Ekaa kertaa Mersua katsastamassa..?

[Kestotähti]

Lauantaina mennessäni katsastamaan sukulaisen vanhaa Corollaa, oli katsastuksen asiakkaana keski-ikäinen mies W124-mersuineen. Katsastustapahtuma oli hänelle sellainen elämys, että äijä oli takuulla ensimmäistä kertaa elämässään Mersun kanssa katsastuksessa. Se mitä tässä kerron kyseisen kuljettajan käyttäytymisestä, ei ole yleistettävissä muihin Mersukuskeihin, vaan kysymyksessä on harvinainen poikkeus kaikista tavallisista ja asiallisista Mersun omistajista.

Auto jota menin katsastamaan on vuoden -87 mallinen Toyota Corolla, ollut 87-vuotiaalla sukulaisella uudesta asti ja mittarissa hiukan yli 60 tkm. Vaikkei isännällä itsellään ole enää kahteen vuoteen ollut korttia, auto on katsastettava ja hän haluaa joka kerta olla itse toimituksessa mukana. Katsastusasema oli auennut yhdeksältä ja mentiin sinne kymmeneksi. Kävin konttorin puolella maksamassa ja kysyin onko jonoa. Kassa sanoi että kaksi autoa ennen meitä, odotusaika olisi noin 20 minuuttia. Heillä oli sillä hetkellä kaksi katsastusmiestä töissä. Sain vuoronumeron 73.

Odoteltiin autossa vartin verran, mutta homma ei tuntunut edistyvän yhtään. Jonossa meitä ennen olevat autotkin oli vielä pihalla odottamassa. Menin hallin puolelle ja siellä oli yksi Opel katsastettavana, mutta molemmat "insinöörit" keskusteli aurinkolasipäisen miehen kanssa. Istuin penkille ja kuulin että siinä tehtiin selvitystä katsastuksessa tarkastettavista kohteista, ja että kysymys on Mersusta. Mersun omistaja halusi perusteellisen selvityksen siitä mitä paikkoja autosta testataan ja millä menetelmillä, ja onko mittauslaitteet kalibroitu huolellisesti ja vastaako ne EU-säädöksiä. Katsastusmiehet vastasivat minkä osasivat, mutta mies esitti molemmille insinööreille turhanpäiväisiä lisäkysymyksiä siihen tahtiin ettei Opelin katsastus edistynyt ollenkaan. Piti jo mennä väliin kommentoimaan että täällä olisi muitakin asiakkaita, kun Mersukuski tajusi lähteä konttorin puolelle hakemaan lisää kahvia. Menin takaisin autoon odottelemaan.

Puolen tunnin kuluttua odotuksen alkamisesta Opel tuli hallista ulos, ja vuoronumerolla 71 meni Nissan sisälle. Mersukuski tuli ulos konttorista, haki jarruntestauslaitteen viereen pysäköidyn W124-korisensa, pyöräytti sillä pari kierrosta aseman ympäri ja parkkeerasi aseman vasemmassa reunassa olevalle "drive in"-alueelle. Nissan tuli hallista ulos, ja numerolla 72 meni Lada sisään. Siinä vaiheessa oli odoteltu vasta 45 minuuttia. Aika ei tuntunut enää pitkältä, kun tiedettiin että seuraavalla numerolla on meidän vuoro.

Hiukan alle tunnin odottelun jälkeen, vihdoinkin, tuli tauluun numero 73 ja lähdin samantien ajamaan katsastuksen aloituspaikalle. Tuskin sain Corollan vaihteen päälle, kun Mersu ampaisi liikkeelle Drive in-alueelta ja kiilasi meidän eteen aloituspaikalle. Katsastusmies otti Mersun samantien sisään, ja meikäläinen peruutteli Corollan takaisin lähtöruutuun. Ajattelin että se jostain syystä päästi Mersun väliin, ja että seuraavaksi olisi meidän vuoro. Pakkohan sen oli nähdä, mikä auto milläkin vuorolla kuuluu ottaa sisälle. Mersun katsastus sitten kestikin. Eikä ihme, siellä takuulla tarkastettiin pakollisten kohteiden lisäksi akun varaustilat ja jarrunesteen vesipitoisuudet ynnä muut ylimääräisyydet mitä auton omistaja vaan keksi vaatia. Tunnin ja vartin päästä tuli numeron 74 vuoro, ja se ajoi sisään. Me jäimme siis välistä, koska Mersu meni meidän vuorolla. Siinä vaiheessa menin suurinpiirtein vaatimaan aseman esimiestä paikalle, kun ilmoitettiin että pääsemme seuraavana sisään. Mersu oli katsastettu jo aikoja sitten, kun sen omistaja oli vielä uudelleen hallissa antamassa insinööreille palautetta katsastuksen onnistumisesta ja suunnittelemassa tulevaa jälkitarkastusta. Kun noin puolentoista tunnin odottelun jälkeen päästiin Corollan kanssa sisään, tuli leima paperiin nopeammin kuin koskaan ennen.

Mitä tästä opimme? Sen, että laatumerkin katsastaminen voi olla autoa ensimmäistä kertaa omistavalle elämää suurempi asia. Sen, että katsastuspalvelut toimisi paremmin jos asiakkaat antaisi ammattilaisten hoitaa asiat omassa rauhassaan. Ja sen, että on täysin turha käydä katsastamassa Corollaa jolla ei ajeta muuta kuin kerran vuodessa katsastusasemalle ja takaisin.

Kertokaa muut lisää outoja katsastuskokemuksia!

[Esa H.]

Tässä vähän tuoretta juttua katsastamisesta..
Broidi kävi mennä viikolla, noitui katsastamista. Oli nääs joutunut käymään toisenkin kerran uusintatarkastuksessa. D-mallin kadetti kun ei mennyt ekalla läpi, vaan pojan ruostevauriot määrättiin korjattavaksi. No, reiät hitsattiin umpeen, sitten konttorille. Nytten siellä olikin joku valopää-insinööri, paikatut kohdat kelpasi, mutta vaati pari alkuperäistä veden poistoreikää tukittavaksi myös..
Broidi ehti nekin jo hitsauttamaan, ennenkuin kertoi asiasta mulle.
Mä olisin kyl hakenut ennemmin Länsi-Autosta todistuksen kyseisten reikien alkuperästä..
Sitäpaitsi, voiko kettumainen katsastaja vaatia jälkitarkastuksia vaikka maailman tappiin asti?
Eikö katsastuksessa katsota kerralla kaikki viat ja kun ne korjaa, niin ok?
Tietysti eriasia, jos kyseessä on sellainen raato, että katsastaja keskeyttää katsastuksen ajanhaaskuuna ja repii laput irti.

[Kestotähti]

Sitäpaitsi, voiko kettumainen katsastaja vaatia jälkitarkastuksia vaikka maailman tappiin asti?
Eikö katsastuksessa katsota kerralla kaikki viat ja kun ne korjaa, niin ok?
Tietysti eriasia, jos kyseessä on sellainen raato, että katsastaja keskeyttää katsastuksen ajanhaaskuuna ja repii laput irti.

Käsitykseni on että jälkitarkastusta varten on korjattava vain ne viat, jotka ensimmäisessä katsastuksessa on määrätty korjattaviksi, eikä jälkitarkastuksessa enää saa etsiä uusia vikoja. Omistin viime vuoden tammikuussa Kadetin, joka pohjansa takia myös määrättiin jälkitarkastukseen. Hain metalliroskiksesta vanhan räystäskourun, taivutin sen tasaiseksi ja vein auton pelteineen huoltoasemalle hitsaukseen. Satasen maksoi, meni vedenpoistoreiät tukkoon ja pohjasta tuli muutenkin todella tasainen alkuperäiseen verrattuna. Ja kyllä meni katsastuksesta läpi, taisinpa vielä ihmetellä että se hyväksyttiin ilman niitä vedenpoistoreikiä... Mersun W126-mallissa minulla taas oli se vika, että takalaatikkoon kertyi sateella litroittain vettä. Alkuperäiset vesireiät oli ruostuneet kiinni ja niitä ei uskaltanut sorkkia, joten porasin viereen uudet vedenpoistoreiät. Laitoin reikien ympärille vielä uudet kumiholkit, ja katsastusmies tuskin edes huomasi että reiät on tehty jälkiasennuksena. (Tämä ei siis tarkoita, että pohjan ruostuessa puhki voi ruostereiän ympärille asentaa siistin kumiholkin, ja kirkkain silmin kertoa katsastusmiehelle että se on vedenpoistoreikä...)