En ole rumilus, mutta vaikuttaa. Juuri niin paljon käytännössä, että kiviäkin kiinnostaapatroltd kirjoitti:Hei RUMILUS, vaikuttaako kangen ja männän paino suorassa moottorissa kampiakselin tasapainoon?

Ihan looginen asia. v-koneessa vaikuttaa vastakkaiset liike-energiat (hoks. männät menee eri suuntiin) niillä on merkitystä juuri värähtelyjen takia.patroltd kirjoitti:Vaikka rumilus ei enää vastaakkaan (tuli taas seinä vastaan) niin kysyn silti.
Kun vien suoran koneen kampiakselin tasapainoitukseen niin mäntiä ja kankia ei tarvita mukaan, mutta esim. v8:ssa tarvitaan, miksi suorassa ei jos ne kerran vaikuttaa tasapainoon?
Kaikki pumppupajatkin tietävät...samoin tälläkin foorumilla jotkut, että ruiskutusmäärät sylinteriä kohden ovat tarkkaan asetettava kohdilleen.pera8x kirjoitti:vastataan alkuperäseen kysymykseen. kannattaa säätää. taikka säädättää, jos on epävarma omasta osaamisesta. menohalut muuttuu melkosesti ja nimenomaan se vääntö kasvaa, mikä sitten tuntuu hyvänä vetona. sitä en tiedä kannattaako siitä säätämisestä maksaa sitä, mitä siitä pyydetään, mutta joka tapauksessa homma kannattaa.
ja kaikki se, mitä tulee tärähtelyihin ja värähtelyihin, niin niillä ei ole tälläsessä virittämisessä mitään käytännön merkitystä. sitten, kun aletaan muutteleen ruiskuennakkoja enemmänkin, otetaan koneesta enemmän kierroksia ja laitetaan sinne ilmaa reilulla kädellä, niin sitten niillä varmasti alkaa oleen jotain väliäkin. mutta mersun turbodiiseliin syötön lisäyksellä saatava 20-30% lisäteho ei aiheuta mitään haitallisia lisätärinöitä. varmuuskertoimet on jotain aika suurta tämmösessä koneessa.
jos jostakin haluaa huolestua, niin se turbon pieni koko on semmonen, mistä voi pikkasen huolta kantaakkin. toinen on ahtoilman lämpötila. jos ajelee suht siististi. eli just niin, kuinka ylempänä kerrottiinkin, niin uskoisin, että ei paniikkia.
mihinkä niiden elementtien tasapaino siitä järkkyy, jos ruuvvataan ruokaruuvvista lisää? taikka vaikka ruuvvattais ihan jokaista muutakin ruuvvia, mutta ei kosketa syöttötangon lukituksiin? ja kyllä sen nyt kuulee korvallakin, jos on pahasti pielessä.rumilus kirjoitti:Kaikki pumppupajatkin tietävät...samoin tälläkin foorumilla jotkut, että ruiskutusmäärät sylinteriä kohden ovat tarkkaan asetettava kohdilleen.pera8x kirjoitti:vastataan alkuperäseen kysymykseen. kannattaa säätää. taikka säädättää, jos on epävarma omasta osaamisesta. menohalut muuttuu melkosesti ja nimenomaan se vääntö kasvaa, mikä sitten tuntuu hyvänä vetona. sitä en tiedä kannattaako siitä säätämisestä maksaa sitä, mitä siitä pyydetään, mutta joka tapauksessa homma kannattaa.
ja kaikki se, mitä tulee tärähtelyihin ja värähtelyihin, niin niillä ei ole tälläsessä virittämisessä mitään käytännön merkitystä. sitten, kun aletaan muutteleen ruiskuennakkoja enemmänkin, otetaan koneesta enemmän kierroksia ja laitetaan sinne ilmaa reilulla kädellä, niin sitten niillä varmasti alkaa oleen jotain väliäkin. mutta mersun turbodiiseliin syötön lisäyksellä saatava 20-30% lisäteho ei aiheuta mitään haitallisia lisätärinöitä. varmuuskertoimet on jotain aika suurta tämmösessä koneessa.
jos jostakin haluaa huolestua, niin se turbon pieni koko on semmonen, mistä voi pikkasen huolta kantaakkin. toinen on ahtoilman lämpötila. jos ajelee suht siististi. eli just niin, kuinka ylempänä kerrottiinkin, niin uskoisin, että ei paniikkia.
Jos jokin sylinteriryhmä poikkeaa muutaman millikuution ruiskutuksen määrässä muihin synteriryhmiin verrattuna, alkaa värähtelyvoimat vaikuttamaan haitallisesti moottorin tärkeisiin komponentteihin. Tämä epätasapaino ruiskutuksen osalta on vain pieni osa niistä värähtelyistä, jotka moninkertaistaa kerrannaisvärähtelyt moottorissa. Hyvin pienetkin muutokset voivat pahimmassa tapauksessa vaurioittaa moottoria, eikä siihen vaikuta varmuuskertoimet materiaalien keston suhteen. Värähtelyt murtaa armotta kaikki metallit jos on sikseen. Kun ja jos värähtelyt osuvat toistuvasti samaan solmupisteeseen, peli on selvä.
Eli älkää ruuvailko tai ohjelmoiko ruiskutusta ominpäin minkään tavoitteen toteuttamiseksi. Sillä saa vaan pahaa aikaan. Uskokaa nyt ne, joilla on päässä järkeä.
Enhän sitä varmuudella tiedäkään, kuka tai ketkä Suomenmaassa konkreettisesti ruiskutuspumppuja huoltaa- ja korjaa. Voihan tällä foorumilla lymyillä sellainenkin henkilö, joka on jossakin määrin voinut olla tekemisessä pumppupajan kanssa.edvee kirjoitti:+1S202 kirjoitti:Tuo on niin naurettavaa ettei edes naurata enää
Luuletko rumilus ettei me olla pumppuja penkissä ajettu?
Minulla ei ole mitään asennevammaa negatiivisessa mielessä niinkuin annat ymmärtää. Vastailen topicin vastauksiin ja kyselyihin omalla tavallani...miellyttää se jotakin tai ei. Pojittelen tietoisesti pikkupoikia, koska sillä saan paremmin sanomaani vaikutusta...ja onhan siinä perääkin, kun tiedän ikäloppuna raakkina foorumin käyttäjien ikärakenteen. Jos kohtaisin fyysisesti mainitunlaisen kiihkoilijan...olisi hänelle jotakin kerrottavaa elämänarvoista....niinkuin omalle jälkikasvulleni. Helppo se on puskata anonyyminä huudella.edvee kirjoitti:Huomaatkos rumilus mitään epäkohtaa argumentissasi?
Ensin pojittelet kaikkia kyseenalaistamalla osaamisen tai tietämisen ja vielä ihmettelet jos sanomasi ei saa hyväksyntää?![]()
Olisiko omat asennevammasi syinä saamaasi palautteeseen?
Täällä on nyt kaikille tullut selväksi, että moottoreiden ruuvaaminen on vaarallista koko universumille. Jos sylinterikohtainen syöttömäärä heittää yli promillen, aiheutuu tästä jokin ydinlatausta vastaava räjähdys ja kaikki kuolee.
Voisit minun mielestä lunastaa kymmenet katteettomat lupauksesi ja olla puuttumatta näihin ketjuihin. On tullut selväksi ettet hyväksy tätä harrastustoimintaa. Ei muuten kiinnosta ketään.
Nämä tämäntyyppiset asenteet ovat vaarallisia...vaikka huumoria varmaankin on kommenteissasi mukana.patroltd kirjoitti:Mutta eihän näistä amatööriviritetyistä voi tulla kovinkaan pahoja tappovehkeitä kun ne hajoaa värähtelyihin ennen yleistä tietä.
Joo nuo päästöasiat on pahoja, nytkin tippuu lehdet puista.
Ei ole enää ainakaan 20-vuoteen tarvinnut rikkoa polttomoottoreita, kun valvontatekniikka on tullut suunnittelijoiden avuksi. Ja nekin taas on niitä venymäliuskoja ja värähtelyantureita. Toki sekin auttaa kun tietää materiaalien koostumukset ja murtumismekaniikka on hallussa.laineracing kirjoitti:höpö höpörumilus kirjoitti:Ei ne mene, jos tietää mitä tekee.laineracing kirjoitti:kaikki mänööö paskaks nyt ja heti,ja jos ei niii joskus sitte.
Pölöväästit vaan rikkovat tekeleensä.
Sinulla on käynyt hyvä flaksi, olet osannut korvakuulolla kuulostella moottorin vaaralliset äänet. Kaikki eivät sitä osaa kuunnella, vaan painetaan jalka suorassa ja niska punaisena sen minkä lähtee.pera8x kirjoitti:mää oon ajellu jo 6 vuotta mersulla. ensimmäisen vuoden jälkeen jokainen auto on ollu pumpusta manipuloitu, eikä koskaan ole menny moottori rikki. on ollukaikenlaista, vaparia, turbollista, 5 pyttystä, 6 pyttystä, neloskonetta, isompaa turboo, isompia elementtejä, aikasempaa ruiskuennakko, myöhäsempää jne jne. koskaan ei tänä aikana ole mennyt moottori rikki, eikä edes kansi halki. niin mitä merkitystä sillä on, vaikka värähtelyt vähän lisääntyiskin, kun ei ne kuitenkaan saa moottoria rikki?
ihme höpöttämistä ja jankkaamista. turhaa pelottelua niille, jotka ei ole kunnolla perehtyny asiaan, mutta kuitenkin haluais pikkasen lisätehoja autoonsa. pumppu vaan asiantuntijalle, niin se on siinä.
Ja se on ilmeisesti vm. -74 200d motilla varustettu menopelirumilus kirjoitti:Sinulla on käynyt hyvä flaksi, olet osannut korvakuulolla kuulostella moottorin vaaralliset äänet. Kaikki eivät sitä osaa kuunnella, vaan painetaan jalka suorassa ja niska punaisena sen minkä lähtee.pera8x kirjoitti:mää oon ajellu jo 6 vuotta mersulla. ensimmäisen vuoden jälkeen jokainen auto on ollu pumpusta manipuloitu, eikä koskaan ole menny moottori rikki. on ollukaikenlaista, vaparia, turbollista, 5 pyttystä, 6 pyttystä, neloskonetta, isompaa turboo, isompia elementtejä, aikasempaa ruiskuennakko, myöhäsempää jne jne. koskaan ei tänä aikana ole mennyt moottori rikki, eikä edes kansi halki. niin mitä merkitystä sillä on, vaikka värähtelyt vähän lisääntyiskin, kun ei ne kuitenkaan saa moottoria rikki?
ihme höpöttämistä ja jankkaamista. turhaa pelottelua niille, jotka ei ole kunnolla perehtyny asiaan, mutta kuitenkin haluais pikkasen lisätehoja autoonsa. pumppu vaan asiantuntijalle, niin se on siinä.
Itse olen ajellut Mersulla yli 40-vuotta, enkä ota sitä riskiä, että menettäisin voimalähteen vääränlaisella piristysmuutoksella.
Valitsen alleni sellaisen Mersun, jota ei tarvitse piristellä.
Ilmeisesti sulla ei oo Cooleria vielä? Ahtoilman lämpötila taitaa mennä niin että jokaista kymmenystä kohden tulee 10 astetta lisää lämpöä. Eli jos ahdot on 0.5 ni mottiin menevä ilmanlämpötila on jotain 50 asteen luokkaa. Itte mittailin joskus kun ahdot oli rajattu 0.8 aan ni kun pedaalilla käskee pomppaa lämpötilamittari samontein noin 70 asteen kieppeille. Ja kun vakiokamppeessa ahdot on noin 0.95 ni lämpötila lienee lähellä 90 kun autoa käskee.lauri- kirjoitti:Ajattelin lähettää mynä-dieseliin mersuni pumpun pelkkään säätöön, kannattaako homma jos aion pitää moottorin muuten täisin vakiona?
Kuinka paljon pelkästä säädöstä voi yleensäkkään tulla lisää hevosvoimia, ilman että konetta tarvisi muuten virittää
Jos nyt vähän valottaa yleensäkin polttomoottorin sielunelämää, ei sillä ole juurikaan merkitystä mitä polttoainetta moottorissa käytetään, vaan kokonaisratkaisu moottorin suunnittelussa ottaa ne huomioon.jmo2204 kirjoitti:kyllä järjen käyttö on sallittua pumpunkin rukkaamisessa.Yleensä moottorien kehitys asteet kokeillaan kilpailukäytössä ja sieltä saadaan hyviä vinkkejä sarjatuotantoon. Ymmärrän rumiluksen suhtautumisen "tappovehkeiden" tekemiseen mutta miksi siitä asiasta pitää jatkuvaa purnaamista olla pojat on poikia ja sillä selvä. Oma kokemus moottoreista on että vajaa 9 vuotta olen työnipuolesta päässyt / joutunut rakentaa moottoreita ja niiden osakomponentteja. Nyt haluaisin että rumilus kertoo dieselmoottorin epäkohdista mitkä aiheuttavat moottorivaurion tai edesauttavat vaurion syntyyn. Tietenkin toivon että muutkin kertovat tietojaan moottorien toiminnasta itselläni jokin kutina on mutta voin sanoa että tämä laji ei perustu aina teoriaan joka voidaan piirun tarkasti laskea siihen sanon jo tässä että höpö höpö on asioita jotka pitää vain ihan oikeasti kokeilla milloin moottorista valmistuu käkikello . Kyllähän totta on että moottorien mallintaminen on monta ongelmaa ratkaissut mutta ei siinäkään fiksutkaan ihmiset ole aina onnistuneet puhumattakaan meidän harrastevälineistä jotka on aika vanhaa teknologiaa nykymoottoreihin verrattuna .Nyt on sana vapaa ja toivon että vittuilu jätetään ihan muihin touhuihin ja annetaan jokaiselle mielipiteeseen toisia loukkaamatta.
Eiköhän tuo sentään painoihinsa tule. Tosin veivistä, tapista ja männästä myös ~0,5kg/pytty painoa pois alkuperäiseen verrattuna. Kevennys on mahdollista lähinnä parempien materiaalien käyttämisellä ilman rakenteen heikkenemistä, mutta toki mukana on myös uudelleen suunniteltuja, käyttötarkoituksen mukaisia osia. Tehtaan ideana on tehdä toimiva ratkaisu mahdollisimman halvalla, kun taas omissa kyhäelmissä tuo ei ole päälimmäisenä kriteerinä.rumilus kirjoitti: Ei kuvanmukaisessa toimenpiteessä kampiakselia heikennetä, vaan yritetään kampiakselin liikkuvia massoja vähentää...tosin huonolla menestyksellä.
Kuvanmukaisella toimenpiteillä suoritettu kevennys lägille on aivan järjetön- ja turha toimenpide, ja siten tekijä ei tiedä mitä tekee. Mistähän kyseinen koneistaja aikoo saada kiertokangen + männän tasapainoon suhteessa längen massan suhteen. On niitä melkoisia hihhuleita maanpäällä.
Isäukkelilla oli ensmäinen menopeli ollu V3 ilmajäähy. Zaz Jaltan pannusta oli mäntävaurion tultua poistettu mäntä, veivi ja tökkelitangot. Pontevasti oli Zaporozhetsin pompannappi menny kolomellaki. Lisäksi siihen oli kuulemma oven lukkolaitteen heikkolaatuisuudesta johtuen laitettu ihan ehta p*skahuussin säppi ovesta kojelautaan. (Kaappariovet.) Oli siitä sittemmin onneks lähteny laatat tienvarsiratsiassa, niin on meikäläinenkin olemassa....napa kirjoitti:on mulla katkennut kerran mäntä aivan vakiosta fiat 600 moottorista (kaikki 28 heppaa/767 cc), meni siitä öljyrenkaiden kohdalta poikkikonetta ei oltu manipuloitu mitenkään ja ajattukin vain jotain 120 000 km... nappasin sen irtonaisen männänlaen pois ja työntötangot pois siitä pytystä... koneen solmupisteet ja tasapainot meni varmasti sekaisin, mutta hyvin se kesti vielä sen kesän ajelut
olihan siellä vielä se loppu mäntä ja kiertari mukana pyörimässä, mutta kuitenkin...
Onko tullut ajatelleeksi, paljonko mainitsemasi paremmat-ja kestävämmät materiaalit maksaa ? Kilohinta on useita tuhansia.norsu kirjoitti:Eiköhän tuo sentään painoihinsa tule. Tosin veivistä, tapista ja männästä myös ~0,5kg/pytty painoa pois alkuperäiseen verrattuna. Kevennys on mahdollista lähinnä parempien materiaalien käyttämisellä ilman rakenteen heikkenemistä, mutta toki mukana on myös uudelleen suunniteltuja, käyttötarkoituksen mukaisia osia. Tehtaan ideana on tehdä toimiva ratkaisu mahdollisimman halvalla, kun taas omissa kyhäelmissä tuo ei ole päälimmäisenä kriteerinä.rumilus kirjoitti: Ei kuvanmukaisessa toimenpiteessä kampiakselia heikennetä, vaan yritetään kampiakselin liikkuvia massoja vähentää...tosin huonolla menestyksellä.
Kuvanmukaisella toimenpiteillä suoritettu kevennys lägille on aivan järjetön- ja turha toimenpide, ja siten tekijä ei tiedä mitä tekee. Mistähän kyseinen koneistaja aikoo saada kiertokangen + männän tasapainoon suhteessa längen massan suhteen. On niitä melkoisia hihhuleita maanpäällä.
Vitosen tasapainoon saaminen ilman tasapainoakselia on jokatapauksessa mahdoton johtuen 1./5. ja 2./4. mäntien eri vaiheesta toisiinsa nähden (end to end-vibration), mutta empä ajatellutkaan tätä kierrättää paljoa yli kymppitonnia.