W124,300D savutesti ja Forte
W124,300D savutesti ja Forte
Piti tuossa ennen katsastusta käydä diesel-pajalla teettämässä testi ja hepskukkuu, eipäs tullutkaan alle 2,5-jotain.Eipä sitten muuta kuin valtatielle 2:lla ja 3:lla jurnuttamaan ja nokia polttamaan ja josaatiin jotain 2,3:a.Katsastaja ei onneksi vaatinut uusinta-rääkkäyksiä.Diesel-paja suositteli Fortea, jota sitten purkin ostinkin.Onko tästä muilla kokemuksia,eli auttaako, vai onko silkkaa huhhahheitä? Entäpä minkäläisia arvoja olette itse saaneet? Autolla nyt ajettu 536tkm,ilmanputsari vaihdettu 9tkm sitten.Vm on -90.
Ihmettelee: J-PK
Ihmettelee: J-PK
lisäaineet
Taitaa olla nuo lisäaineet huuhaata... Millos siihen sun keksintöön on suutinkärjet vaihdettu? Noilla kilometreillä savuttaa varmasti jos ei ole uusittu.
Re: lisäaineet
Taasenko tähän täytyy palata,tähän mersu/suihkut????Kylä se nyt on sillai et jos mrsulla on menty viissataa ja risat,nii ei se ole vielä yhtään mitään,ja et pitäis vielä savuttaakkin.mun on menny vajaa kuussataa eikä mitään ongelmia.päästö-arvot alle kahden reippaasti.koneelle ei takuuvarmasti ole tehty minkäänlaista remonttia.PP D kirjoitti:Taitaa olla nuo lisäaineet huuhaata... Millos siihen sun keksintöön on suutinkärjet vaihdettu? Noilla kilometreillä savuttaa varmasti jos ei ole uusittu.
Re: lisäaineet
Pitää paikkansa, tiedän useita autoja joilla on ajettu yli 900tkm, ilman mitään suutin remonttia, ja kaikki toimivat edelleen virheettömästi. Mersuissa kaikki suutin viat, mitä olen nähnyt, ovat tulleet sellaisiin autoihin, joihin on suuttimiin tehty "jotain" remonttia... Eli niihin EI kannata kajota, ennen kun niissä on TODELLA jotain vikaa.G280E kirjoitti: Taasenko tähän täytyy palata,tähän mersu/suihkut????Kylä se nyt on sillai et jos mrsulla on menty viissataa ja risat,nii ei se ole vielä yhtään mitään,ja et pitäis vielä savuttaakkin.mun on menny vajaa kuussataa eikä mitään ongelmia.päästö-arvot alle kahden reippaasti.koneelle ei takuuvarmasti ole tehty minkäänlaista remonttia.
Taas esimerkki todellisesta elämästä: Eräs diesel korjaamossa osakkaana ollut henkilö kertoi, että suuttimiin vaihdetaan AINA kärjet, vaikka ne olisivat uuden veroiset.. Ja jos asiakas toi pumpun korjattavaksi, niin pumppua noudettaessa näytettiin hyllyllä olleita rikkinäisiä osia, ja sanottiin, että "nää sinne meni", sitten samat osat laitettiin takaisin hyllylle, ja näytettiin taas seuraavalle asiakkaalle... Eli pumpuun ei vaihdettu mitään, otettiin vaan rahat pois

S55 AMG -01
CL55 AMG -01
CLK55 AMG -02
C30 AMG -03
2x S500 L -98 ja -00
S320 CDI -00
S400 CDI -01
400SEL -91
E320 CDI "AMG" -00
300TDT -89
280CE -83
YM.. YM...
CL55 AMG -01
CLK55 AMG -02
C30 AMG -03
2x S500 L -98 ja -00
S320 CDI -00
S400 CDI -01
400SEL -91
E320 CDI "AMG" -00
300TDT -89
280CE -83
YM.. YM...
Forte ja savutesti
Niin, tuskinpa niille suuttimille mitään ontehty koskaan.Eipäs tullut kysyttyä ed. omistajalta.Taidankin säästää Fortet vaimon 524TD Bemariin,johon jo viime vuonna ehdottivat suutinremppaa, vaikka vasta 700 000km on takana.
Olis mielenkiintoista tietää,millaisia savutusarvoja muut ovat saaneet ja millä kilometreillä ja millaisten remppojen jälkeen? Onko 2.3 huono arvo? Vuosi ja 60tkm sitten k.a oli n.2.
t: J-P
Olis mielenkiintoista tietää,millaisia savutusarvoja muut ovat saaneet ja millä kilometreillä ja millaisten remppojen jälkeen? Onko 2.3 huono arvo? Vuosi ja 60tkm sitten k.a oli n.2.
t: J-P
Re: Forte ja savutesti
Oliko ympäristön lämpötila mikä, kun savumittaus tehtiin?J-PK kirjoitti:Niin, tuskinpa niille suuttimille mitään ontehty koskaan.Eipäs tullut kysyttyä ed. omistajalta.Taidankin säästää Fortet vaimon 524TD Bemariin,johon jo viime vuonna ehdottivat suutinremppaa, vaikka vasta 700 000km on takana.
Olis mielenkiintoista tietää,millaisia savutusarvoja muut ovat saaneet ja millä kilometreillä ja millaisten remppojen jälkeen? Onko 2.3 huono arvo? Vuosi ja 60tkm sitten k.a oli n.2.
t: J-P
w115,123,124,126,140, 210 yms.
Re: Forte ja savutesti
Olis mielenkiintoista tietää,millaisia savutusarvoja muut ovat saaneet ja millä kilometreillä ja millaisten remppojen jälkeen? Onko 2.3 huono arvo? Vuosi ja 60tkm sitten k.a oli n.2.
t: J-P[/quote]
MB200D-86 580000km 1.85 jakoketju on kerran vaihdettu,muuta moottorin sisäistä remonttia ei ole tehty,tieto on 110%Aiemmin väiti virheellisesti ettei mootoriin ole tehty mitään,mut muistin myöhemmin tämän vaihdon...
t: J-P[/quote]
MB200D-86 580000km 1.85 jakoketju on kerran vaihdettu,muuta moottorin sisäistä remonttia ei ole tehty,tieto on 110%Aiemmin väiti virheellisesti ettei mootoriin ole tehty mitään,mut muistin myöhemmin tämän vaihdon...
Savutesti tehtiin korjaamossa sisällä, toki ulko-oven läheisyydessä,lämpöä lie n. 18-20 +.Paikallinen katsastaja taas teki aikoinaan bemuuni ulkoilmassa pakkasella ja silloinhan tulokset ilman muuta on huonompia ja niistä riideltiin niin että nyt uskovat kun tuon savukokeen tuloksen.Eikö joku normi muuten määritä lämpötilaksi jotain +15, eilenkin oli kats.aseman ulkopuolella varmaan -8.Eli katsastaja kusettaa tässäkin,jos et pidä oikeuksistasi kiinni ,vrt tää OBD-testi.
t: J-P
t: J-P
Re: Forte ja savutesti
Edellinen vm 86 300d mersu koneella ajettu arviolta 700 tkm, kukaan ei varmaan tiedä tarkkaan. Kunto oli muuten todella hyvä mutta suuttimet eivät enää oikein hajusta eikä äänestä päätelleen toimineet. No kyllä minä olin ihmeissäni kun savutusarvo oli 0,34. Kiitos kuuluu osin inssille joka polki mersua melko hartaasti ennen testiä, koska testerin kierroslukumittari ei ottanut toimiakseen. Se, ettei savua juuri tullut, johtui varmaan siitä että syöttö oli liian pienellä. Mutta sukulaisen 300d vm 91 ajettu 140tkm, päästi 0,32 että tähdellisten silmälasien läpi katsottuna tuo voi näyttää aika hyvällekinJ-PK kirjoitti:Niin, tuskinpa niille suuttimille mitään ontehty koskaan.Eipäs tullut kysyttyä ed. omistajalta.Taidankin säästää Fortet vaimon 524TD Bemariin,johon jo viime vuonna ehdottivat suutinremppaa, vaikka vasta 700 000km on takana.
Olis mielenkiintoista tietää,millaisia savutusarvoja muut ovat saaneet ja millä kilometreillä ja millaisten remppojen jälkeen? Onko 2.3 huono arvo? Vuosi ja 60tkm sitten k.a oli n.2.
t: J-P
No nykyinen turbotettu virinaku päästi vain 2,4. (olin köyttänyt rautalangalla sammuttimen puoliväliin

Olis mielenkiintoista tietää,millaisia savutusarvoja muut ovat saaneet ja millä kilometreillä ja millaisten remppojen jälkeen? Onko 2.3 huono arvo? Vuosi ja 60tkm sitten k.a oli n.2.
t: J-P[/quote]
200 D 1985 w124 ja k-arvo 1,1. 475000km, ei remontoitu ja syöttöä ruuvattu 1 kierros, tehoja mitattu 78 hv ja vääntöä kardaania punovat 134 Nm
[/quote]
t: J-P[/quote]
200 D 1985 w124 ja k-arvo 1,1. 475000km, ei remontoitu ja syöttöä ruuvattu 1 kierros, tehoja mitattu 78 hv ja vääntöä kardaania punovat 134 Nm

E 290TDT Avantgarde
No olisikohan tuossa selitys meikäläisen auton pienille arvoileEi mikään asiantuntija! kirjoitti:vai on arvot korkeat! kaverin kiisseli auton arvot putos kun hitsattiin isompi pakoputken pää..... ja tämä tarina on tosi


Autolla ajettu 710000km syöttöä käännetty noin 3 kierrosta eikä suuttimille/pumpulle tehty mitään huoltoa.savutusarvo 0,57

Lumikin arvot
Kun ostin Lumikin 2002 juolukuussa 540,000 ajettuna niin käytin sen ennen kauppoja katsastuksessa testattavana ns autotohtorilla.
TAkajarrujen toimimattomuuden lisäksi (jonka jaksoin korjata vasta 2003 kesällä) ei muuta kitistävää löytynytkään.
Päästöarvoiksi tuli 0,83 tai jotain sinne päin.
Nyt on tullut nelisenkymmentä tuhatta kiometriä ajettua ja katsastuskin meni umpeen viime vuoden toukokuussa eli tuoreempaa päästöarvoa ei ole saatavilla. Sen verran nakuttaa tätä nykyä että taitaa olla suutinremontti edessä kohtsillään.
Henkka
TAkajarrujen toimimattomuuden lisäksi (jonka jaksoin korjata vasta 2003 kesällä) ei muuta kitistävää löytynytkään.
Päästöarvoiksi tuli 0,83 tai jotain sinne päin.
Nyt on tullut nelisenkymmentä tuhatta kiometriä ajettua ja katsastuskin meni umpeen viime vuoden toukokuussa eli tuoreempaa päästöarvoa ei ole saatavilla. Sen verran nakuttaa tätä nykyä että taitaa olla suutinremontti edessä kohtsillään.
Henkka
"Tyytyväisyys on kehityksen loppu ja rappeutumisen alku"
Savutusarvot...
No jopas on hyviä arvoja muut saaneet? Onkohan kone lopussa,pitäiskö ruveta Fortella lotraamaan vai pumppua ruuvauttamaan?Hyviä ehdotuksia?
Tosin, nythän koko asian voi taas vuodeksi unohtaa?Diesel-asentajat yllä totes, että käyntiääni on hyvä ja että jos pumppua ruuvaa tehoa lisätäkseen, savutkin lisääntyy samalla...
t:J-P
Tosin, nythän koko asian voi taas vuodeksi unohtaa?Diesel-asentajat yllä totes, että käyntiääni on hyvä ja että jos pumppua ruuvaa tehoa lisätäkseen, savutkin lisääntyy samalla...
t:J-P
Höh. Mulle taas sanottiin diesel-korjaamolla, että mitä kylmemmässä dieselin savumittaus tehdään, niin sitä paremmat arvot tulee... Niin no, onhan moottorin imemä pakkasilma tiheämpää kuin lämmin...J-PK kirjoitti:Savutesti tehtiin korjaamossa sisällä, toki ulko-oven läheisyydessä,lämpöä lie n. 18-20 +.Paikallinen katsastaja taas teki aikoinaan bemuuni ulkoilmassa pakkasella ja silloinhan tulokset ilman muuta on huonompia ja niistä riideltiin niin että nyt uskovat kun tuon savukokeen tuloksen.Eikö joku normi muuten määritä lämpötilaksi jotain +15, eilenkin oli kats.aseman ulkopuolella varmaan -8.Eli katsastaja kusettaa tässäkin,jos et pidä oikeuksistasi kiinni ,vrt tää OBD-testi.
t: J-P
Ilmansuodattimen kunto vaikuttaa myös; kerran katsastuksessa meinasi w123 pukata savua (yllätys!) sanoin katsastussedälle, että odota vähän otan ilmanputsarin pois. Sanoi, ettei se auta. Otin sen kuitenkin pois ja savutus pieneni heti alle sallitun. Eikä tuo ilmanputsari ollut edes mikään umpitukkoinen...
w115,123,124,126,140, 210 yms.
Siis miten niin. Esim. välijäähdyttimen hyötyhän perustuu siihen että viileämpi ilma sisältää enemmän happea, jolloin teho nousee, sama on kyllä huomattavissa pakkasilla, auto kulkee paremmin kuin helteellä, eikä savuta yhtä pahasti.J-PK kirjoitti:Kyllä se juttu on vaan just päinvastoin,pakkasella ilmamäärä(tai siis hapen määrä ilmassa) on pienempi ja taas kun pumppu painaa saman määrän polttoainetta seurauksena on rikkaampi seos,enemmmän hiilivetyjä joista kaikki ei ehdikään palaa vaan tulee osin putkesta ulos.On empiiristä kokemusta.
t.J-P
Näin siis maalaisjärjellä ajateltuna.
Juupas eipäs. Mitä kylmempää sitä tiheämpää kaasu, tässä ilma, on ja sitä enemmän happea per tilavuusyksikkö.J-PK kirjoitti:Kyllä se juttu on vaan just päinvastoin,pakkasella ilmamäärä(tai siis hapen määrä ilmassa) on pienempi ja taas kun pumppu painaa saman määrän polttoainetta seurauksena on rikkaampi seos,enemmmän hiilivetyjä joista kaikki ei ehdikään palaa vaan tulee osin putkesta ulos.On empiiristä kokemusta.
t.J-P
Niin ja minkäs muun takia turboissa käytettäisiin välijäähdyttimiä?
- Olli Lajunen
- Asiantuntija
- Viestit: 1225
- Liittynyt: Ti 29.04.2003 00:05
- Paikkakunta: Yppäri
Jep, lämpölaajenemiseen tuo ilman määrä tilavuusyksikössä perustuu.jaket kirjoitti:Juupas eipäs. Mitä kylmempää sitä tiheämpää kaasu, tässä ilma, on ja sitä enemmän happea per tilavuusyksikkö.J-PK kirjoitti:Kyllä se juttu on vaan just päinvastoin,pakkasella ilmamäärä(tai siis hapen määrä ilmassa) on pienempi ja taas kun pumppu painaa saman määrän polttoainetta seurauksena on rikkaampi seos,enemmmän hiilivetyjä joista kaikki ei ehdikään palaa vaan tulee osin putkesta ulos.On empiiristä kokemusta.
t.J-P
Pääasiassa yllämainittuun mutta cooleri pienentää myös kannen lämpökuormaa.jaket kirjoitti: Niin ja minkäs muun takia turboissa käytettäisiin välijäähdyttimiä?
W115 200D 2.4 sttppdic 5/75
W211 E 320 CDI T 4Matic 10/05
Exä: W202 220 -96
W211 E 320 CDI T 4Matic 10/05
Exä: W202 220 -96
Eikös se termodynamiikassa kaasuille ollut p*V/T=vakio.
Eli vakiopaineessa V/T=vakio (T=Kelvineissä, 273K == 0C)
Esim. jos lpt muuttuu +27C:stä -23C:hen (50C), niin tilavuus pienenee 17% (V/300 = 0,83V/250) ja tiheys (m/V) kasvaa 20% (=m/0,83V)
Talvella diesel-kone käy laihemmalla kuin kesällä, jollei imuilman lpt kompensoinnilla (tai manuaalisesti, tai lambdalla?) ole
lisätty pa:n syöttöä.
Bensakoneen lambdasäätö kompensoi ilman tiheyden vaihtelut. Ilman lambdaa kone käy kylmässä laihemmalla.
Jos 20% seossyötön lisäys ei huononna hyötysuhdetta, niin tehotkin nousee 20% ja koko kierroslukualueella!
Oletteko huomanneet?
Samalla kaavalla voi arvioida turbojen coolereiden vaikutusta (jos paine pysyy suht vakiona).
Eli vakiopaineessa V/T=vakio (T=Kelvineissä, 273K == 0C)
Esim. jos lpt muuttuu +27C:stä -23C:hen (50C), niin tilavuus pienenee 17% (V/300 = 0,83V/250) ja tiheys (m/V) kasvaa 20% (=m/0,83V)
Talvella diesel-kone käy laihemmalla kuin kesällä, jollei imuilman lpt kompensoinnilla (tai manuaalisesti, tai lambdalla?) ole
lisätty pa:n syöttöä.
Bensakoneen lambdasäätö kompensoi ilman tiheyden vaihtelut. Ilman lambdaa kone käy kylmässä laihemmalla.
Jos 20% seossyötön lisäys ei huononna hyötysuhdetta, niin tehotkin nousee 20% ja koko kierroslukualueella!
Oletteko huomanneet?
Samalla kaavalla voi arvioida turbojen coolereiden vaikutusta (jos paine pysyy suht vakiona).
Heh heh, nythän meni pohdinnaksi.
Otetaanpa käytännön esimerkki 1.
-syksyllä jätät kylmään tiiviisti suljetun bensakanisterin.Talvella sen kyljet on painuneet sisään.Kesällä taas jos viet kanisterin viileästä auringon paisteeseen, alkaa kyljet pullottaa.Nyt vaan ilmanottoaukko/filtteri/tms ei muuta muotoaan (kanisteri) vaan ilmamäärä sisällä.
esimerkki 2.
-vein suoraan diesel-pajalta (n.+20) auton katsastuskonttorin pihaan, pajalla k-arvo ok,konttorin pihalla ei, pakkasta n.-5.
-viikkoa myöhemmin sama järjestys, nyt +5 k.konttorin pihalla,k-arvo ok.evästeenä oli Diesel-mieheltä (oli Boschin jossain MM-kisoissa toisena), että koe otettava n.+15 tms. vakiolaämpötilassa,tässä keskustelluin perustein.
t.J-P
Otetaanpa käytännön esimerkki 1.
-syksyllä jätät kylmään tiiviisti suljetun bensakanisterin.Talvella sen kyljet on painuneet sisään.Kesällä taas jos viet kanisterin viileästä auringon paisteeseen, alkaa kyljet pullottaa.Nyt vaan ilmanottoaukko/filtteri/tms ei muuta muotoaan (kanisteri) vaan ilmamäärä sisällä.
esimerkki 2.
-vein suoraan diesel-pajalta (n.+20) auton katsastuskonttorin pihaan, pajalla k-arvo ok,konttorin pihalla ei, pakkasta n.-5.
-viikkoa myöhemmin sama järjestys, nyt +5 k.konttorin pihalla,k-arvo ok.evästeenä oli Diesel-mieheltä (oli Boschin jossain MM-kisoissa toisena), että koe otettava n.+15 tms. vakiolaämpötilassa,tässä keskustelluin perustein.
t.J-P
Vannoutuneena dieselmiehenä on pakko pistää tähän vähän faktoja.
Dieselin kohdalla on aika vaarallista puhua seoksista. Vaara, että homma menee metsään, on suuri. Osakuormallahan diesel käy todella laihalla lambda arvo on muutamia kymmeniä. Jos imuilman lämpötila laskee, niin toki seos laihentuu koska polttoainetta syötetään kuormituksen mukaan, mutta ilmamäärä lisääntyy. Osa kuormalla tällä ei sinällään ole mitään merkitystä, koska polttoainemäärä määrää tehon. Hyötysuhde tosin nousee vähän, eroa ei välttämättä huomaa takapuolituntumalla, kun palotilaan menevä ilma on kylmenpää.
Täyskuormalla homma muuttuu. Täydelläkin kuormalla diesel käy mopomiesten mittakaavalla todella laihalla, savutusrajalla lambda on noin 1,5, eli palotilassa on1,5 kertaa niin paljon ilmaa kuin teoriassa tarvittaisiin. Mutta koska ilma ja polttoaine ei sekoitu läheskään täydellisesti savutus lisääntyy, koska kaikkialla palotilassa ei enää olekaan tarpeeksi happea. Mutta jos sisään tuleva ilma on kylmenpää on sitä silloin kiloissa mitaten enemmän. Eli jos syötttöä on tarpeeksi, eli savua tulee, niin pakkasella savua tulee vähenmän ja tehoa enemmän.
Eikä tässä vielä kaikki.
Välillä kuulee juttua siitä että diesel käy laihalla ja että männät palaa jne....
Lämpötila dieselin palotilassa ja pakokaasuissa on sitä alempi, mitä laihenmalla kone käy. Jos haluaa vähentää koneen lämpökuormaa, ei varmaan mitään huötyä muissa kuin superturboissa, niin maksimisyöttö pitää säätää niin ettei savua tule mahdottomasti. Liian isolla syötöllä voi saada aikaan jopa ahdinvaurion, koska pakokaasujen lämpötila nousee vaarallisen korkealle. Tämä tuskin on vaarana, jos turbo ei ole mitään luolamies-mallia, nykyturbot kyllä kestävät lämpöä.
Dieselin kohdalla on aika vaarallista puhua seoksista. Vaara, että homma menee metsään, on suuri. Osakuormallahan diesel käy todella laihalla lambda arvo on muutamia kymmeniä. Jos imuilman lämpötila laskee, niin toki seos laihentuu koska polttoainetta syötetään kuormituksen mukaan, mutta ilmamäärä lisääntyy. Osa kuormalla tällä ei sinällään ole mitään merkitystä, koska polttoainemäärä määrää tehon. Hyötysuhde tosin nousee vähän, eroa ei välttämättä huomaa takapuolituntumalla, kun palotilaan menevä ilma on kylmenpää.
Täyskuormalla homma muuttuu. Täydelläkin kuormalla diesel käy mopomiesten mittakaavalla todella laihalla, savutusrajalla lambda on noin 1,5, eli palotilassa on1,5 kertaa niin paljon ilmaa kuin teoriassa tarvittaisiin. Mutta koska ilma ja polttoaine ei sekoitu läheskään täydellisesti savutus lisääntyy, koska kaikkialla palotilassa ei enää olekaan tarpeeksi happea. Mutta jos sisään tuleva ilma on kylmenpää on sitä silloin kiloissa mitaten enemmän. Eli jos syötttöä on tarpeeksi, eli savua tulee, niin pakkasella savua tulee vähenmän ja tehoa enemmän.
Eikä tässä vielä kaikki.
Välillä kuulee juttua siitä että diesel käy laihalla ja että männät palaa jne....
Lämpötila dieselin palotilassa ja pakokaasuissa on sitä alempi, mitä laihenmalla kone käy. Jos haluaa vähentää koneen lämpökuormaa, ei varmaan mitään huötyä muissa kuin superturboissa, niin maksimisyöttö pitää säätää niin ettei savua tule mahdottomasti. Liian isolla syötöllä voi saada aikaan jopa ahdinvaurion, koska pakokaasujen lämpötila nousee vaarallisen korkealle. Tämä tuskin on vaarana, jos turbo ei ole mitään luolamies-mallia, nykyturbot kyllä kestävät lämpöä.
- Henri Junkkala
- Perustaja
- Viestit: 1290
- Liittynyt: Ma 10.03.2003 22:07
- Paikkakunta: Pitkäjärvi
- Viesti:
Ilmiön nimihän on lämpölaajeneminen ja juuri siitä on kyse. Mikä tahansa aine laajenee kuumassa ja kutistuu kylmässä, aineesta riippuen enemmän tai vähemmän.J-PK kirjoitti:Heh heh, nythän meni pohdinnaksi.
Otetaanpa käytännön esimerkki 1.
-syksyllä jätät kylmään tiiviisti suljetun bensakanisterin.Talvella sen kyljet on painuneet sisään.Kesällä taas jos viet kanisterin viileästä auringon paisteeseen, alkaa kyljet pullottaa.Nyt vaan ilmanottoaukko/filtteri/tms ei muuta muotoaan (kanisteri) vaan ilmamäärä sisällä.
Kun ilma kuumenee ja sitä myötä laajenee, on isommassa määrässä ilmaa vähemmän happimolekyylejä. Kylmässä taas ilma kutistuu jolloin samassa määrässä ilmaa onkin pirusti enemmän happimolekyylejä joita moottorit tarvitsevat palamiseen.
Tuohon on vaikea sanoa mitään. Kylmä kone toki käy miten sattuu -arvoilla muttei ulkolämpötilan pitäisi paljoakaan vaikuttaa ja miten se nyt tuohon suuntaan vaikuttaisi?
esimerkki 2.
-vein suoraan diesel-pajalta (n.+20) auton katsastuskonttorin pihaan, pajalla k-arvo ok,konttorin pihalla ei, pakkasta n.-5.
-viikkoa myöhemmin sama järjestys, nyt +5 k.konttorin pihalla,k-arvo ok.evästeenä oli Diesel-mieheltä (oli Boschin jossain MM-kisoissa toisena), että koe otettava n.+15 tms. vakiolaämpötilassa,tässä keskustelluin perustein.
t.J-P
Vaan kyllä mulla ainakin nokileka syö noin puoli litraa enemmän talvella vaikka laihemmalla seoksella luulis kulkevan pienemmällä... Ei kitkarenkaiden vierintävastuksen NIIN paljon suvikumeja rajumman luulisi olevan mutta se kai siinä pääasiallisesti vaikuttaa. Tyhjäkäytä en talvellakaan nimeksikään eli sieltäkään ei kulutusta tule - ja eihän diesel tyhjäkäyntiä lotkottaessaan paljon mitään veisikään.
Henkka
2009 Mercedes-Benz Atego 816 robottivaihteistolla ja ilmajousilla
2003 Mercedes-Benz 209.316 C209 CLK 270 CDI, 2D HT Coupé, 722.640 automaatti, lähes "Vollausstattung"
1993 Mercedes-Benz 124.106 VF124 E250D Lang , Italiassa rakennetusta 5-ovisesta ruumisautosta tehty 5,7 metrinen camokuvioinen paku, superturboprojekti työn alla
1994 Cadillac Fleetwood Eureka 6-door Limousine, 5,7L LT-1 V8, 4L60E automatic, 14-bolt GM diff
1995 Harley-Davidson XLHF 1210 "Fatster" custom build
EX-W123,2xC123,W124,S124,2xW201,W140 jne jne
"Ihmisen elämä on just niin hauskaa kuin mitä siitä itte tekee"
kyllähän talvikulutusta nostaa aika paljon suurentuneet voimansiirron tehohäviöt: jos on peräöljy perinteistä mineraaliöljyä tai täyssynteettistä niin ero on yllättävän suuri.
tästä on raskaanliikenteen puolella tehty oikein tutkimuksiakin
tästä on raskaanliikenteen puolella tehty oikein tutkimuksiakin

ex. Mersut:
E280T (S124) -95
S420L -95
C250T Turbodiesel -96/97 Digituned
E300D -93 PP D
300TD -89
200D -85 (W123)
280SE -71 (W108)
Skoda Fabia 1.9 TDI farkku -08
Chevy pikkari 6.5TD 4x4 -97
BMW 530D Touring -99 emännän
kesälelu Falcon Futura 408W -68 10,9/203
projektina nyt Buick Century Riviera 4D HT -55
www.a-trukit.fi
Trukkivaraosat kaikkiin merkkeihin!
E280T (S124) -95
S420L -95
C250T Turbodiesel -96/97 Digituned
E300D -93 PP D
300TD -89
200D -85 (W123)
280SE -71 (W108)
Skoda Fabia 1.9 TDI farkku -08
Chevy pikkari 6.5TD 4x4 -97
BMW 530D Touring -99 emännän
kesälelu Falcon Futura 408W -68 10,9/203
projektina nyt Buick Century Riviera 4D HT -55
www.a-trukit.fi
Trukkivaraosat kaikkiin merkkeihin!