Paras/kestävin turbodiesel virittää?

[Timo N]

onkos tolla imusarjan putken pituudella joku taika kun näyttää monella olevan niin julmetun pitkät putket kotelon perässä?

[tomant]

onkos tolla imusarjan putken pituudella joku taika kun näyttää monella olevan niin julmetun pitkät putket kotelon perässä?

Vapaastihengittävissä pitkät ja ohuet imusarjat yleensä antavat hyvän vääntömomentin alakierroksilla ja lyhyet ja väljemmät vastaavasti ylemmällä kierrosalueella. Ahtopaineen vallitessa imusarjan pituudella ei liene suurta merkitystä. Jos ahdin herää myöhään, voi pitkästä sarjasta olla hyötyä, kunhan se ei rajoita virtauksia huipputeholla.

tomant

[veskola]

Kyllä se turbomoottorikin pitää mitoittaa juuri oikealla putken pituudella, jos viimeisiä tehoja haetaan. Ei ne huvikseen tehtaalla sitä materiaalia niihin käytä. Teoria löytyy googlella.

[tomant]

Näissä teorioissa on yleensä se ongelma, että optimipituus (vääntömomentin tai tehon kannalta) löytyy yhdelle kierrosluvulle ja mahdollisesti yhdelle painearvolle ja muut pituudet ovat tällöin enemmän tai vähemmän vääriä. Löytyykö jostain linkki, joka antaisi soveltamiskelpoisen teorian imusarjan mitoitukselle, joka ottaa huomioon myös ahtopaineen vaikutuksen? Tämä esim. tuntui liian hankalalta Vizardin nyrkkisääntöjä lukuunottamatta.

EDIT: ilman paine ei vaikuta, vain sen lämpötila

tomant

[napa]

enemmän kai plenumin tilavuudella on turbokoneissa merkitystä, kuin millilleen oikein mitoitetuilla imuputkien pituudella

[laineracing]

no pitäää olla muuttuvapituuksinen imusarja. eiks teillä vai ole?

[tomant]

Ilmeisesti paine ei vaikuta äänennopeuteen, joten sen voi unohtaa. Sen sijaan ilman lämpötilalla on pieni vaikutus. Tämän lähteen mukaan 20 Celsius-astessa hyvä pituus olisi 6000 kierroksella noin 40 cm, 4000:llä noin 60 cm ja 3000:lla noin 80 cm. Pituus lienee mitattu venttiilin lautasesta. Lämpötila on Kelvin-asteina, K = C + 273. Kuinka hyvin resonanssiteoriat sopivat turboahdettuun moottoriin on taas toinen asia.

tomant

[tomant]

enemmän kai plenumin tilavuudella on turbokoneissa merkitystä, kuin millilleen oikein mitoitetuilla imuputkien pituudella :roll:

Ja tärkeää on myös, että sylinterit saavat keskenään saman täytöksen. Tähän vaikuttaa esim. plenumin muoto ja paineputken sisääntulopaikka.

tomant

[veskola]

Näissä teorioissa on yleensä se ongelma, että optimipituus (vääntömomentin tai tehon kannalta) löytyy yhdelle kierrosluvulle ja mahdollisesti yhdelle painearvolle

Se justiin on ideana, että optimoidaan se maksimiteholle, sitten mennään tehopenkkiin ja ollaan kuninkaita Eihän sillä arkipäivän ajelussa ole mitään virkaa.

[norsu]

Mitä tiheämpää ilma on, sitä suurempi vaikutus resonoinnilla on käsittääkseni. Eli suurilla ahtopaineilla runnerin pituusvaikutus (tilavuus) korostuu.

Omaani valitsin 50cm pitkät runnerit (+imukanava) omien onnettomien laskutoimituksien perusteella ja varsinkin netin syövereistä löytämäni autonvalmistajan empiiristen koetulosten perusteella. Sekä laskutoimitus, että koetulokset viittaisivat 4500-5000rpm toisen kertaluvun resonointiin. Pitkien runnereiden etuna on myös laajempi toiminta-alue, eli "väärälläkään" kierrosalueella ei toimivuus romahda. Huipputehoa ajatellen runnereiden olisi pitänyt olla lyhempiä (max. teho toivottavasti 5500-6000rpm), mutta auto on tarkoitus pitää "käyttiksenä", joten viimeisenkin huipputehon rippeen puristaminen ei ole niin tärkeää.

Plenumi on ~1,7x motin tilavuus ja se on oikeastaan arvaus, tosin netistä kaivettujen ohjeiden viitoittama. Eritoten koko tuplaplenum hökötyksessä on pyritty jakamaan ilma jokaiselle runnerille mahdollisimman tasaisesti. Näistäkin asioista löytyy netistä CFD-mallinnuskuvia.

Mitä elämä olisikaan ilman nettiä? (vitusti helpompaa)

[pera8x]

imuputkien pituuden lisäks halkaisija vaikuttaa resonanssin toimintaan? niin olen ymmärtäny.

[Petehri]

jep jep....virhe postaus. Voipi poistaa.

[veskola]

mutta auto on tarkoitus pitää "käyttiksenä"

Mua kyllä aina välillä hymyilyttää nämä sun letkautukset

imuputkien pituuden lisäks halkaisija vaikuttaa resonanssin toimintaan? niin olen ymmärtäny.

Tottakai...ihan niinkuin bassorefleksiputkessakin.

[pera8x]

joo, piti vaan varmistaa, kun oli puhetta pituuksista ja paineista jne jne, mutta halkaisijasta ei ollu mitään sanaa. ajattelin, että oonko nyt ihan pihalla.

[veskola]

Halkaisijaa ei oikein voi valita kun sen määrittää pitkälti kannen rakenne, venttiili ja imukanava. Sen takia siitä ei kai pahemmin puhuta. En sitten tiedä saisiko mitään etua jos imuputki olisi sellainen tasaisesti paksuuntuva "suppilo", jossa nopeus siis kiihtyy kokoajan. Ilmeisesti kuitenkaan ei

[Allu D.]

En sitten tiedä saisiko mitään etua jos imuputki olisi sellainen tasaisesti paksuuntuva "suppilo", jossa nopeus siis kiihtyy kokoajan. Ilmeisesti kuitenkaan ei

Meinaat varmaan kapeneva? Eli juurikin näin tarttis olla...

[veskola]

No riippuu kummasta päästä katsoo...eli plenumilla olisi paksumpi ja sitten se kapenee tasaisesti juurikin sellaiseksi mitä tuo imukanava ja venttiili on.

Saisiko sen vireeseen lyhyempänä ? tai olisiko tuosta kiihtyvästä nopeudesta mitään iloa ?

[Allu D.]

Laskemalla sen saa oikean mittaseks, sanotaan sen verran että siihen vaikuttaa venttiilin tai oikeammin seetin pinta-ala hyvin vahvasti että millainen siitä tulee tehdä jos haluaa optimaalisen, kylläkin sillä kustannuksella että jostain täytyy tinkiä, esim. 606:seen ei pysty kanavien takia laittamaan optimaalisen kokoisia venttiileitä, eli silloin pitää soveltaa keskitietä ja yrittää tehdä annetuista eväistä mahd. hyvä..

[norsu]

mutta auto on tarkoitus pitää "käyttiksenä"

Mua kyllä aina välillä hymyilyttää nämä sun letkautukset

Minä taas välillä huomaan nauravani jopa ääneen...

No tähän mennessä tuo on ollut ympärivuotinen käyttis, tosin metrejä tullut vain 20tkm/vuosi, kun ei ole ainoa kulkine. Minkäänlaista ongelmaa tuon kanssa ei tähän mennessä ole ollut ja autolla uskalsi lähteä vaikka Euroopan turneelle koska vain. Nyt käyttis-sana piti pistää heittomerkkeihin, kun en ole aivan varma mukavuudesta kaikkien kevennysten ym. jälkeen (ei poppeja, ei äänieristeitä, suorakytkentä loota, 185mm monilevy kytkin, piukka alusta,...). Luotettavuus tuskin ainakaan paranee kaikkien lisättyjen sähkölaitteiden myötä. Pelkkään leikkikaluun ei vaan ole aikaa, joten "käyttis" tuosta on syytä tulla.

[Expansion]

Sanokaapa jos ottaa 300hp ulos 2.5 td:sta niin vaatiiko kone vahvistusta?

[Terho P]

Sanokaapa jos ottaa 300hp ulos 2.5 td:sta niin vaatiiko kone vahvistusta?

jos mersun 10valve orkkis turbokoneesta puhutaan niin ei tarvi..joskin rajoilla aletaan meneen ..kansipahvi saattaa pullahtaa mutta siihenkin on lääkkeet (om605 monikerrospellitiiviste menee pari reikää lisäämällä) tai sitten vaan laittaa uuden vakiopahvin ja toivoo että se pitää taas hetken

[nj^]

onko näitä 10v vehkeitä stroukattu 2.9l? eikös väykyssä ja pakuissa ollut näitä pidemmällä iskulla olevia koneita, joka siis on sama lohko?

[napa]

onko näitä 10v vehkeitä stroukattu 2.9l? eikös väykyssä ja pakuissa ollut näitä pidemmällä iskulla olevia koneita, joka siis on sama lohko?

en suosittele sekaantumaan niihin... Terho P on myös nähnyt muutaman lohkon, josta tullut kanki läpi, että en ihan yksin ole mielipiteeni kanssa...

[jukkis.]

onko näitä 10v vehkeitä stroukattu 2.9l? eikös väykyssä ja pakuissa ollut näitä pidemmällä iskulla olevia koneita, joka siis on sama lohko?

niissä 2.9:seissä on myös isompi poraus. pelkällä pidemmällä iskulla moottorinkoko on jotain 2.75 muistaakseni.

onhan nuita 2.9 pakun kammio versioita käytetty jonku verran joskus myös st-käytössä, melkonen alavääntö kone tuosta kuulemma tulee, mutta se onkin se alavääntö sitten ne koneet tappanu.

[Eetyzk]

-

[nj^]

Tarvii varmaan ceestä muuttaa sähkönen pumppu boschin mekaaniseen rivipumppuun, tässä kohtaa voipi katsastusmiehen paise ohimonkohdalla ns. räjähtää

[Antti V]

Ei siinä pumppua tarvii vaihtaa, tapittaa vaan ja koska sähköinen, niin ohjelman poikasta joutuu ECUun vääntämään uusiksi. Kun tuossa jättää tuon sähköpumpun, niin siinä toimii vielä kaikki luistonsetot, vaihdelaatikot jne. Vaihdelaatikon kestoa en juurikaan epäile, sillä ovat ottaneet tuosta 722.6XX laatikosta suoraruikkarilla aika koviakin vääntöjä ja tuo OM605:han on esikammio, niin sen väännöt jää suorasuihkuista jonkin verran.

Kun tuon tekee asiallisesti, niin ei varmaan ole katsastuksessakaan ongelmia, en tietysti suosittele vähäpäästöisten virittämistä, mutta kyllä niitä kuulemman on maailmalla

[Eetyzk]

-

[Petehri]

Kestääkö tuommonen loota ilman vahvistamista jos tähtäimes on n.300 hevosta... Vai kannattaako suosista vahvistaa siekkisellä tai jollakulla. Tietysti niit vääntöjä saa aina leikattua alapäästä jos sähköpumpulla alkaa tekeen.. mut ei sekää kivaa oo

Tekeekö tolla vakiopakosarjalla mitää vai kannattaako heti hankki KKD vai mikä se firma ny oli joka näihi tekee pakosarjoja?

Sähköloodan kestävyydestä en tiedä mitään, mutta uskoisin kestävän sen 300heppaa minkä kunnossa oleva 722.3 ottaa vastaan.

Vakiopakosarja on täysin riittävä 300 hepan lukemiin....ja riittää paljon pidemmällekin.

[jeemu]

Vakiopakosarja on täysin riittävä 300 hepan lukemiin....ja riittää paljon pidemmällekin.

Oli tos yks 605 misä palikat 300hv. Karala oli vaa tuumannu että pakosarja vaihtoon, ku ei luovuttanu 250hp enempää.