Hyvin lämpiää (sähköllä?)

[Wulfride]

Viime talven kipakoissa pakkasissa oli ilo ajella tuolla mustalla mesellä. Ihmettelin niitä työkaverien juttuja kun ne valitti että volkkareissa ym ei lämmöt nouse sitten millään. Itellä kun ilman mitään lämmitystä moottorin lämmöt nousee 80 asteeseen muutaman kilsan kaupunkiajolla. En tiedä onko tuossa mun pirssissä sitä sähkölämmitintä blokin kyljessä, mutta oletetaan että on. Jossain näin että sellaisen teho olisi 1,7 kW

1,7 kW lämpöä tuodaan moottoriin siis sähköllä.
Kun sähkö tuotetaan, laturi ottaa mekaanista akselitehoa 2,6 kW olettaen että laturin hyötysuhde on 65%
Tuosta mekaanisesta akselitehosta muuttuu laturissa lämmöksi 2,6-1,7=0,9 kW. Jos kerran laturi on vesijäähdytteinen, tulee sekin moottoria lämmittämään.
Moottorin pitää tuottaa laturille 2,6 kW mekaanista työtä.
Polttoaineen sisältämä energia voidaan jakaa karkeasti 1/3 mekaaniseksi työksi, 1/3 pakokaasujen lämmöksi ja 1/3 jäähdytysnesteeseen.
Tällöin moottorin veteen siirtyy saman verran lämpöä kuin mekaanista työtä tehdään, eli 2,6 kW enemmän työtä=2,6 kW enemmän lämpöä.

Moottoria lämmittämään tuleva teho on siis yhteensä
1,7+0,9+2,6=5,2 kW

Aika hyvä lämmitysteho 1,7 kW lämmitysvastuksella!

Nyt sitten mielenkiinnolla odottamaan että joku todistaa tämän vääräksi!

[AK47]

Viime talven kipakoissa pakkasissa oli ilo ajella tuolla mustalla mesellä. Ihmettelin niitä työkaverien juttuja kun ne valitti että volkkareissa ym ei lämmöt nouse sitten millään. Itellä kun ilman mitään lämmitystä moottorin lämmöt nousee 80 asteeseen muutaman kilsan kaupunkiajolla. En tiedä onko tuossa mun pirssissä sitä sähkölämmitintä blokin kyljessä, mutta oletetaan että on. Jossain näin että sellaisen teho olisi 1,7 kW

1,7 kW lämpöä tuodaan moottoriin siis sähköllä.
Kun sähkö tuotetaan, laturi ottaa mekaanista akselitehoa 2,6 kW olettaen että laturin hyötysuhde on 65%
Tuosta mekaanisesta akselitehosta muuttuu laturissa lämmöksi 2,6-1,7=0,9 kW. Jos kerran laturi on vesijäähdytteinen, tulee sekin moottoria lämmittämään.
Moottorin pitää tuottaa laturille 2,6 kW mekaanista työtä.
Polttoaineen sisältämä energia voidaan jakaa karkeasti 1/3 mekaaniseksi työksi, 1/3 pakokaasujen lämmöksi ja 1/3 jäähdytysnesteeseen.
Tällöin moottorin veteen siirtyy saman verran lämpöä kuin mekaanista työtä tehdään, eli 2,6 kW enemmän työtä=2,6 kW enemmän lämpöä.

Moottoria lämmittämään tuleva teho on siis yhteensä
1,7+0,9+2,6=5,2 kW

Aika hyvä lämmitysteho 1,7 kW lämmitysvastuksella!

Nyt sitten mielenkiinnolla odottamaan että joku todistaa tämän vääräksi!

Mulla on mersussa bensalämmitin jonka lämmitysteho n. 200kW aika hyvä lämmitysteho! On bensassa jotain hyvääkin suomen olosuhteita ajatellen. Ei oo tarvinnu palella muuta kuin silloin kerran kun puhallin sanoi että eimittään Silloin piti ajella yli 80 kokoajan jos halusi että lasi pysyi sulana....

[LopenUupunut]

asiaan enempiä perehtymättä ja laskukaavojasi kyseenalaistamatta...

ainakaan audissa (ylihintainen vw) jossa ei ole webastoa ei tullut viime talvena kylmä....ilmakanavissa kun on vastukset ja heti startin jälkeen vajaassa minuutissa tulee täysin kuumaa ilmaa sisälle. kone lämpenee vaajaassa 5km matkassa täyteen 90 asteen lämpöön...ja kyseessä diesel-audi.

ja minulla on myös mersussa 205kw bensalämmitin....tosin lisäksi on webasto jonka oletan olevan 5,2kw......

muutenhan laskukaavasi oli kyllä mielenkiintoinen.[/i]

[jartuo]

Ei kylmä ole, mutta tosi kauan kestää ennenkuin kone lämpenee.

[Wulfride]

Taitaa Audi olla nyt fiksumpi kun tekee sen sähkölämmön suoraan sisäänpuhallusilmaan. 1,7 kw lämmittäisi ilmaa nopeasti ja paljon ja sitten se loput 3,5 kW lämmittää moottoria.

Mahtaisiko joku tietää miten sitä sähköpatruunaa ohjataan eli kuinka kauan se on päällä? Kun ei sitä liikaa kannata tietenkään käyttää kun se on kaikki kulutukseen lisää.
Tuosta taitaakin johtua se että tuntuu että maantieajossa diisselimittarin neula putoaa toodella hitaasti ja kaupunkiajossa se nytkähtää joka startissa.