Nii paljo on juttua esikammioista, helmistä/kuulista ja niitten toiminnasta, jotta aattelin tähä heittää vähä juttua mitä ite saanu seleville.
Tuo esikammion helmihän ilmeisesti hehkuu, ainakin kaasulla lämitettäessä meleko laajalla lämpöalueella, joten se lienee yks sen tehtävä, eli sytyttää seosta. Mutta, löysin amerikkalaiselta foorumilta juttua 617, 603 ja 606 kammioiden patenteista. Linkin laitan ku löydän sen uuesta...

Vaparien ja turbo kammioiden eroista en tiiä, muutaku että eri numerolla ovat, ja tuolla amerikkalaisella foorumilla joku oli niitä mittaillu, että joissain ne purkausreijät ois erikokoset (vaparissa pienemmät) sekä että se kammion sisähalkasija ois pienempi. Ite en oo vaparin kammiota hajottanu, vielä...
Mutta, nyt kysymys kuuluuki että mitkä on lääkkeet helmien säästämiseks? Joo, suutinkäret sulattaa kaiken jos vain sumu ei oo hyvä. Ajotus syö kaiken jos ei oo kohallaan. Syötön määrä nostaa lämpöä, joka ajan mittaan alkaa sulattaan helmeä. Mutta nyt on käyny niin, että muutamassa koneessa on ollu siitä huolimatta ongelmia helmien kanssa. Pyttyjen väliset ajotukset pitäs olla kohallaan, ja samoten ennakko. Suutinkäret testattu ja sumu on nätti. Missä siis vika?
Yks vaikuttava tekijä voi olla kulunu ennakonsäädin. Jos koneella ajettu mlijoonia tasakaasulla, on se säädin voinu kuluttaa itelleen "kolon" tähän tiettyyn kierroslukuun. Nytteku poijjaat viilaa ja pumput syöttää rajummasti soppaa, ryntäys on nii mahoton että säädin ei "kerkee" mukaan, ku se juuttuu hetkeks pieneks tohon kuluneeseen kohtaan. Tää kävis järkeen. Eli tietyssä hetkessä ajotus onki täysin väärä, joka aiheuttaa ennakkoa, tai nii myöhästä syöttöä että palamatonta juttua jää männän päälle.
Nyt oon sen verran päässy etenemään, että aloin tutkimaan sitä helmen ainetta. Opiskelen TTY:llä, ja siellä olis tarkotus helmi itessään, ja ehkä kammion materiaali selvittää röntgen mikroskoopilla. Metallia säteilytetään röntgenillä ja heijastuneesta aallonpituudesta selviää alkuaineet, ja olikohan 0,01 prosentin tarkkuudella seokset. Luulis että tän kautta pystys sanomaan mikä se sulamislämpö oikeesti siellä on, eli mite lämpöstä soosia käsitellään... Nimittäin, jos olis mahollista löytää tuota ainetta ja koneistaa noita helmiä erikseen, ei tarttis ostaa aina sitä 180e kammiota jossa uus helmi tulee. Jos noita alkais koneistamaan, vois sitä paksuutta samalla pikkusen lisätä, se tekee jo paljon jos 0,5mm halkasijaa kasvattaa ohuimmalta kohtaa. Toi selevitys menee varmaan tammikuun puolelle...
Toinen lääke mitä oon aatellu, että porais niitä kammion pään reikiä isommaks. Tiiän että joissain koneissa näin on jo tehty. Pari poranterää katkasseena voin sanoo että ei ihan pehmosinta tavaraa... Mutta, jos siihe porais noita reikiä, luulis sen aineen virtaavan paremmin ja siten myös lämmön vähä alenevan. En tiiä...
Sanokaa jos tiiäettä jottain, oisko kannattavaa alkaa tekeen noita helmiä, vai tietääkö joku jo mitä ainetta ne tarkasti on, tai mikä on sulamislämpö/muut ominaisuudet?