Mersu mokoma on ruvennut pitämään kummallista "jurinaa". Ei kuulu kylmänä, mutta kun ajaa parikymmentä kilsaa niin johan jyrrää.
Ääneen liittyy pari erikoista juttua. Nimittäin kun ajaa routa-aaltoon, niin alasjouston aikana (siis silloin kun auton jousitus painuu kasaan) ääni häviää ja toisaalta ylösjoustoissa korostuu.
Ylösjoustoissa ääni on sellainen, että jos kyseesasä olisi etuvetoinen auto, niin sanoisin, että vetonivel on kaputt.
Toinen juttu on sitten se, että kun ajaa maantiellä sataa (100 kmh
Moottori/voimansiirtopaketin alla on umpinainen muovi"panssari".
Ääni ei kuulu juurikaan auton ulkopuolelle vaan on luonteeltaan "vaimennettu runkoääni". Aivan kuin moottorin ja rungon välissä olisi jotakin puolipehmeää joka johtaa moottorin värinät runkoon. Kyseessä ei siis ole kova, metallinen kosketus.
Lisäksi ääni häviää kun antaa auton rullata vapaalla täydestä vauhdista. Tämä oire tuntuisi sulkevan voimansiirtolinjan pois vikamahdollisuuksien listalta.
Taustaksi sen verran, että kardaanin eturätti on vaihdettu keväällä. Kardaanin värinänvaimennin oli rikki joten jätin sen pois, mutta laitoin sen runkopalan takaisin jotta kardaanin pituutta ei tarvinnut säätää.
Lieneekö kysymys moottorin tukityynyistä? Voisi ajatella, että lämmetessään löystyvät. Mutta miten selittyy tuo vesilammikkoteoria?
Millä periaatteella tukityynyt toimivat? Olen ymmärtänyt, että kyseessä olisi jonkinlainen nestevaimennus? Tyynyjen ympäristö on kuitenkin kuiva joten ei sieltä mitään "liemiä"ole ulos tullut.
Tällaisia murheita näin perjantain huipennukseksi.
Jos jollakin on tietoa tai kokemusta edellä mainitun kaltaisista oireista ja mahdollisista lääkkeistä niin otan kiitollisena vastaan.
Tulipahan joristua pitemmästi kuin koskaan aiemmin. Mutta kyllähän tänne tekstiä mahtuu




