Ajattelin aloitella jonkinlaista kertomusta tästä hankinnastani, mikäli joku jaksaa lueskella. Olen ihan amatööri vanhojen autojen kanssa, mutta hinku on kova opetella ylläpitoa ja pieniä korjailuja.
Kesäauton kuumeessa tuli selattua nettiautoa ihan liikaa, ja lopulta pääsin toteuttamaan haavetta. Hakukriteerit oli todella laveat, Mersuihin toki aina katseet suuntautui, mutta olin henkisesti varautunut siihen, ettei järkevässä kunnossa olevia pystäreitä, tai pikkuhiljaa edes W123:a ollut enää saatavilla järkihintoihin, joten pääpaino etsinnässä oli jenkkien suunnalla.
Sattui silmään halvimmasta päästä oleva pystäri, ilmoituksella josta nyt ei oikeastaan saa mitään käsitystä myyntiartikkelista. Odotukset oli varsin alhaalla kun soitin myyjälle. Hän kertoi omistaneensa auton jo vuodesta 1988, ja tehneensä kori- ja moottoriremontin 90-luvun alussa. Sisusta tehty (ikävä kyllä) uusiksi bussikankailla. Korissa on hänen mukaansa toisessa takakaaressa ruostetta, muutoin ei. Leimattu vuosittain, vaikka ajomäärät jääneet vähiin, ja nekin vain kesällä. Paljon on vettä virrannut remontin jälkeen, joten en vielä hyppinyt ihan tasajalkaa, mutta kiinnostus heräsi sen verran että päätin mennä katsomaan. Lisäksi tuli äärimmäisen vahva flashback, että olen katsellut lapsena samanlaista pystäriä samoilla rekisterikirjaimilla Kiteellä aikanaan...
28 asteen pakkasessa pääsin paikalle, ja tallissa odotteli suorastaan yllätys. Kori on oikeasti myyjän kertomassa kunnossa.


Autoa oli käytetty viimeksi elokuussa, joten vähemmän yllättäen akku ei sallinut käyntiinlähtöä. Korin kunto vakuutti kuitenkin niin paljon, että tein jo henkisesti päätöksen, että jos auton saa käyntiin ja se liikkuu normaalisti, tämä on minun. Luulisin että tekniikan kanssa pärjää näissä vehkeissä, mutta kori on se ykkösjuttu.
Pakkasten lauhduttua kävin sitten uudelleen katsomassa ajatuksena ajaa laite kotiin. Käyntiin lähti erittäin nopeasti, eli ei kone ainakaan ihan väljä voi olla... Vaihteisto toimii erittäin sulavasti, eikä perästäkään kuulunut mitään ihmeellistä. Laturin hihna huusi tietyissä tilanteissa reippaasti, mutta sekin rauhoittui hieman lämmettyään. Isoin ongelma oli lämmityslaite, joka päätti olla ihan hiljaa. Nollan ympärillä pyörivässä lämpötilassa ihan lämmityslaitetta ajaminen kuulosti sen verran riskaabelilta, etten lähtenyt ajamaan kotiin. Tehtiin kuitenkin kaupat, ja sovittiin että käyn mahdollisimman pian trailerilla hakemassa omaan pihaan.
Kuvia ei ole tähän hätään kuin yksi, mutta lisää tulee kunhan saa tuon keksinnön omaan pihaan.

Tekemistä riittää vaikka kori vaikuttaakin todella hyvältä. Ei toki sekään museokuntoinen vielä, mutta en usko hitsailuita tarvittavan takakaaren korjausta lukuunottamatta. Voin toki olla väärässäkin, aika näyttää.

Tällä hetkellä tiedossa olevat korjausta vaativat kohteet:
- tuo lämmityslaite, toiminut normaalisti vielä ennen talvilevolle siirtymistä elokuussa
- koko sisusta ostoslistalle; penkit ja ovipahvit verhoiltu bussikankailla
- mittaristosta polttoainemittari ja lämpömittari rikki, joiden vuoksi vedetty rumasti lisämittarit ruuvilla kiinni kojelautaan. Lisäksi matkamittari lopettanut toiminnan.
- kojelaudassa ruuvinreikien lisäksi halkeama
- kesärenkaat vuodelta 2000, joten kannattanee uusia vaikka pintaa onkin
- talvirenkaat hieman tuoreemmat, vuosikertaa 2003, mutta lienee järkevä uusia vaikkei talvella varsinaisesti ole tarkoitus ajaakaan jotain mahdollisia talviajotapahtumia lukuunottamatta
- korissa kuplaa vasemmassa takakaaressa, joskin toisellakin puolella alapuolelta näkyy jo punerrusta, eli eiköhän molemmat puolet joutune uusimaan. Ei kuitenkaan mikään hätä tällä, tuskin etenee vauhdilla jos ei suolaa näe.
- lohkolämmittimen piuha porattu rumasti tuosta etuvalon vierestä, ja tiivistetty jollain massalla
Pitkän tähtäimen suunnitelmana olisi saada museoitua, mutta tällä vuosikymmenellä en sitä usko vielä tapahtuvan. Mutta hiljaa hyvä (toivottavasti) tulee.