Lähdetään liikkeelle vaikka kompressorista ulostulo-eli korkeapainepuolelta. Kompressori ei koskaan pumppaa nestemäistä kylmäainetta vaan ainoastaan kaasuuntunutta. Eli kompurasta tulee ulos korkeapaineista kaasua, johon on sitoutunut lämpöä auton ohjaamosta. Tämä kaasuuntunut kylmäaine johdetaan lauhduttimen yläosaan ja sen läpi kulkiessaan kaasun lämpötila putoaa, siihen sitoutunut lämpöenergia johdetaan pois ja se muuttuu jälleen nestemäiseksi. Yleensä 1/3 lauhduttimesta, eli se alin osa on sisällöltään jo nestemäistä. Tässä vaiheessa tulee tarpeen se puhallinkin, koska luovutettu lämpö kulkeutuu auton jäähdyttäjään. Kuuma päivä, ilmastointi päällä ja visko vähän missä kunnossa sattuu, saattaa nostaa kummasti koneen lämpöjä.
Seuraavaksi tässä laitteistossa voisi olla kylmäainesäiliö/kuivain, voi sijaita korkea- tai matalapainepuolella, siis ennen tai jälkeen kompressoria. Nimensä mukaisesti toimii kylmäaineen varastona sekä poistaa kosteutta järjestelmästä... varmaan jokainen on nähnyt monessakin pakkauslaatikossa mukana tulleen pikku pussukan jossa lukee Silica-gel, kosteudenpoistajaa.
Seuraavaksi korkeapaineinen, nesteytetty kylmäaine saapuu venttiilin luokse, jonka nimi englanniksi on usein '(Thermostatic) expansion valve' ja se sijaitsee hyvin lähellä höyrystinkennoa, joka on kojelaudan sisällä. Kyseinen venttiili säätelee tarkasti jäähdytykseen tarvittavan ja höyrystimeen päästettävän kylmäaineen määrää. Apuna venttiilillä on höyrystimen ulostulopuolella oleva anturi, joka mittaa höyrystimessä kaasuuntuneen kylmäaineen lämpötilaa. Sen perusteella venttiili päästää oikean määrän ainetta höyrystimeen. Kyseisen venttiilin läpi kulkiessaan kylmäaine hajoaa hyvin pieniksi pisaroiksi jotta sen kaasuuntuminen olisi helppoa. Samalla siirrytään korkeapaineesta matalapaineeseen. Höyrystimessä kaasuun sitoutuu lämpöä, joka tulee höyrystinkennon läpi johdetusta ilmasta. Kennoon syötetty matalapaineinen neste riittävästi lämpöä imiessään muuttuu matalapaineiseksi kaasuksi, joka johdetaan ulos kennosta.
Kennon jälkeen matalapaineinen kaasu voitaisiin johtaa kuivaimeen, riippuen siitä onko kyseinen osa ennen tai jälkeen kompressoria. Joka tapauksessa se imeytyy kompressorin matalapainepuolelle, josta se siirtyy jälleen korkeapainepuolelle ja kierros on tehty. Lauhduttimessa taas luovutetaan kaasuun sitoutunut lämpö pois.
Järjestelmään tietenkin sisältyy lukuisia antureita ja katkaisijoita sen toiminnan varmistamiseksi, mutta tämä näin perusideana. Vesi järjestelmässä kylmäaineen kanssa muodostaa hydrokloridia, joka on happo... ei varmaan tarvitse kertoa mitä moinen tavara aiheuttaa.
Kas, aurinko paistaa taas... terkkuja kaikille
Jos olen tehnyt jotain mokia edellisessä, niin korjata saa (ja pitääkin)... ei oppi ojaan kaada.
