Osaisiko kukaan sanoa mikä voisi olla vikana kun en tänään saanut autoani käynnistymään? Kyseessä on siis 2003 vuoden W203 korinen C270 CDI jossa on Brabuksen D4 kitti.
Virheilmoituksia ei ole ja moottori kiertää kyllä aivan hyvin ja hehkun valot pelaavat normaalisti mutta auto ei vaan käynnisty? Joskus aiemmin käynnistyminen saattoi viedä sekunnin tai pari mutta tänään teki topin.
Vasta maanantaina saan sen pajalle mutta jos siihen mennessä joku fiksu osaisi vikaa jo analysoida..? Olisiko hehkut vaihtoa vailla? Vettä tankissa?
Auto on siis juuri tuotu Saksasta ajamalla ja reissussa kyllä pelasi ihan hyvin.
Kuulin että joihinkin Saksasta tuotuihin dieseleihin olisi laitettu jotain huohottimen lämmittimiä jne mutta onko näihin Saksan mersuihin yleensä tehty täällä mitään muutoksia tms?
MB C270 Cdi käynnistyy huonosti?
Aiheesta löytyy kirjoituksia foorumeilta. Tyypillinen ongelma tuntuu olevan polttoainejärjestelmän vuodot. Eli pitäisi uusia tiivisterenkaita putkissa tai korkeapainepumpussa. Myös suuttimen/suuttimien liiallinen ohivuoto voi aiheuttaa vian. Tarkista ensin näkyykö järjestelmässä missään vuotoja, varsinkin korkeapainepumpun liitoksissa. Jommalla kummalla foorumilla oli juuri selostettu miten voit mitata ohivuodon. Letkut suuttimien paluuputkista pulloihin ja katsot vuotaako jokin suutin selvästi enemmän kuin muut... Yleensä nämä "vuotovikaiset" tuntuvat kuitenkin lähtevän hyvin käyntiin lohkolämmityksen jälkeen.
W203CDI
Minulla oli sama vika, korjattu ja esitelty täällä foorumeilla.
Kysehän on siitä että rail-paine ei nouse riittäväksi, eikä tietokone aloita käynnistysprosessia. Toisin sanon pitää paineen siinä jakoputkessa ylittää tietty arvo että käynnistysprosessi voidaan aloittaa, siis tietokoneen mielestä. Rail-putkessa on etupäässä paineanturi joka mittaa paineen ja takapäässä paineensäädin joka rajoittaa painetta.
Tietokone kerää dataa moottorista, mm. lämpötila ym. sekä ajoittaa ruskutushetken sopivaksi moottorin pyöriessä startilla. Kun tavallaan kiinteää ajoitusta ei ole, niinkuin jakajapumpuissa aikanaan, joudutaan kaikki data keräämään ja sillä perusteella nopeasti tuottamaan moottorin ohjaustiedot käynnistysvaiheessa.
Jos noissa lähtötiedoissa on vikaa, voi tulla tilanne että ei tavallaan käynnistymiseen tarvittavat ehdot toteudu ja siitä seuraa ettei edes lupaa lähteä sahatessa. Jos vikana on riittämätön paine, ei siitä tule vikakoodia kun ei tavallaan ole vika, on tavallaan vähän sama asia kuin riittämätön pyörimisnopeus startatessa.
Vika on siis riittämätön rail-paine. Normaalisti pumppu pystyy tuottamaan painetta reilusti yli tarvittavan rajan, paineensäädin rajoittaa. Vika taas syntyy vahitellen, mutta paineraja ylittyy, joskin marginaali pienenee. Kunnes edessä on tilanne että epäedullisessa tilanteessa ei tarvittavaa painetta enää saavutetakaan. Siis vika on syntynyt vähitellen, mutta ilmenee vasta nyt. Tosin sen kyllä huomaa vähän pidentyneenä starttina normaalitilanteessakin, jos tuntee miten ehjä laite käyttäytyy. Ja lisäksi voi tietysti vikaa olla muussakin datassa mitä tietokone kerää.
Tarkennusta vielä, akussa vika ei yleensä ole. Olen käynnistänyt cdi:n lisävirralla, ja lähtee kun vähänkin pyörittää. Tässä siis pätee maalaisjärki. Myöskään ei cdi tarvitse hehkuja pikkupakkasilla, lähtee kyllä, eri asia on sitten vanhat etu- ja pyörrekammiokoneet. Jos hehkuvika, lähtee saattamalla ja käy alkuun vähän epätasaisesti. Jos ei lähde, siis on täysin hengetön, on silloin kyse jostain tietokoneen saamasta huonosta arvosta jonka mukaan ei aloita koko käynnistysprosessia. Näitä sähköautoja ei pidä pelätä, rohkeasti vaan asiaan, koska viat on yleensä helppoja ja halpoja korjata.
Itselläni on myös tällainen: http://www.elekma.com/product_info.php? ... cts_id=862
Sen avulla löysin ilmamäärämittarivian helposti, halpa korjaus. Tuolla voi katsella reaaliaikaisia arvoja vaikka ajon aikana. Liitetään tavalliseen läppäriin ja softan voi ladata ilmaiseksi.
Jos keskitytään rail-paineongelmaan, mihin oireet viittaavat.
Kannattaa ensiksi tehdä ohivuotomittaus:
http://mersuforum.net/forum/viewtopic.php?t=58442
Tällä poissuljetaan ja rajataan vika parhaiten ja halvalla. Lisäksi jos vika on selvä ja korjataan, sallii se taas vähän vikaa jo muuallakin. Mutta kaikki O-renkaat ja varsinkin korkeapainepumppu kannattaa korjata. Ne ovat tosi halpoja korjauksia. Helppo tehdä itse:
http://mersuforum.net/forum/viewtopic.p ... highlight=
Noista linkeistä löytyy koko oppimäärä aiheesta. Aluksi osittain arvailua, sittemmin tarkentunut. Tosiaan aloita noista ohivuodoista.
Terv. Hannu
Kysehän on siitä että rail-paine ei nouse riittäväksi, eikä tietokone aloita käynnistysprosessia. Toisin sanon pitää paineen siinä jakoputkessa ylittää tietty arvo että käynnistysprosessi voidaan aloittaa, siis tietokoneen mielestä. Rail-putkessa on etupäässä paineanturi joka mittaa paineen ja takapäässä paineensäädin joka rajoittaa painetta.
Tietokone kerää dataa moottorista, mm. lämpötila ym. sekä ajoittaa ruskutushetken sopivaksi moottorin pyöriessä startilla. Kun tavallaan kiinteää ajoitusta ei ole, niinkuin jakajapumpuissa aikanaan, joudutaan kaikki data keräämään ja sillä perusteella nopeasti tuottamaan moottorin ohjaustiedot käynnistysvaiheessa.
Jos noissa lähtötiedoissa on vikaa, voi tulla tilanne että ei tavallaan käynnistymiseen tarvittavat ehdot toteudu ja siitä seuraa ettei edes lupaa lähteä sahatessa. Jos vikana on riittämätön paine, ei siitä tule vikakoodia kun ei tavallaan ole vika, on tavallaan vähän sama asia kuin riittämätön pyörimisnopeus startatessa.
Vika on siis riittämätön rail-paine. Normaalisti pumppu pystyy tuottamaan painetta reilusti yli tarvittavan rajan, paineensäädin rajoittaa. Vika taas syntyy vahitellen, mutta paineraja ylittyy, joskin marginaali pienenee. Kunnes edessä on tilanne että epäedullisessa tilanteessa ei tarvittavaa painetta enää saavutetakaan. Siis vika on syntynyt vähitellen, mutta ilmenee vasta nyt. Tosin sen kyllä huomaa vähän pidentyneenä starttina normaalitilanteessakin, jos tuntee miten ehjä laite käyttäytyy. Ja lisäksi voi tietysti vikaa olla muussakin datassa mitä tietokone kerää.
Tarkennusta vielä, akussa vika ei yleensä ole. Olen käynnistänyt cdi:n lisävirralla, ja lähtee kun vähänkin pyörittää. Tässä siis pätee maalaisjärki. Myöskään ei cdi tarvitse hehkuja pikkupakkasilla, lähtee kyllä, eri asia on sitten vanhat etu- ja pyörrekammiokoneet. Jos hehkuvika, lähtee saattamalla ja käy alkuun vähän epätasaisesti. Jos ei lähde, siis on täysin hengetön, on silloin kyse jostain tietokoneen saamasta huonosta arvosta jonka mukaan ei aloita koko käynnistysprosessia. Näitä sähköautoja ei pidä pelätä, rohkeasti vaan asiaan, koska viat on yleensä helppoja ja halpoja korjata.
Itselläni on myös tällainen: http://www.elekma.com/product_info.php? ... cts_id=862
Sen avulla löysin ilmamäärämittarivian helposti, halpa korjaus. Tuolla voi katsella reaaliaikaisia arvoja vaikka ajon aikana. Liitetään tavalliseen läppäriin ja softan voi ladata ilmaiseksi.
Jos keskitytään rail-paineongelmaan, mihin oireet viittaavat.
Kannattaa ensiksi tehdä ohivuotomittaus:
http://mersuforum.net/forum/viewtopic.php?t=58442
Tällä poissuljetaan ja rajataan vika parhaiten ja halvalla. Lisäksi jos vika on selvä ja korjataan, sallii se taas vähän vikaa jo muuallakin. Mutta kaikki O-renkaat ja varsinkin korkeapainepumppu kannattaa korjata. Ne ovat tosi halpoja korjauksia. Helppo tehdä itse:
http://mersuforum.net/forum/viewtopic.p ... highlight=
Noista linkeistä löytyy koko oppimäärä aiheesta. Aluksi osittain arvailua, sittemmin tarkentunut. Tosiaan aloita noista ohivuodoista.
Terv. Hannu
Terve,
katselin tuossa sitä kuvaa, jossa suuttimien ohivuotomittauksia varten oli tehty vesipulloista mittalaite. (Todennäköisesti tyhmä) kysymykseni kuuluu miksi siinä oli kaksi letkua suuttimille 2-4 ja yksi suuttimelle 1. Eikö yksi paluuletku riitä / suutin?
Samaten näytti olevan juttua että liiallisen ohivirtaksen saa korjattus Monea-merkkisellä tiivistekorjaussarjalla. Onko tietoa paikkaa, jossa moisia tiivisteitä asennellaan.
En ole omassani vielä päässyt kokeilemaan käynnistystä kylmässä. mutta jos vertaan starttia E290TD koneeseen, niin startti kestää aina pitempään, eli tahtoo sanoa muutaman sekunnin joka tapauksessa. E290TD:ssä starttasi aina niin nopeaan ettei kerennyt avaimesta löysäämään.
Jari
katselin tuossa sitä kuvaa, jossa suuttimien ohivuotomittauksia varten oli tehty vesipulloista mittalaite. (Todennäköisesti tyhmä) kysymykseni kuuluu miksi siinä oli kaksi letkua suuttimille 2-4 ja yksi suuttimelle 1. Eikö yksi paluuletku riitä / suutin?
Samaten näytti olevan juttua että liiallisen ohivirtaksen saa korjattus Monea-merkkisellä tiivistekorjaussarjalla. Onko tietoa paikkaa, jossa moisia tiivisteitä asennellaan.
En ole omassani vielä päässyt kokeilemaan käynnistystä kylmässä. mutta jos vertaan starttia E290TD koneeseen, niin startti kestää aina pitempään, eli tahtoo sanoa muutaman sekunnin joka tapauksessa. E290TD:ssä starttasi aina niin nopeaan ettei kerennyt avaimesta löysäämään.
Jari
Tällä hetkellä:
MB E300 TDT 1998
MB E300 TDT 1998
.
Jarille:
Mersun tdi,ssä ja cdi,ssä käynnistyminen tapahtuu vähän eri "periaatteella".
Tdi on vielä kokonaan mekaaninen järjestelmä.
Cdi,ssä käynnistymisen "toimet" järjestelmässä perustuu käyttöjärjestelmän antureilta saamiin tietoihin, kampiakselin asennosta, sekä polttoaineen paineesta eri paikossa ja akun jännitteestä.
Startilla pyöritetään moottoria, kunnes kaikki käynnistymisen vaatimukset täyttyvät.
Siis, kampiakselin asento on selvillä ja polttoaineen paine riittää.
Vasta sitten aletaan suuttimia aukoa ja käynnistyminen on edes mahdollista.
Esim. suuttimessa oleva ohivuoto hidastaa, tai jopa estää käynnistymisvaiheen paineennousun railputkessa, ja jos tämä vaatimus ei täyty, niin järjestelmä ei aukaise suuttimia, eli käynnistyminen ei ole mahdollistakaan.
Kun moottori käynnistyy, niin sitten siirrytään käyntiä lukemaan vauhtipyörällä olevasta hammastuksesta.
Jarille:
Mersun tdi,ssä ja cdi,ssä käynnistyminen tapahtuu vähän eri "periaatteella".
Tdi on vielä kokonaan mekaaninen järjestelmä.
Cdi,ssä käynnistymisen "toimet" järjestelmässä perustuu käyttöjärjestelmän antureilta saamiin tietoihin, kampiakselin asennosta, sekä polttoaineen paineesta eri paikossa ja akun jännitteestä.
Startilla pyöritetään moottoria, kunnes kaikki käynnistymisen vaatimukset täyttyvät.
Siis, kampiakselin asento on selvillä ja polttoaineen paine riittää.
Vasta sitten aletaan suuttimia aukoa ja käynnistyminen on edes mahdollista.
Esim. suuttimessa oleva ohivuoto hidastaa, tai jopa estää käynnistymisvaiheen paineennousun railputkessa, ja jos tämä vaatimus ei täyty, niin järjestelmä ei aukaise suuttimia, eli käynnistyminen ei ole mahdollistakaan.
Kun moottori käynnistyy, niin sitten siirrytään käyntiä lukemaan vauhtipyörällä olevasta hammastuksesta.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
Kiitoksia asiantuntevasta selvityksestä.
Eipä taida pahemmin olla vielä ohivuotovikaa, kun tänäänkin hyvin käynnistyi yöpakkasen jälkeen. Täällä etelässä ei ole paljon päässyt kokeilemaan pakkasella tänä vuonna. Pitää sitten kesällä tutkia asiaa, jos tuota ei väkisin käsistä viedä sitä ennen. Vai pystyykö liiallisen ohivirtauksen tutkimaan lämpimällä ilmalla, kylmäkäynnistyvyyttä silmällä pitäen.
Eipä taida pahemmin olla vielä ohivuotovikaa, kun tänäänkin hyvin käynnistyi yöpakkasen jälkeen. Täällä etelässä ei ole paljon päässyt kokeilemaan pakkasella tänä vuonna. Pitää sitten kesällä tutkia asiaa, jos tuota ei väkisin käsistä viedä sitä ennen. Vai pystyykö liiallisen ohivirtauksen tutkimaan lämpimällä ilmalla, kylmäkäynnistyvyyttä silmällä pitäen.
Tällä hetkellä:
MB E300 TDT 1998
MB E300 TDT 1998
Re: MB C270 Cdi käynnistyy huonosti?
parii suutintahan siellä taisi olla rikki..darcier kirjoitti:Osaisiko kukaan sanoa mikä voisi olla vikana kun en tänään saanut autoani käynnistymään? Kyseessä on siis 2003 vuoden W203 korinen C270 CDI jossa on Brabuksen D4 kitti.
Virheilmoituksia ei ole ja moottori kiertää kyllä aivan hyvin ja hehkun valot pelaavat normaalisti mutta auto ei vaan käynnisty? Joskus aiemmin käynnistyminen saattoi viedä sekunnin tai pari mutta tänään teki topin.
Vasta maanantaina saan sen pajalle mutta jos siihen mennessä joku fiksu osaisi vikaa jo analysoida..? Olisiko hehkut vaihtoa vailla? Vettä tankissa?
Auto on siis juuri tuotu Saksasta ajamalla ja reissussa kyllä pelasi ihan hyvin.
Kuulin että joihinkin Saksasta tuotuihin dieseleihin olisi laitettu jotain huohottimen lämmittimiä jne mutta onko näihin Saksan mersuihin yleensä tehty täällä mitään muutoksia tms?
toivottavasti tuli kuntoon..
mielipiteeni ovat omiani, eivät minkään yrityksen tai yhteisön mielipiteitä.
JariTre kirjoitti:... Pitää sitten kesällä tutkia asiaa, jos tuota ei väkisin käsistä viedä sitä ennen. Vai pystyykö liiallisen ohivirtauksen tutkimaan lämpimällä ilmalla, kylmäkäynnistyvyyttä silmällä pitäen.
Se edeltäkäsin tutkiminen on vaan sikäli vaikeaa, että kun käynnistymisvaiheessa taitaa se osa ohjelmasta vahtia vaan sitä, että polttoaineen paine vaan nousee tietyn minimin ylitse, eikä muuten.
Eli niin kauan, kun startatessa se minimitavoite täyttyy, niin järjestelmän mielestä kaikki on ok.
Käynnistymisen pitkittyminen saattaisi joidenkin kuvausten perusteella olla yksi vihje.
Tyypillisesti vaiva kuitenkin ilmaantuu kylmällä ilmalla, kun auto on jo seissyt useita tunteja ulkona ja on "kunnolla kohmettunut".
Ensiapu on helppo: Millä tahansa keinolla kun saa sitä korkeapainepumppua lämpiämään, niin siinä tiivisteet notkistuu ja alkaa pitämään paremmin ja auto käynnistyy, vaikka tiivistevaivoja olisi muuallakin.
Suutinvuotoahan voi olla joko sylinteriin, tai paluukiertoon.
Suuttimen vuotaminen sylinteriin näkyy suutintestissä (Carsoft, Star diaknose).
Paluukiertoon vuotaminen yllä olevalla "pullotestillä".
Muiden paikkojen vuotaminen näkyy sitten kosteutena ulkopuolella.
Vaivahan ei ole kallis.
Kaikki mahdolliset tiivisteet sinne polttoainelinjaan maksaa luokkaa muutaman kympin.
Sitten kesälomallahan niitä voisi vaikka etukäteenkin sopivalla aikaa vaihdella.
Tai sitten viedä, vaikkapa Aki.P,n pajalle, missä ne myös varmasti vaihtuu.
Paikkoja on varmaan paljon ympäri Suomen.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
Minusta jokaisen commonrailmiehen (ja naisenkin) kannattaisi mitata omasta vehkeestä suuttimien ohivuoto. Se on todella helppo toimenpide ja vaikka mitään vikaa ei vielä olisikaan niin voidaan olettaa että se vuodonmäärä kasvaa kokoajan pikku hiljaa. Orastava mahdollinen vika pitäisi pystyä ennakoimaan tuolla testillä.
Ohjearvohan on että 20% saa olla eroa eniten ja vähiten vuotavan suuttimen välillä. Sen jälkeen alkaa olla tiedossa ongelmia. Jos haluaa tarkasti mitata suuttimien väliset erot niin apteekista saa isoja ruiskuja joihin käy se letku kiinni ja männän kun poistaa ja poraa peltitankoon ruiskuille vierekkäiset reiät niin saa liki ammattimaisen näköisen mittalaitteen jolla voi tarkasti mitata ne erot. Tuon systeemin kun virittää roikkumaan moottorin ylle ja antaa tyhjäkäynnillä alimman pinnan nousta johonkin tasalukuun niin siitä helposti näkee sen prosentuaalisen eron suoraa mitta-asteikolta.
Jos kaikki on kunnossa niin sieltä ohivuotoletkuista ei tyhjäkäynnilläkään tule juuri mitään. Vastaavasti vuodon ollessa ns. päällä tulee jo tipstartin aikana puoli kahvikupillista vaikka auto ei lähtisi käyntiin.
Jos taas suuttimissa on jotain ruiskutukseen vaikuttavaa vikaa niin sen kuulee kyllä moottorin käyntiäänestä hyvin helposti. Kunnossa ollessaan Mersun moottori käy todella pehmeästi ja tasaisesti, kierroslukumittarin neula on kuin liimattuna paikoilleen.
Samoin käyntiinlähtö tapahtuu noilla edellytyksillä kuin Tuikku kertoo, kylläkin välittömästi kun avaimesta vääntää, jos kaikki on OK. Aina jos startti pitkittyy niin se tarkoittaa sitä että auton tietokone joutuu odottamaan jotain tietoa/arvoa kauemmin kuin normitilanteessa.
Mulla on nyt jo 23 000km ajettu AMG-suutinkärjillä (DLLA 156P1265+), jotka tuli vaihdettua ihan kokeilumielessä kun vakiokärjillä oli menty jo yli 400 000km. Kärkien vaihto ei vaikuttanut juuri mitään mihinkään; tehoa tuli hiukka lisää, kulutus pysyi samassa, moottorin käynti on yhtä tasaista, että näyttäisi kärkien merkitys olevan aika pieni jos on muuten toimivat suuttimet.
Jos joku haluaa harrastusta laajentaa niin netistä löytyy myytävänä CD:llä oleva ohje "Näin korjaan itse Commonrail-suuttimeni". Tosin kielenä on kolmannenvaltakunnan virallinen äidinkieli. Hirveestihän siinä ei ole hävittävää. Epäonnistuessaan voi aina homman lyödä pakettiin ja nöyrtyä hakemaan ne vaihtosuuttimet. Mäntiä on vaikea halkoa jos vähäänkää vertaa käyntiääniä tai tsekkaa Carsoftilla käynnintasauslukuja.
Muistaakseni niitä Commonrail-testipenkkejä ei ollut Suomessa kuin viitisen kappaletta ja suurin osa Dieselhuolloista kuitenkin vaihtavat niitä suuttimen tiivisteitä ja kärkiä "ihan summassa".
Minusta nämä commonrailit on paljon helpompia ja selkeämpiä värkättäviä kuin esikammiokoneet. Liki kaiken pystyy tekemään itse jos haluaa. Ei tullut mieleenkään aikoinaan purkaa esikammiokoneen ruiskutuspumppua. Ihan turha näitä on pelätä. Ihmeen kauon on tämä simppeli tekniikka pysynyt liki mystisenä salaisuutena.
Ohjearvohan on että 20% saa olla eroa eniten ja vähiten vuotavan suuttimen välillä. Sen jälkeen alkaa olla tiedossa ongelmia. Jos haluaa tarkasti mitata suuttimien väliset erot niin apteekista saa isoja ruiskuja joihin käy se letku kiinni ja männän kun poistaa ja poraa peltitankoon ruiskuille vierekkäiset reiät niin saa liki ammattimaisen näköisen mittalaitteen jolla voi tarkasti mitata ne erot. Tuon systeemin kun virittää roikkumaan moottorin ylle ja antaa tyhjäkäynnillä alimman pinnan nousta johonkin tasalukuun niin siitä helposti näkee sen prosentuaalisen eron suoraa mitta-asteikolta.
Jos kaikki on kunnossa niin sieltä ohivuotoletkuista ei tyhjäkäynnilläkään tule juuri mitään. Vastaavasti vuodon ollessa ns. päällä tulee jo tipstartin aikana puoli kahvikupillista vaikka auto ei lähtisi käyntiin.
Jos taas suuttimissa on jotain ruiskutukseen vaikuttavaa vikaa niin sen kuulee kyllä moottorin käyntiäänestä hyvin helposti. Kunnossa ollessaan Mersun moottori käy todella pehmeästi ja tasaisesti, kierroslukumittarin neula on kuin liimattuna paikoilleen.
Samoin käyntiinlähtö tapahtuu noilla edellytyksillä kuin Tuikku kertoo, kylläkin välittömästi kun avaimesta vääntää, jos kaikki on OK. Aina jos startti pitkittyy niin se tarkoittaa sitä että auton tietokone joutuu odottamaan jotain tietoa/arvoa kauemmin kuin normitilanteessa.Mulla on nyt jo 23 000km ajettu AMG-suutinkärjillä (DLLA 156P1265+), jotka tuli vaihdettua ihan kokeilumielessä kun vakiokärjillä oli menty jo yli 400 000km. Kärkien vaihto ei vaikuttanut juuri mitään mihinkään; tehoa tuli hiukka lisää, kulutus pysyi samassa, moottorin käynti on yhtä tasaista, että näyttäisi kärkien merkitys olevan aika pieni jos on muuten toimivat suuttimet.
Jos joku haluaa harrastusta laajentaa niin netistä löytyy myytävänä CD:llä oleva ohje "Näin korjaan itse Commonrail-suuttimeni". Tosin kielenä on kolmannenvaltakunnan virallinen äidinkieli. Hirveestihän siinä ei ole hävittävää. Epäonnistuessaan voi aina homman lyödä pakettiin ja nöyrtyä hakemaan ne vaihtosuuttimet. Mäntiä on vaikea halkoa jos vähäänkää vertaa käyntiääniä tai tsekkaa Carsoftilla käynnintasauslukuja.
Muistaakseni niitä Commonrail-testipenkkejä ei ollut Suomessa kuin viitisen kappaletta ja suurin osa Dieselhuolloista kuitenkin vaihtavat niitä suuttimen tiivisteitä ja kärkiä "ihan summassa".
Minusta nämä commonrailit on paljon helpompia ja selkeämpiä värkättäviä kuin esikammiokoneet. Liki kaiken pystyy tekemään itse jos haluaa. Ei tullut mieleenkään aikoinaan purkaa esikammiokoneen ruiskutuspumppua. Ihan turha näitä on pelätä. Ihmeen kauon on tämä simppeli tekniikka pysynyt liki mystisenä salaisuutena.
Aamenbarton kirjoitti:Minusta nämä commonrailit on paljon helpompia ja selkeämpiä värkättäviä kuin esikammiokoneet. Liki kaiken pystyy tekemään itse jos haluaa. Ei tullut mieleenkään aikoinaan purkaa esikammiokoneen ruiskutuspumppua. Ihan turha näitä on pelätä. Ihmeen kauon on tämä simppeli tekniikka pysynyt liki mystisenä salaisuutena.
Pelkkien kärkien vaihto nostaa tehoa ~10%.
Vakion suutinrungon sisälle on rakenneltu tekijöitä, jotka sitten rajoittaa sitä ruiskutettavan polttoainen määrää.
Suutinkärjet ei enää sitten sitä tee.
Railpaine muuttuu käytännössä aina, kun kierroksetkin.
Vanhemmssa 250-1350bar.
Täysi paine näyttää käytännössä tulevan vasta, kun ruiskutetaan täyttä määrää (=kaasupohjassa) ja ahtopaine on tavoittanut max tason.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
Tuo on ihan normaalia. Se vaihteluväli on tyhjäkäynnillä vähän yli yhden voltin ja täydellä kuormituksella vajaa viisi volttia.Kari_H kirjoitti:Kun mootori on käynnistynyt, pitäisikö railpaineen pysyä vakiona kuormituksesta ja kierroksista riippumatta?
Mittasin painetta jännitemittarilla autostani (E 320 CDI 2001) railputken etupäässä olevan anturin piuhoista. Se nousee kierrosten noustessa.
Onkohan tuo normaalia...?
Tuosta anturista on hyvä mitata sen railpaineennousun puute jos auto ei käynnisty suutinvian takia, koska vikakoodia ei tällöin jää tietokoneelle.
Re: MB C270 Cdi käynnistyy huonosti?
Saattaa tulla vastaus vähän myöhässä, mutta kerron kuitenkin. Omassa C 270 CDI:ssäni on käynnistys oikkuillut sen takia, että polttoainetta on ollut vain n. 1/4 tankissa tai vähemmän. En tiedä miksi näin, mutta kunhan pitää yli sen 1/4 diisseliä tankissa aina niin ei ole minulla ainakaan ollut ongelmia enään käynnistymisen kanssa.
Re: MB C270 Cdi käynnistyy huonosti?
minulla oli väyrysessä sama ongelma, alle varttitankilla auto saattoi sammua esim pidemmässä mäessä, tai joutuu sahaamaan käyntiin jos auto vinosti parkkeerattu. Mutta polttoainelinjaston O-renkaiden vaihdolla sekin ongelma on ilmeisesti poistunut. Hämärä vika, enkä tiedä johtuuko se noista O-renkaista vai ei.
Pajero 2005, Hullu-Pösö 2023, Skoda Citigo-e 2021
Re: MB C270 Cdi käynnistyy huonosti?
Hmm, tuossa ceessähän ongelma saattaa johtua sielä tankin sisällä olevasta lappopumpusta . Autossa ns. Satulatankki jossa lappojärjestelmä siirtää oikealta(tankkauspuolelta ) kardaanin yli vasemmalle puolella naftaa ( mistä linja moottorille) kun tankissa on riittävästi kamaa niin sitä kyllä ajossa kurvaillessa " lainehtii " myös sinne toiselle puolelle. Aivan järjetön keksintö ja hemmetin kalliit pumput. Tuohon Sergeyn väykkään tää teoria ei päde.
E 200 CDI BE TA BP -12
W204 200cdi -09
W204 200cdi -09