Kondenssiveden öljyynkertymisen periaate

[Marsuman]

Onko niin, että ei ole moottorityyppikohtaista, että miksi öljyyn kertyy kondenssia, vaan kyseessä on ainoastaan ns ulkoiset tekijät, eli se kuinka lämpimäksi moottori ajetaan (eli lähinnä, että ei ajeta tarpeeksi kuumaksi)?

Vai onko jotakin teknisiä eroja, jotka altistavat erityisesti jonkin moottorin?

Lähinnä tulee mieleen huohotuksen toimivuus ja tietysti ohipuhallus männistä, mutta jos oletetaan, että jälkimmäinen on kunnossa.

Eli toisin sanoen voisiko olettaa, että jos mikä tahansa moottori ajetaan tyyliin tiettyyn lämpötilaan X samoissa olosuhteissa, niin sinne kertyy sama määrä Y kondenssia. Se on sitten oma lukunsa kuinka kukin moottori kestää vesiöljyä, mutta jos ei siitä nyt tässä ketjussa niinkään puhuta.

[Risto Reipas]

Mitä isompi umpinainen ilmatilavuus niin sen enempi kondensiota. Minun mielestä. Vastaava juttu niin kuin polttoainesäiliössä, varsinkin metallisessa. Viisaammat korjaa.

[E200kompressor]

Mitä isompi umpinainen ilmatilavuus niin sen enempi kondensiota. Minun mielestä. Vastaava juttu niin kuin polttoainesäiliössä, varsinkin metallisessa. Viisaammat korjaa.

Ilman kosteus tiivistyy vedeksi moottorin sisäpuolelle jos moottorin lämpötila on alempi kuin ilman lämpötila. Lämpimämmän ilma kyky sitoa kosteutta on suurempi kuin kylmemmän ilman joka on moottorin sisällä. Vesihöyry siis tiivistyy moottorin kylmiin pintoihin.

Kun esim, autolla ajetaan päivittäin kone kuumaksi, aikaikkuna moottorin jäähtymiseen viileän ilman lämpöön jonka jälkeen viileän ilman lämpeneminen nopeasti on hyvin pieni jolloin kondenssia ei synny.
Jos taas päivittäinen ajo tapahtuu talvella, on lyhyttä pätkää kylmästä liikkeelle lähtien niin moottoriin kertynyt vesi ei ehdi kuumentua riittävästi haihtuakseen.

Jos ilma ja moottori ovat tasalämpöisiä tai moottori lämpimämpi, ei kondenssivettä käytännössä synny.

Kylmä talli ja siellä säilyttäminen ovat olleet aina ikuisia väittelyitä. Omakohtainen kokemus kylmästä tallista jonka väliseinän takana oli peruslämmöllä oleva huonetila, noin +5C°. Koska auto oli säilytyksessä siinä kylmässä tallissa, ei autosta tullut missään vaiheessa lämpöä tilaan.

Tuollaisissa olosuhteissa tallin seinällä oli laturin kiinnitysrauta joka oli hiekkapuhallettuna jätetty naulaan roikkumaan. Se rauta oli edelleen pinnoittamaton ja hiekkapuhalluksen jäljiltä teräksen harmaa vaikka oli roikkunut siellä naulassa kesät talvet lähes 40 vuotta.
Tarinan opetus on ettei säilytystilan lämpö tarvitse olla kuin hieman korkeampi kuin ulkoilma. Kesällä se useimmiten onnistuu luonnon avustaessa.

[Avantgarde]

Moottoriöljyyn kertyy kondenssivettä, koska moottorin käydessä palamisessa syntyy vesihöyryä. Osa tästä vesihöyrystä päätyy männänrenkaiden ohi kampikammioon. Kun moottori jäähtyy, vesihöyry voi tiivistyä vedeksi öljyn joukkoon.
Palamisessa muodostuu vesihöyryä, koska useimmat polttoaineet sisältävät paljon vetyä. Kun polttoaine palaa, vedyn atomit reagoivat ilman hapen kanssa ja muodostavat vettä, joka korkeassa palamislämpötilassa on höyrynä.
Esimerkiksi bensiini koostuu pääosin hiilivedyistä. Palamisprosessissa hiili muuttuu hiilidioksidiksi ja vety muuttuu vedeksi.
Vettä syntyy palamisprosessissa melko paljon. Nyrkkisääntönä 1 litra bensiiniä tuottaa noin 1 litran vettä ja 1 litra dieseliä tuottaa noin 1,1 litraa vettä.
Suurin osa tästä vedestä poistuu pakoputken kautta vesihöyrynä. Kylmäkäynnistyksen jälkeen näkyvä "valkoinen savu" on usein juuri pakokaasun sisältämän vesihöyryn tiivistymistä pieniksi pisaroiksi.
Vaikka palamisessa syntyvä vesihöyry on yleensä tärkein veden lähde moottoriöljyssä, myös ulkoisilla tekijöillä on merkittävä vaikutus siihen, kuinka paljon kondenssivettä lopulta kertyy. Kondensaatiota syntyy erityisesti, kun moottori jäähtyy yön aikana ja lämpenee jälleen päivällä.
Tyypillinen esimerkki: päivällä +10 °C ja yöllä -5 °C. Tällöin moottorin sisällä oleva ilma jäähtyy kastepisteen alapuolelle, jolloin kosteutta tiivistyy metallipinnoille ja edelleen öljyyn.

[karra]

Tässä pari ketjua joissa on kondenssista ja sen seurauksista juttua:

viewtopic.php?t=217558

viewtopic.php?t=220035

Joskus, siis varmaan pari-kolme kertaa kun olen jonkun vanhan (huolloista ei tarkkaa tietoa) auton öljyt olen ulos laskenut on aluksi tullut selvää vettä, tyhjennysproppuhan on siellä alimmalla kohdalla yleensä. Vesi myös saattaa sekoittua öljyyn ja heikentää sen laatua.

Isoin ongelmahan on kai se kermakahvin värisen vaahdon kertymä joka sotkee/rikkoo anturit ja saattaa jäätyessään tukkia huohottimet.

Meni vähän aiheen ohi eli sen miksi vettä kondensoituu moottoriöljytilaan. Se että haihtuuko kondensoitunut vesi öljytilasta pelkällä pitkällä ajolla on mielenkiintoinen kysymys, se on toki selvää että optimi ajo-olosuhteissa ja ajotavalla sitä kondenssia ei kerry.

[E200kompressor]

Moottoriöljyyn kertyy kondenssivettä, koska moottorin käydessä palamisessa syntyy vesihöyryä. Osa tästä vesihöyrystä päätyy männänrenkaiden ohi kampikammioon. Kun moottori jäähtyy, vesihöyry voi tiivistyä vedeksi öljyn joukkoon.
Palamisessa muodostuu vesihöyryä, koska useimmat polttoaineet sisältävät paljon vetyä. Kun polttoaine palaa, vedyn atomit reagoivat ilman hapen kanssa ja muodostavat vettä, joka korkeassa palamislämpötilassa on höyrynä.
Esimerkiksi bensiini koostuu pääosin hiilivedyistä. Palamisprosessissa hiili muuttuu hiilidioksidiksi ja vety muuttuu vedeksi.
Vettä syntyy palamisprosessissa melko paljon. Nyrkkisääntönä 1 litra bensiiniä tuottaa noin 1 litran vettä ja 1 litra dieseliä tuottaa noin 1,1 litraa vettä.
Suurin osa tästä vedestä poistuu pakoputken kautta vesihöyrynä. Kylmäkäynnistyksen jälkeen näkyvä "valkoinen savu" on usein juuri pakokaasun sisältämän vesihöyryn tiivistymistä pieniksi pisaroiksi.
Vaikka palamisessa syntyvä vesihöyry on yleensä tärkein veden lähde moottoriöljyssä, myös ulkoisilla tekijöillä on merkittävä vaikutus siihen, kuinka paljon kondenssivettä lopulta kertyy. Kondensaatiota syntyy erityisesti, kun moottori jäähtyy yön aikana ja lämpenee jälleen päivällä.
Tyypillinen esimerkki: päivällä +10 °C ja yöllä -5 °C. Tällöin moottorin sisällä oleva ilma jäähtyy kastepisteen alapuolelle, jolloin kosteutta tiivistyy metallipinnoille ja edelleen öljyyn.

Tuo on kattava kuvaus ja useimmiten ongelmaa ei ole jos kone ajetaan kuumaksi jolloin vesi poistuu. Tuo oma kuvaukseni koski lähinnä säilytystä kylmässä tilassa joka itsessään tuottaa kondenssivettä vaikkei autolla tms kulkuneuvolla ajettaisi ollenkaan.

Minulla oli harrasteprätkä odottamassa kunnostamista ja sitä säilytettiin kylmässä kellarissa joka kuitenkin oli kuiva. Varmaankin 10 vuoden säilyttämisen jälkeen purin moottorin ja öljypropun aukaisemisen jälkeen koneesta tuli silkkaa vettä ainakin puoli litraa vaikkei se kone ollut käyntikunnossa eikä käynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ollenkaan.

Palamisen seurauksena syntyvän kondenssin huomaa helposti jos se ei haihdu ja se alkaa tulviä moottorin täyttöaukosta ulos (litra polttoainetta = litra vettä)

[Efraim]

Onko niin, että ei ole moottorityyppikohtaista, että miksi öljyyn kertyy kondenssia, vaan kyseessä on ainoastaan ns ulkoiset tekijät, eli se kuinka lämpimäksi moottori ajetaan (eli lähinnä, että ei ajeta tarpeeksi kuumaksi)?

Vai onko jotakin teknisiä eroja, jotka altistavat erityisesti jonkin moottorin?

Toki moottorityypillä ja konstruktiolla on merkitystä. Käydessä kuuma moottori haihduttaa veden pois, kuten edellä on kirjoitettu. Sammuksissa tilanne on toinen.

Mikäli kampikammion tuuletus/huohotus on järjestetty siten, ettei sinne pääse tulemaan uutta kosteaa ilmaa moottorin ollessa sammuksissa, moottorin sisätilat säilyvät ’kuivana’ eikä kondensiota esiinny. Kosteutta ja kondensiota on todennäköisesti on enemmän, jos kampikammioon muodostuu ajon jälkeen jäähtyessä pieni alipaine, vetää se silloin kosteaa ilmaan sisään tai vanhemmat moottorit, joiden huohotus on suoraan ulkoilmaan.

Modernin koneen kampikammiossa on erilaiset paineet ja huohotukset riippuen moottorin kierrosnopeudesta. Lisäksi systeemissä voi olla venttiilejä ja kuristimia. Systeemin suunnittelussa on käytetty insinöörityötä, etenkin kun hiilivetyhöyryjä pitää pystyä nykyisin hallitsemaan. Tuokin on systeemi, joka voi vikaantua.

Esimerkiksi tästä dokusta voi tutustua M103:n huohotukseen. 01-0400.pdf