Haalarit löytyivät ja nyt Arnottin pussukat on asennettu ja vuorokauden ajan koeponnistettu. Koska nuo olivat itsellenikin täysin uusi tuttavuus, laitan tähän muutaman kuvan millaisista kilkkeistä on kyse. Auto on siis tavallinen W211 farkku (S211), ei airmaticia vaan pelkät takapussit.
Hinnasta sen verran, että ne saamatta jääneet Bilsteinin originaalijouset olisivat kustantaneet nykytiedon mukaan MK-Farhwerkstechnikillä 398,65 eur/kpl (olivat muuten syyskuussa tilatessa melkein satasen halvempia...) ja Miessler Automotivella 339,15 eur/kpl. Arnottit myydään valmiiksi pareittain ja paketin hinta on Miesslerillä 556,92 eur, eli 278,46 eur/kpl. Molempiin tietysti päälle rahdit, jotka ovat Saksasta tilatessa hyvin kohtuulliset. Miessler löytyy siis osoitteesta
http://www.air-suspension-shop.com" onclick="window.open(this.href);return false;.
Halusin alun perin originaaliosat osittain senkin takia että Arnottin jousissa ei ole mukana solenoidiventtiiliä ja se pitää ottaa vanhoista jousista. Venttiilin vaihto sinänsä on hyvin simppeli juttu, mutta kun solenoidikin on kuluva mekaaninen osa, niin ajattelin ensin olevan turvallisempaa valita vaihtoehto, jossa myös se menee uusiksi. Nyt kuitenkin vaikuttaa hyvältä että tulikin pakosta valittua se toinen vaihtoehto...
Vanha ja uusi rinnakkain.
Arnott on tehnyt kaikki näkyvät metalliosat koneistamalla alumiinista, kun ne Bilsteinissä ovat prässättyä peltiä ja jotain muoviseosta.
Mainio keksintö originaaliin verrattuna on alakiinnityksen loveus niin että se asettuu automaattisesti oikeaan asentoon tukivarteen nähden.
Tuossa vielä originaali ilman suojapaljetta. Kumia oli siis koetettu kertaalleen paikata huonolla menestyksellä, joten se ei normaalisti ihan noin rupuselta näytä... Sen sijaan tuossa näkyy yksi suunnittelun kukkanen, eli palje on sijoitettu tavallisiin ilmajousiin verrattuna nurin päin, jolloin se muodostaa likaa keräävän kupin, jota puolestaan on pitänyt suojata ylimääräisellä suojapalkeella. Suojapalkeesta on ollut pakko tehdä joustoliikkeiden mukaan hengittävä, jolloin se ajan mittaan kuitenkin imee hienoa hiekkapölyä ja kosteutta sisäänsä.
En ole avaamatta varma, mutta Arnottin suojapalje näyttäisi siltä, että siinä joustava kohta on Bilsteiniin verrattuna toisessa päässä. Tämä viittaisi siihen, että koko konstruktio olisi tehty uusiksi ja myös sisäpalje toisin päin. Noi Arnottin Airmatic-versiothan näyttävät ulkoisestikin tähän verrattuna ihan eri näköisiltä ja niissä palje on selvästi tehty niin että vekki on alas päin.
Solenoidiventtiilissä on tällaiset notulit päällä. Saaneeko jostain erikseen varaosana?
Potilas valmistautumassa operaatioon. Tein vaihdon ilman nosturia tai monttua, tosin tunkkeja oli sen verran että sain kummankin puolen ylös yhtäaikaa ja lisäksi tuettua tukivarret normaalitasoon.
Vaihto oli aika simppeli operaatio ja mukana tuli kuvalliset ohjeet, muutama huomio kuitenkin työn helpottamiseksi:
- staria ei välttämättä tarvita, ehjästä jousesta saa ilman pois kunhan saa syötettyä solenoidin liittimeen virran. Itse käytin akkulaturia ja tartuntakynsillä olevia yleismittarin pitkiä mittapäitä. Liittimet piikit ovat aika syvällä ja hankalassa paikassa varsinkin kun jousi on lopullisella paikallaan.
- ohjeissa ei irroteta takimmaista aputukivartta (siis sitä napaan kuusiokolopultilla kiinnitettyä vartta), mutta sen irrottaminen navan puoleisesta päästä ja vääntäminen alaspäin tuo kaivattua lisätilaa jousen irrottamiseksi ja paikalleen laittamiseksi. Tukivarren takaisin laitossa pitää huomioida että kiristys tehdään jousituksen ollessa normaalitasossa.
- solenoidiventtiiliä vaihdettaessa kannattaa ennen venttiilin kiinnitystä painaa uusi jousi niin kasaan kuin se helposti menee, muuten sen joutuu tekemään venttiiliä avaamalla. Jousi menee koloonsa helpoimmin kun se on mahdollisimman lyhyt. Sitten kun jousi on yläpäästään paikoillaan, joutuu venttiiliä puolestaan taas avaamaan, jotta jousi oikenee ja alapää ylettyy tukivarteen. Ilmaputki on siis näiden operaatioiden ajan edelleen irti ja se kiinnitetään vasta viimeiseksi.
- jousen ja solenoidin päälle vaihdettavan kannen kiinnityspultit aiheuttivat ylimääräisen työkalupakin penkomisen. Ne ovat nimittäin alkuperäisistä torxeista poiketen kuusiokolokannalla ja vielä jenkkityyliin tuumakoolla. 4 millin kuusiokoloavain ei ihan mene hahloon ja 3 millinen on väljä...
- uuden jousen alapään saaminen omalle paikalleen alatukivarsien väliin vaatii tukivarsien levittämistä. Vanhan saa pois nuijimalla, mutta jo siitä voi arvata että uusi ei ainakaan helpommin tule menemään paikoilleen... Ratkaisin tuon keinumallisella pallonivelen ulosvetäjällä, joka toisesta päästään meni juuri alavarsien väliin ja siitä kampeamalla levitti varsia muutaman kymmenyksen niin, että jousen alapää suorastaan solahti niiden väliin.
Että semmoinen projekti. Täytyy oikein välillä ikkunasta kurkkia, että siellä se vielä on tolpillaan. Huomasin muuten vielä sellaisenkin ilmiön, että jo kauan ennen jousen retkahtamista autoa vaivannut oikealle kampeaminen poistui operaation jälkeen. Ilmeisesti pienikin epäbalanssi takajousien kantavuudessa aiheuttaa jonkinasteista puoltamista ohjauksessa.
EDIT: Jaahas, ei näköjään skydrivestä saanutkaan kuvia linkillä suoraan viestiin... korjataan...
Onks tosi, ettei tohon farkkuun tosiaan saada valmistettua takapään ilmajousia.
