä käsiksi. ite kiristin simpukkaa parisen viikkoa sit ja hyvä tuli ei ole väljää enää milliäkään. 6mm kuusiokolo ja 19mm lenkkiavain. lukitusmutteri on ehkä helpompi löysätä räikällä ja parilla pitkällä jatkolla. voipi olla lujassa. ja muistathan että simpukka kiristyy kun avaa sitä kuusiokoloa.

EDIT kah perskues.. sullahan oliki bentsiini kone... eli jotenkin sinne on alakautta päästävä.

[Roisto]

Terve,

Tuosta autosi levottomasta käytöksestä: Voisko kuitenkin kyseessä olla ihan simmpelisti, että joku iskari/ iskarit olisi finaalissa? Jos alustassa ei ole sanottavia välyksiä, renkaat on ok sekä aurauskulmat on säädetty niin mahdollisuuksia alkaa olemaan aika vähän .

Jees, olen itsekin kyllä tuota miettinyt mutta vielä tässä vaiheessa olen jättänyt iskarit laskuista pois. Edessä on nimittäin puolitoista vuotta vanhat Bilsteinit ja takana yhtä uudet Sachsit. Kyllä heitot aika äkkiä vaimenee mutta onhan tuossa suht mukava alusta (lue löysähköt jouset), joten jonkimoiset progressiiviset jouset (Eibach) saattaisivat parantaa tilannetta.

Pitää varmaan jossain vaiheessa tarkistuttaa nuo kulmat uudelleen jossain muussa puljussa esim. Alppilan Teräs-Renkaassa.

EDIT kah perskues.. sullahan oliki bentsiini kone... eli jotenkin sinne on alakautta päästävä.

Näinhän se on. Itsekin olen kuullut, että dieseleissä simpukan säätö olisi helpompaa. Kaikkeen sitä kätensä sotkee.

t.
Risto

[Roisto]

Ylläkäsiteltyyn asiaan palatakseni:

Tieten tuo iskariasiakin kannattaisi tutkia. Liekö tuohon jotain spetsiaalijippoa, jolla sen voisi testata? Etuiskarit pitänee jossain vaiheessa käyttää pois paikoiltaan, kun toisen puolen iskarin ylätukikumissa on havaittavissa melkoista rakoilua ja toisellakin puolella on pientä raon alkua. Tuossa vaiheessa saattaisi tieten kokeilla käsin painella yms.

Sitten toinen asia on aina vertailukohdat. En ole vielä päässyt ajamaan 124:lla, jonka joku tietää hyväksi ajaa ja josta olisi kunnolliseksi vertailukohdaksi. Omat kokemukset Mersuista rajoittuvat lähinnä C:hen ja väykkyyn ja niillä oli ihan hyvä ajella. Muut vertailukohdat ovatkin sitten luokkaa Escort ja Transporter, joita pidän myös mukavina ajaa.

Kiitos kuitenkin vinkeistä.

t.
Risto

[Roisto]

Termos,

Taas on vietetty virkistävä pidennetty viikonloppu jo aikuisen ikään ehtineen kaunokaisen kanssa.

Parissa topicissa jo viikonlopun aikana tehtyjä hommia ihmettelinkin mutta tehdäänpä tällä puolella yhteenveto kaikesta tapahtuneesta.

Iskunvaimentimen yläkiinnikekumit:

Torstai-ilta ja perjantaiaamupäivä meni etuiskarin yläkiinnikkeiden kanssa taistellessa. Monta konstia kokeilin mutta parhaaksi osoittautui kahden henkilön yhteispeli. Ongelmaa aiheutti iskareiden melko suuri ponnistusvoima / -nopeus, joten yksin tuo homma sujui, kuin jäiden polttaminen.

Vaihto suoritettiin lopulta näin:
-Iskarin pään mutteri irti (7 mm:n kuusiokoloavain + 22 mm:n "piippulenkkiavain")
-Tunkilla nurkka ilmaan
-Iskarin pölysuojahaitari irti ja alas pois tieltä
-Kaveri painaa ylhäältäpäin iskarin varren alas jollakin tapilla
-Salamannopeasti tappi ja kiinnikekumi pois
-Taas painetaan iskarin varsi alas ja yhtä nopsasti uusi kumi tilalle.
-Auto alas, haitari paikoilleen ja mutterit kiinni.

Simpukan säätöä:

Monet ovat olleet ne kerrat, kun olen valitettut simpukassa olevaa holkkumaa. M102:ssa säätöruuvi on imusarjan alla ja tilaa on tuuman verran, joten hankala homma on jäänyt roikkumaan. Tällä kertaa kuitenkin päätin, että otan härkää sarvista ja kömmin pirssin alle tosiottein. Sunnuntaina ajelinkin setämiehen talolle, jossa on kunnon talli eli konepellin pystyy avaamaan "remonttiasentoon", vaikka ajaa keulan pukeille.

Kun auto oli saatu talliin, tunkkasimme serkkupojan kanssa keulan ilmaan ja asettelimme pölkyt alle. Pohjamuovin irrotuksen jälkeen pääsimme katsastelemaan simpukkaa. Työskentelytilaa saimme lisää irrottamalla kallistuksenvakaajan. Olin jossain vaiheessa hankkinut siihen uudet kumit ja nyt ne oli varsin näppärä vaihtaa, kun molemmat eturenkaat olivat ilmassa.

Kun tilaa oli sen verran, että saimme työkalut ja kädet simpukalle, pääsimme itse asiaan. Lukitusmutteri aukesi lopulta 19 mm:n lenkillä ja metrin jatkolla, jolla vähän avitimme puuhaa. Katkoimme jo parhaat päivänsä nähneestä
6 mm:n kuusiokoloavaimesta pätkät pois, niin että sopi pyörimään ahtaassa välissä säätöpultin päässä. Simpukkaa kiristettiin vajaa neljänneskierros – rattiin jäi vielä 1,5 senttiä löysää mutta on se paljon vähemmän kuin aiemmin. Renkaatkin kääntyivät reunasta toiseen ilman kangertelua

Mieltä oli askarrauttanut myös vilkun väärä palautuskohta sekä rattilukon omituinen lukituskohta (30° myötäpäivään). Jarskilta tulleen vihjeen ansiosta päättelimme, että rattia on jossain vaiheessa pyöräytetty booreillaan. Asian varmistamiseksi irrotimme simpukan keskitysreiän pultin ja tälläsimme simpukan keskiasentoon. Ja kas kummaa – simpukka on keskiasennossaan, kun rattilukko menee päälle. Irrotimme siis ratin ja pistimme sen takaisin "suoraan" rattilukon mukaan.

Sunnuntai-iltana ajelin takaisin Ouluun ja kyllä autolla oli paljon kivempi ajella. Tien kallistuksissa ei sompaa tarvitse pyörittää niin kauheasti ja kaistanvaihdotkin sujuvat ilman isompia pakkoliikkeitä. Varmaan vakaajan kumitkin auttavat asiassa, eivätkä uudet iskarinkumitkaan luultavasti pahaa tee. Autoa on nyt vaan hassu ajella, koska suoraan ajaessa ruori osoittaa tukevasti tiellepäin. No, torstaiksi on aika nelipyöräsuuntaukseen. Pitää samalla katsoa, saavatko ne eturenkaiden pystykallistumat suositusarvojen sisään.

t.
Risto

[Anasaa]

"Ainakin INA näyttää tekevän laakereita myös FAG:lle."

Saattaa ainakin osittain johtua siitä, että FAG omistaa INA:n.

Muistelen, että omistajuus siirtyi noin 5 vuotta sitten.

/Ana

[Roisto]

Terveppä terve,

Kaiutinhommeleita
No nyt minäkin hommasin itselleni ne Caliberin CSS-124:t, kun vanhat pahvikartioiset Pioneerit alkoivat ahdistaa. Ilmeisesti toisessa on jotain häikkää, kun siitä kuuluu soitto hiljaisempana ja lisäksi se pitää jotain rapsetta.

Hommahan alkoi ihan hyvin – peitelistat irti, ritilän ruuvit irti ja ritilät veke. Tuo hommeli meni rutiinilla, sillä olin jo männä viikolla käyttänyt paikat auki ja vetänyt uudet, pidemmät ja vähän jämäkämmät johdot kaiuttimille. Johtoproseduuri vaati myös hanskalokeron boksin ja mittariston irrotuksen ja pari tuntia aikaa.

Noh, vanhat kaiuttimet irti ja uusia tilalle. PRKL, nämä tänne mene. Taisipa joku muukin valitella istuvuusongelmia uudemman mallin kajareiden kanssa mutta muistinpa sen vasta jälkikäteen. Näissä on siinä kaiuttimen ympärillä joku ihme häkkärä, ilmeisesti magneetin suojana ja se ottaa kiinni ikkunan alla olevan runkopalkin peltiin. Ilmeisesti pitää viikonloppuna ottaa Dremeli käteen ja ajaa niitä pellinreunoja pienemmiksi.

Mankkahaaveita
Kävaisimpä tässä alkuviikosta Wienissä työkeikalla ja joutohetkinä pyörähdin sitten Saturnissa, paikallisessa Markantalossa. Olen tässä jo pitkään katsellut uutta CD:itä ja MP3:siä syövää mankkaa ja miettinyt kannattaisiko satsata Beckerin Mexico Pro:hon. Tuolla sitä sitten pääsin katselemaan ja täytyy myöntää, että se erottui kyllä noista diskotyyppisistä tingeltangel-radioista. Olisi 124:een sopivan kolhon näköinen. Caraudio24.de:ssä se olisi myynnissä vajaaseen neljään hunttiin mutta vielä en ole saanut viimeistä kipinää tilaamiseen.

t.
Risto

[Timo L.]

Noh, vanhat kaiuttimet irti ja uusia tilalle. PRKL, nämä tänne mene. Taisipa joku muukin valitella istuvuusongelmia uudemman mallin kajareiden kanssa mutta muistinpa sen vasta jälkikäteen. Näissä on siinä kaiuttimen ympärillä joku ihme häkkärä, ilmeisesti magneetin suojana ja se ottaa kiinni ikkunan alla olevan runkopalkin peltiin. Ilmeisesti pitää viikonloppuna ottaa Dremeli käteen ja ajaa niitä pellinreunoja pienemmiksi.

Älä aja peltiä pois, vaan revi sopiva reikä kaiutinsyvennyksen pohjalla olevaan äänieristehuopaan. Näin minulla menivät CSS-124:t paikalleen.

[Wikke]

Olen tässä jo pitkään katsellut uutta CD:itä ja MP3:siä syövää mankkaa ja miettinyt kannattaisiko satsata Beckerin Mexico Pro:hon.

Kannattaa, ehdottomasti. Loistava laite.

[Roisto]

Älä aja peltiä pois, vaan revi sopiva reikä kaiutinsyvennyksen pohjalla olevaan äänieristehuopaan. Näin minulla menivät CSS-124:t paikalleen.

Heh. Kerkisin jo avautua tuolla Äänentoistopuolellakin samasta aiheesta. Ongelmana on vaan, ettei moista huopaa minulla ole. Kaiuttimien rei'istä näkyvät päällimmäisinä puhaltimen suulakkeiden putket.

Ongelma ei tunnu olevan siinä, ettei kaiutin mene tarpeeksi alas vaan se, että se ei mene tarpeeksi lähelle ikkunaa tai siis sitä reiän "takareunaa". Kuskin puolelle kaiutin melkein meni mutta jostain sekin jäi kantamaan. Pitänee kuitenkin vielä kerran käydä sovittelemassa.

"Pelti vasten peltiä, kops, kops"
-Fredi & Friends

t.
Risto

[Timo L.]

Älä aja peltiä pois, vaan revi sopiva reikä kaiutinsyvennyksen pohjalla olevaan äänieristehuopaan. Näin minulla menivät CSS-124:t paikalleen.

Heh. Kerkisin jo avautua tuolla Äänentoistopuolellakin samasta aiheesta. Ongelmana on vaan, ettei moista huopaa minulla ole. Kaiuttimien rei'istä näkyvät päällimmäisinä puhaltimen suulakkeiden putket.

Ongelma ei tunnu olevan siinä, ettei kaiutin mene tarpeeksi alas vaan se, että se ei mene tarpeeksi lähelle ikkunaa tai siis sitä reiän "takareunaa". Kuskin puolelle kaiutin melkein meni mutta jostain sekin jäi kantamaan. Pitänee kuitenkin vielä kerran käydä sovittelemassa.

"Pelti vasten peltiä, kops, kops"
-Fredi & Friends

t.
Risto

Kyllä se sinne joka tapauksessa uppoaa, ota vaikka putki välillä pois ja kokeile sitten. Kojelausat ovat minusta täsmälleen samat vv. 1984-1996.

[Roisto]

No niin. Nyt ovat kaiuttimet paikoillaan. Kuskin puolen ämyri istui loppupelissä ihan hyvin koloonsa mutta se vänkärin puolen kaiutin ei ole vieläkään rehellisesti reiässään.

Tein ISANNÄn neuvomat ohjeet eli irrottelin ne magneettisuojan ritilät / pohjat ja leikkelin peltisaksilla sitä runkopalkin uloketta vajaan sentin välein siivuiksi kampanisun tyyliin ja iskin ne alaspäin. Näin saatiin lisätilaa puolisen senttiä. Yhäti kaiuttimen magneetin suojan reuna osuu juuri siihen peltiin mutta nyt kuitenkin kaiuttimen päälle tuleva ritilä sopii aikalailla paikoilleen. Otin muka kuviakin mutta töistä lainatun PDA:n kameran tarkennus alle metrin päässä olevaan kohteeseen oli aivan surkea, joten niistä ei paljon apua ole.

Neuvo CSS-124 kaiuttimien ostamista suunnitteleville ostajille: Älkää ostako / maksako niitä ennenkuin on varmuus, että ne autoonne sopivat. Liekö syy auton / kaiuttimen valmistustoleransseista vai missä mutta ne joko sopivat tai sitten eivät. Tuolla työmäärällä laittaisi varmaan paikoilleen isommatkin / paremmatkin ämyrit.

t.
Risto

[Roisto]

Terveppä terve,

Tuli taas viikonloppuna käväistyä kotopuolessa ja senhän arvaa, että auton kipussa taas jonkin verran aikaa vietin mitä nyt sateelta tuonne meidän korkeakattoiseen ja leveäseinäiseen talliin viitsi mennä.

Lauantaina ei sitten sen kummempia, kuin vaihdoin polttoaineensuodattimen ja katselin alustaa. Samalla suihkauttelin CRC:tä taka-akseliston tukivarsien muttereihin, jos jossain vaiheessa äityy nekin vaihtamaan. Perä oli kuiva, kun viime kesänä stefat vaihdatutin mutta taas osui silmiin ne oudot halkeamat siinä runkopalkissa, johon tulevat kiinni apurungon takakannatinkumit. Aiemminkin olen niitä miettinyt ja nyt irrotin kokeeksi yhden kumitulpista, että näen millainen raon reuna on. Kyseessä ei näytä olevan massassa olevista raoista vaan ne näyttävät olevan ihan palkissa. Keväällä laitatin kuntoon toisen takalokarin ja tukinreiät ja samalla sanoin, että katsovat, mitä ihmeen halkeamia ne ovat. Eivät muka kuitenkaan olleet löytäneet mitään ihmeellistä. Pitää varmaan varata jostain pajalta aika ja kädestä pitäen näyttää, missä ne halkeamat ovat.

Toisen etulaakerinkin vaihdoin tuossa sunnuntaina. Keväällä sitä vähän jo kiristin mutta taas oli pikku klappi ja jonkin verran se jo kohisi. Pystysyyntainen klappi loppuikin mutta vielä on pikku kolke sivusuunnassa ja se kuuluu jostain ohjauksen suunnalta. Yksin vaan on aika kelju noita testata, kun pitäisi ravistella ja kuunnella yhtäaikaa.

Laakerirempan jälkeen kiristin kokeeksi taas pikkuisen simpukkaa. Edellisellä kerralla sitä kiristettiin vajaa neljänneskierros ja eilen about saman verran. – vieläkin tuntuu ratissa olevan löysää noin 1,5 cm. Säätöhommeli oli vaan aika kelju, kun sinne ei näe mistään eikä tilaakaan ole kuin sen kolme senttiä. Homma hoitui lopuksi, kun oli oikeat työkalut – 19mm:n kiintolenkkiavain, 6:mm sahattu kuusiokoloavain ja pikku pätkä Escortin tehostinöljyn jäähdyttimestä edelliselle jatkovarreksi.



Vaihdoimpa takaisin taas vanhan Blaupunkt Trierin. Mankka oli vähän aikaa jäähyllä, kun epäilin siinä olevan vikaa (ääni särisi) – vika oli kuitenkin toisessa kaiuttimessa. Radion virkaa toimitti jonkin aikaa serkkupojalta lainattu uudempi Blaupunkt Montreaux mutta jotenkin tuossa omassa on mukavampi ääni.

t.
Risto

[Roisto]

Jaaha. Päivää taas. Tuossa viikonloppuna piipahdin taas kotipuolessa ja senhän arvaa, mitä taas tuli tehtyä. Tässä vähän aikaa sitten on moottorista päin alkanut kuulua ihme vinkaisu, kun reippaammin kiihdyttäessä isommalle vaihtaessa löysää kaasun – tai tuommoisessa tilanteessa sen ekaa kertaa huomasin, kyllähän se muutenkin kuuluu, kun ryntäyttää neljään tonniin ja antaa kierrosten tippua.

Kaasuttelin sitten pihassa samalla kuunnellen, mistäpäin ääni kuuluisi ja semmoinen mielikuva jäi, että laturin tienoiltahan se ääni tulee. No, hihna irti ja heiluttelemaan – kyllä siitä jonkinlainen lonksuntaa löytyi. Soitin sitten serkkupojalle, kun sillä oli joutilas C220D:n 90A:n laturi. Lunastin sen siltä pois ja heitin sen paikoilleen. Pikkuisen isommat olivat korvakkeissa olevat pultinreiät mutta muuten möykky istui paikoilleen kivuttomasti. Nyt en ainakaan tällä viikolla ole mokomaa ääntä kuullut, joten ilmeisesti oikean osan vaihdoin.

Yritin sitä vanhaa laturia uteliaisuuttani purkaa mutta olivat laittaneet sen hihnapyörän mutterin sen verran jämysti kiinni, ettei se ainakaan vahingossa tipu. Yhden kuusiokoloavaimen sain väännettyä metrin jatkolla rupeliksi ja toisella, ilmeisesti vähän isommilla toleransseilla tehdyllä avaimella, saatiin nyljättyä kuusiokoloa isommaksi. Kasaan jäi koko p*ska. Pitänee irrottaa se hiilipuolen pää ja katsoa millaiset laakeri siellä on. Jos akseli lenkkuu etupäästä, tietää hihnapyörän pään laakerin olevan sökö. No, eipä sillä kiirettä ole...

Ajelin sunnuntai-iltana taas Ouluun ja huomasin pirssiä pysäköidessä, että tehostajan pumppu pitää ihme siritystä tyhjäkäynnillä. Jos rattia pikkuisen kampeaa, ääni häviää mutta ratin ollessa vapaana pumppu huutaa. Ei se sisälle asti kuulu mutta vieressä seisoessa kyllä. Kiristinköhän hihnaa silti liikaa, vaikken uskaltanut sitä kiristääkään siihen paksuun viivaan asti.

Kytkin on alkanut myös juonitella. Kun pirssillä ajelee tunteroisen verran matka-ajoa, että moottori ehtii kunnolla lämmetä, alkaa kytkin täristää niin maan penteleesti. Mikähän aiheuttaa tuon lämpötilariippuvuuden? Yhdessä säikeessä jorma-k kirjoitti, ettei kytkimeen pitäisi öljyäkään päästä, mitä minä ensi epäilin. Kytkinlevy on tuohon vaihdettu joskus 2001 mutta pitänee käyttää pajalla, jos se ei tuosta parane.

Tässäpä avautumista taas vähäksi aikaa. Viime viikolla kävin pajalla näyttämässä sitä runkopalkkivikaa ja juhannuksen jälkeen olisi aika hitsaukseen. Liekö joskus ajettu ihan hillittömillä kuormilla tai kärryn aisapainoilla, kun on apurungon takalimppujen ja jousien kohdalla väsymismurtumia. No, toivottavasti tuo korjaus vaikuttaa positiivisesti ajettavuuteen. Eihän se hyvää tee, jos runko antaa mutkissa periksi.

t.
Risto