W123 DSL termostaateista...

[Kipsu]

Moro, luovuin sitten lisälämmitin virittely aikeista ja ostin uuden termarin, jonka jälkeen lämmöt nousevat paljon paremmin kuin aikaisemmin. Tänä talvena ei varmaankaan tarvi palella niin kuin aikaisempina. Tosin toi jonka asensin on joku tarvike-paska, eikä siinä ole ylempää lautasta (joka taitaa olla jonkinmoinen virtauksen tasaaja). Ainakin tälläinen käsitys minulla on siitä. Kertokaa minulle jos tiedätte paremmin.

Ja vielä kun tuossa tuotteessa lukee "france" niin moinen ei herätä paljoa luottamusta.

ko. Osa lähtee viimeistään pois ennen tulevan kesän saksan matkaa ja vaihtunee MB-tuotteeseen.

********************** Astiasta kukkaruukkuun:

Pääasiallinen kysymykseni koskee kuitenkin termostaattien eroja bensa ja diesel w123 välillä. MB:n alkuperäisessä bensa termarissa on sellainen "kuulalaakeri viritelmä" laipan reunalla. Lisäksi joissakin muissa termareissa olen nähnyt pienen reiän "ohivirtausta" varten laipan reunalla.
MB:n alkup. diesel termarissa ko. reikää laipan reunalla ei kuitenkaan ole.

Kysyisinkin miten tärkeä toi kuulalaakeri tai ohivistausreikä on sitä ajatellen jos termari sanoo sopimuksen irti. Kävin saksassa viime toukokuussa kavereitten kanssa ostelemassa autoja. Kaverin Supra sanoi sopimuksen irti ruotsin eteläkärjessä kun termari lakkasi toimimasta. Supran termarista oli ohivirtaus reikä muurautunut umpeen kun ne siellä saksassa käyttävät vettä jäähdytysjärjestelmissä.
Arvatkaa vaan kuka joutui hinaamaan Supraa ruotsissa 300km kaverin sukulaisten luokse. Eihän se +2000kg lopulta paljon tuntunnu. Kulki ihan hyvin 90km/h motarilla W123, Toyota Supra perässä.

Anyway onko toi nuppineulan kokoinen ohivirtausreikä mitenkään tärkeä koneen säilymisen kannalta siinä tilanteessa jos termari pysyy visusti kiinni?? Vai onko sillä mitään merkitystä asiaan? Ainakin järjestelmän ilmanpoistoon toi kuulemma vaikuttaa, vaikka se ei olekkaan vaikeaa muutenkaan. Tälläinen asia on jäänyt kaivertamaan mieltä nyt talvisten autonlaiton aikana.

****************
Se termari jonka kaivoin omasta (3 vuotta minulla) autosta pois sisälsi ton ohivistaus reiän mallia kuulalaakeri. Voi toki olla että ko osa on esim. MB-bensa termari tai jotain ihan muuta. Siinä kun luki 85C, jollaista ei 123DSL autoon ole olemassa. Eli olen kolme vuotta ajellu jollain ihan huuhaa termarilla, ehkä. Ei ihme ettei ole lämmittänny kunnolla.

[sooppa]

sen kuulaventtiilin tarkoitus on tasata lämmönvaihtelua kun termostaatti aukeaa,eli se säästää konetta.vai mitä luulet tykkääkö kone jos pakkasta on -20 astetta ja termari pamahtaa auki ja koneeseen kulmää vettä nopeasti.samalla se venttiili ilmaa konetta jos vaikka jostain vesikanaviin vähän painetta pääsisi.itellä on -77 mallin w123 220d ja oli ongelmia lämpöjen kans,kesällä liikaa talvella liian vähän vaikka peitti pahvilla koko syylärin.porasin halkaisijaltaan 2mm reijän termostaatin yläreunaan ja pesin vesijärjestelmän ja syylärin ulkopinnan.enää ei ongelmia.termostaattina 80 asteinen ympäri vuoden.en ainakaan ite oo huomannu eroja eri mais tehdyis termareis.

[Timo L.]

Mainittakoon, että originaalitermostaatti maksaa Veholla alle 20 euroa.

[Kipsu]

Näin mä vähän ajattelin että se kuula tai vastaava viritys liittyy lämmönvaihtelujen tasaukseen. Varmaankin ihan jees täällä pohjolassa.
Miksiköhän MB:n omassa tai tarviketermarissa Diesel 123:seen sitä ei ole?
Bensa 123 termareissa kyllä on.

Sitten on se lautanen siinä termarin päässä joka vielä askarruttaa. Sen toimintaperiaate on termostaatin tapainen. Toimiiko se jonakin vedenvirtauksen jakajana? Kaikissa tarvikkeissa sitä ei ole. Paremmanluokan tarvikkeissa ja originaaleissa on.

[Aku P]

Minä kyllä väitän, että kun Veholta hakee orggis-termarin mersuun, oli se sitten bensa- tai diesel-käyttöinen, niin saa ihan varmasti parhaalla tavalla ko. automallissa toimivan termostaatin. Oli osassa reikä tai ei. Alkuperäisosan disainissa voi sitten olla jotain muuta jippoa, jolla osa toimii oikein.
Tarviketermari toimii mersussa vain tuurilla, on asia joka on useasti todettu.

[Perttu K]

Sen kuula viritelmän tarkoitus on varmistaa ilman poistuminen järjestelmästä. Etenkin termostaattikotelosta. Jos termostaatti jää ilmalukkoon, ei se tienkään lämpene, eikä avaudu kun moottori lämpenee ja siitä seuraa ylikuumeneminen. Se tarvitaanko tätä pikku ilmausreikää, riippu ihan siitä pääseekö ilma poistumaan mitään muuta tietä.

Joissakin alkeellisemmissa vehkeissä ei ole sivuvirtaustyyppistä termostaattia, kuten mersussa, vaan kylmän moottorin nestekierto tapahtuu tuon pikku rei'än kautta. Pitäähän termostaatin saada pieni nestevirta moottorista, niin että se tietää milloin moottori on lämmin. Tämä järjestelmä on ylipäänsä huono, koska neste ei juurkaan kierrä moottorissa, ehtii se jopa kiehua paikallisesti moottorin ollessa kylmä.


Mersun ja monien muiden yleisesti käyttämässä jäähdytysjärejestelmässä on sivuvirtaustyyppinen termostaatti. Tässä järjestelmässä termostaatti ei suljenestevirtausta, vaan ohjaa sitä. kylmässä moottorissa neste kiertää termostaattikotelosta suoraan vesipumppuun, kun moottori lämpenee ohjautuu vähitellen yhä suurempi osa virtauksesta jäähdyttäjään ja sieltä vesipumppuun, kunnes tasapaino asema on saavutettu ts. moottorin käyntilämpötila on jossain termostaatin toiminta-alueella. Se on noin 10-12 astetta. Yllempänä mainittu läppää liikkuu samaa tahtia sen ison läpän kanssa. Termostaatin ollessa täysin auki, painautuu pienempi läppä tukkimaan termostaattikotelon pohjassa olevan kanavan vesipumppuun, näin kaikki nestepakotetaan jäähdyttimeen.