ST pakosarjat.
- laineracing
- Mersumies
- Viestit: 2687
- Liittynyt: Su 08.02.2004 16:13
- Paikkakunta: hämeenlinna
ST pakosarjat.
Onko kukaan kokeillu superissa tuollaista 48mm putkesta tehtyä pakosarjaa? vai onko kaikissa tuo 43mm sarja käytössä?
Ainakin noissa Jaappanin poikien Tehokkaissa mitsuissa,tojotissa,nisukoissa on näkyny noita isoista putkista tehtyjä sarjoja.
Haittoja/hyötyjä?
Vasta sitten varmaankin ois hyvä? kun haetaan niiitä aivan viimisiä tehoja,vai onko? -laine-
Ainakin noissa Jaappanin poikien Tehokkaissa mitsuissa,tojotissa,nisukoissa on näkyny noita isoista putkista tehtyjä sarjoja.
Haittoja/hyötyjä?
Vasta sitten varmaankin ois hyvä? kun haetaan niiitä aivan viimisiä tehoja,vai onko? -laine-
- laineracing
- Mersumies
- Viestit: 2687
- Liittynyt: Su 08.02.2004 16:13
- Paikkakunta: hämeenlinna
http://s141.photobucket.com/albums/r49/laineracing/
tommosta pienestä putkesta alottelin tekeen. mutta kaippa semmosta isompaakin on kokeiltava.
tommosta pienestä putkesta alottelin tekeen. mutta kaippa semmosta isompaakin on kokeiltava.
Ei kai suurista putkista ole muuta vaaraa kuin tämä:

Suuressa putkessa kaasun virtausnopeus laskee, mikäli kaasua ei tule riittävästi niin eihän hitaasti virtaavasti kaasusta ole iloa ahtimelle. Tarkoitan jos se joutuu hidastamaan pakoaukon kohdalla, ja taas kiihdyttämään ahtimen kohdalla, jolloin nopeudenmuutoksiin kuluu energiaa, ihan kuten mutkien väistelyihinkin ja muihin turhiin kiemuroihin.
Sopiva on aina sopiva. (lue minulla ei ole hajuakaan mikä on optimi
)

Suuressa putkessa kaasun virtausnopeus laskee, mikäli kaasua ei tule riittävästi niin eihän hitaasti virtaavasti kaasusta ole iloa ahtimelle. Tarkoitan jos se joutuu hidastamaan pakoaukon kohdalla, ja taas kiihdyttämään ahtimen kohdalla, jolloin nopeudenmuutoksiin kuluu energiaa, ihan kuten mutkien väistelyihinkin ja muihin turhiin kiemuroihin.
Sopiva on aina sopiva. (lue minulla ei ole hajuakaan mikä on optimi

Lisää tietoa: www.skg.fi
Kannatetaan. Yleensä pakosarjassa on hyvä lähteä kannen pakoaukkojen mitoista ja muuttaa kokoa maltillisesti, jotta virtausnopeuksissa ei synny äkillisiä muutoksia. Tein omaan 190E:hen 4-2-1 -sarjan 42,4-millisistä käyristä ja putkista (pienen) turbon laippaan asti ja se toimii hyvin.veskola kirjoitti:Ei kai suurista putkista ole muuta vaaraa kuin tämä:
Suuressa putkessa kaasun virtausnopeus laskee, mikäli kaasua ei tule riittävästi niin eihän hitaasti virtaavasti kaasusta ole iloa ahtimelle. Tarkoitan jos se joutuu hidastamaan pakoaukon kohdalla, ja taas kiihdyttämään ahtimen kohdalla, jolloin nopeudenmuutoksiin kuluu energiaa, ihan kuten mutkien väistelyihinkin ja muihin turhiin kiemuroihin.
Sopiva on aina sopiva. (lue minulla ei ole hajuakaan mikä on optimi :lol: )
tomant
Kiihdytin 190E 201.024
1,951 - 13,077 / 171,51
Käyttöautot C180 203.035, C230 T 202.083 ja 309D 602.417, edellinen C200 202.020

Käyttöautot C180 203.035, C230 T 202.083 ja 309D 602.417, edellinen C200 202.020
- laineracing
- Mersumies
- Viestit: 2687
- Liittynyt: Su 08.02.2004 16:13
- Paikkakunta: hämeenlinna
mulla on omassa bensa koneessa tehty 48mm putkista ja se ainakin Rokkaa viun hienosti,harvemmin on kaasut menny takasin koneeseen päin
miksiköhän Oikein tehokkaissa bensakoneissa siellä jaappanissa on isot putket sarjoissa?
noh,kaippa se on vaan bensakoneissa hyvät,ja niissä tehokkaammissa.
ettei laiskoihin dieseleihin.

miksiköhän Oikein tehokkaissa bensakoneissa siellä jaappanissa on isot putket sarjoissa?
noh,kaippa se on vaan bensakoneissa hyvät,ja niissä tehokkaammissa.
ettei laiskoihin dieseleihin.
Ehkä niissä on isot turbot, jotka toimivat vasta isoilla kierroksilla, toiminta-alue voi olla esim. 5000-8000 kierrosta. Kai näissä pitää aina tehdä kompromisseja.laineracing kirjoitti:mulla on omassa bensa koneessa tehty 48mm putkista ja se ainakin Rokkaa viun hienosti,harvemmin on kaasut menny takasin koneeseen päin :lol:
miksiköhän Oikein tehokkaissa bensakoneissa siellä jaappanissa on isot putket sarjoissa?
noh,kaippa se on vaan bensakoneissa hyvät,ja niissä tehokkaammissa.
ettei laiskoihin dieseleihin.
tomant
Kiihdytin 190E 201.024
1,951 - 13,077 / 171,51
Käyttöautot C180 203.035, C230 T 202.083 ja 309D 602.417, edellinen C200 202.020

Käyttöautot C180 203.035, C230 T 202.083 ja 309D 602.417, edellinen C200 202.020
Joskus aikanaan olen jäänyt siihen käsitykseen, että ainakin vaparin pakosarjassa tuota alapuolen pientä pykälää jopa suosittaisiin. Yläpuoli kuitenkin tehtäisiin linjaan.::veskola kirjoitti:
Suuressa putkessa kaasun virtausnopeus laskee, mikäli kaasua ei tule riittävästi niin eihän hitaasti virtaavasti kaasusta ole iloa ahtimelle. Tarkoitan jos se joutuu hidastamaan pakoaukon kohdalla, ja taas kiihdyttämään ahtimen kohdalla, jolloin nopeudenmuutoksiin kuluu energiaa, ihan kuten mutkien väistelyihinkin ja muihin turhiin kiemuroihin.
Sopiva on aina sopiva. (lue minulla ei ole hajuakaan mikä on optimi)

Ei oppinut olutta ojaan kaada
Kuulin eilen kaverista, joka tykkäsi oikein muhkeista pakosarjan muodoista, mutta ymmärsi ettei se voinut virtauksen kannalta olla kovin hyvä. Toteutti sitten haaveensa hitsaamalla tavallisen peltisarjan päälle mahdollisimman suuresta rosteriputkesta "valepakosarjan", eli koteloi alkuperäisen käyrästön sen sisään.
Hieno oivallus sinänsä...



Oliko tuohon jokin järkeenkäyvä syy ? Luonnollisesti siten, että pakosarja aukko on mieluummin aivan hitusen suurempi, jotta ei tule vastavirran pykällää kun vehkeet elävät ajan myötä.pyhimys kirjoitti:Joskus aikanaan olen jäänyt siihen käsitykseen, että ainakin vaparin pakosarjassa tuota alapuolen pientä pykälää jopa suosittaisiin. Yläpuoli kuitenkin tehtäisiin linjaan.::
Mahtaisiko ne kilpamoottorit olla kuitenkin tälläisiä:

(no kuva vähän liioittelee lavennusta)
Lisää tietoa: www.skg.fi
Kyllä esimerkiksi David Wizard sai foordiinsa lisää tehoa tekemällä suuremman putken pienemmän kanavan ympärille. Noita takaisin virtauksia selitti kumoavansa sillä.veskola kirjoitti:Oliko tuohon jokin järkeenkäyvä syy ? Luonnollisesti siten, että pakosarja aukko on mieluummin aivan hitusen suurempi, jotta ei tule vastavirran pykällää kun vehkeet elävät ajan myötä.pyhimys kirjoitti:Joskus aikanaan olen jäänyt siihen käsitykseen, että ainakin vaparin pakosarjassa tuota alapuolen pientä pykälää jopa suosittaisiin. Yläpuoli kuitenkin tehtäisiin linjaan.::
Mahtaisiko ne kilpamoottorit olla kuitenkin tälläisiä:
(no kuva vähän liioittelee lavennusta)
Veskolan kanssa olen juuri samaa mieltä, siitä että pakoaukkoon mennessään joutuu kaasu kiihdyttämään uudelleen ja tämä nostaa pakopainetta.
kynsi kirjoitti:Kyllä esimerkiksi David Wizard sai foordiinsa lisää tehoa tekemällä suuremman putken pienemmän kanavan ympärille. Noita takaisin virtauksia selitti kumoavansa sillä.veskola kirjoitti:Oliko tuohon jokin järkeenkäyvä syy ? Luonnollisesti siten, että pakosarja aukko on mieluummin aivan hitusen suurempi, jotta ei tule vastavirran pykällää kun vehkeet elävät ajan myötä.pyhimys kirjoitti:Joskus aikanaan olen jäänyt siihen käsitykseen, että ainakin vaparin pakosarjassa tuota alapuolen pientä pykälää jopa suosittaisiin. Yläpuoli kuitenkin tehtäisiin linjaan.::
Mahtaisiko ne kilpamoottorit olla kuitenkin tälläisiä:
(no kuva vähän liioittelee lavennusta)
Veskolan kanssa olen juuri samaa mieltä, siitä että pakonieluun mennessään joutuu kaasu kiihdyttämään uudelleen ja tämä nostaa pakopainetta.
- laineracing
- Mersumies
- Viestit: 2687
- Liittynyt: Su 08.02.2004 16:13
- Paikkakunta: hämeenlinna
Kilpamoottoreissa on pienempi putki isomman sisällä, tarkoitus on että, siihen tulee ns rappunen ettei pakokaasu pääse takaisin virtaamaan sylinteriin.
Vähän sinnepäin kun tossa Veskolan kuvassa,mutta pakoaukko jatkuis pienellä putkella isomman putken sisään n.40mm
Vähän sinnepäin kun tossa Veskolan kuvassa,mutta pakoaukko jatkuis pienellä putkella isomman putken sisään n.40mm
MB290td turbo
MB300sd
MB240
MB190 turbo
MB220 SEb
Sunbeam imp evo yamaha R1
Mitsu lancer evo3
Ex .MB 190 ecoline
MB300sd
MB240
MB190 turbo
MB220 SEb
Sunbeam imp evo yamaha R1
Mitsu lancer evo3
Ex .MB 190 ecoline
Juuri tätä samaa tarkoitin, en vain löytänyt yhtä selviä sanojasunbeam kirjoitti:Kilpamoottoreissa on pienempi putki isomman sisällä, tarkoitus on että, siihen tulee ns rappunen ettei pakokaasu pääse takaisin virtaamaan sylinteriin.
Vähän sinnepäin kun tossa Veskolan kuvassa,mutta pakoaukko jatkuis pienellä putkella isomman putken sisään n.40mm

- laineracing
- Mersumies
- Viestit: 2687
- Liittynyt: Su 08.02.2004 16:13
- Paikkakunta: hämeenlinna
Suuri putkikoko isolle ahtimelle ja korkeille kierroksille. Pienemmällä herää paremmin. Ahtimen nielun koon mukaan noin maalaisjärjellä. Tukkimiehen sarjaa ei missään nimessä saa tehdä minkään kokoisesta.
Tämmöinen voisi toimia st-ssäkin bmw m20 koneeseen menee tuo.
http://s127.photobucket.com/albums/p142 ... t=bmw1.jpg
42mm lähtö ja 2 kun menee 1 niin loppu 48 sia
Tämmöinen voisi toimia st-ssäkin bmw m20 koneeseen menee tuo.
http://s127.photobucket.com/albums/p142 ... t=bmw1.jpg
42mm lähtö ja 2 kun menee 1 niin loppu 48 sia
Voisko olla että 1000hv 4-syl bensa turboissa on mietitty jo pakosykettä
ettei tulis takaisin virtausta sylinteriin.
Että pakosarjaan sopisi sama tilavuus kun vaparikoneissa ensiöputkiin
muuten tuntuu oudolta että,pakosarja on 50-60mm putkee
ettei tulis takaisin virtausta sylinteriin.
Että pakosarjaan sopisi sama tilavuus kun vaparikoneissa ensiöputkiin
muuten tuntuu oudolta että,pakosarja on 50-60mm putkee
MB290td turbo
MB300sd
MB240
MB190 turbo
MB220 SEb
Sunbeam imp evo yamaha R1
Mitsu lancer evo3
Ex .MB 190 ecoline
MB300sd
MB240
MB190 turbo
MB220 SEb
Sunbeam imp evo yamaha R1
Mitsu lancer evo3
Ex .MB 190 ecoline
ST, kuten otsikossa luki useimmiten käsittää jotain muuta kuin 1000hp resonanssiviritteisen ja ahdetun bensan.sunbeam kirjoitti:Voisko olla että 1000hv 4-syl bensa turboissa on mietitty jo pakosykettä
ettei tulis takaisin virtausta sylinteriin.
Että pakosarjaan sopisi sama tilavuus kun vaparikoneissa ensiöputkiin
muuten tuntuu oudolta että,pakosarja on 50-60mm putkee
Moni korkeaviritteinen diesel on varustettu alkuperäisellä nokka-akselilla, jossa poistotahti poikkeaa edellämainitusta paljon.
Lainaanpa röyhkeästi aihetta.
Vitoskone, turpo tulee jaetulla pakopesällä (HX-35) ja erillinen hukkaportti.
Miten vedän putket?
Ajattelin että nieluun, joka menee turbiinipyörän pienemmälle säteelle, vedän 3 putkea. Loput 2 putkea sinne missä turbiinipyörän säde on suurempi (eli turnon keskiossa puolelle).
Tuolleen se olisi hieman enemmän edes... miten sanoisin... no momentit lähes yhtä suuria.. Turpon akseliin vaikuttavat.
Siis: pienempi säde turbiinpyörässsä
Enemmän pakokaasua sinne (suurempi voima) jotain tuollasta ajattelin. Huonosti vaan osasin selittää.
Ja hukkaportti tulee siihen 3 putken ryhmään.
Miten tuollainen pakosarja pitäisi oikeasta tehdä? Putket siis vetää.
Neuvoja kaipailisin
Vitoskone, turpo tulee jaetulla pakopesällä (HX-35) ja erillinen hukkaportti.
Miten vedän putket?
Ajattelin että nieluun, joka menee turbiinipyörän pienemmälle säteelle, vedän 3 putkea. Loput 2 putkea sinne missä turbiinipyörän säde on suurempi (eli turnon keskiossa puolelle).
Tuolleen se olisi hieman enemmän edes... miten sanoisin... no momentit lähes yhtä suuria.. Turpon akseliin vaikuttavat.
Siis: pienempi säde turbiinpyörässsä

Ja hukkaportti tulee siihen 3 putken ryhmään.
Miten tuollainen pakosarja pitäisi oikeasta tehdä? Putket siis vetää.
Neuvoja kaipailisin

- laineracing
- Mersumies
- Viestit: 2687
- Liittynyt: Su 08.02.2004 16:13
- Paikkakunta: hämeenlinna
mikään ei ole ikuista superturboilussa,
jos hyvin toimiva muutaman satasen maksava vesijohto sarja kestää vuoden tai jopa parikin vuotta jokapäiväistä ST käyttöä niin ei se tee kenellekkään konkurssia vaihtaa se uuteen siinä vaiheessa.
jos hyvin toimiva muutaman satasen maksava vesijohto sarja kestää vuoden tai jopa parikin vuotta jokapäiväistä ST käyttöä niin ei se tee kenellekkään konkurssia vaihtaa se uuteen siinä vaiheessa.
[img]http://img.photobucket.com/albums/v296/kolja1/Kuvat/allekirjoitus.jpg[/img]
Tulevaisuuden Bussikuski
Tulevaisuuden Bussikuski
Esimerkiksi ne kaksi jotka menevät samaan pitäisi olla sytytysjärjestukseltään vastakkaiset, ei viereiset. Ja hait sijoittelulla aivan oikein että 3 pyttyä saavat kaasunsa ulos jouhevasti. Mutta korkeilla kierroksilla ja paineilla voi 2 ilman porttia olevaa saada kovan pakopaineen osakseen. Olisiko se 5-1 todella huono, kuka myöntää kokeillensa. Bensa audeissa on ollut jos jonkinlaisia 5 sarjoja.Junnu kirjoitti:Miten tuollainen pakosarja pitäisi oikeasta tehdä? Putket siis vetää.
Neuvoja kaipailisin
Noin minäkin sen jotenkin mietin mielessäni. Kaipasin vaan vahvistusta ajatuksilleni. Kaveri väitti, ettei 5-koneen kanssa voi käyttää jaettua pakopesää, mutta minä en sitä niin vaan uskokynsi kirjoitti:Esimerkiksi ne kaksi jotka menevät samaan pitäisi olla sytytysjärjestukseltään vastakkaiset, ei viereiset. Ja hait sijoittelulla aivan oikein että 3 pyttyä saavat kaasunsa ulos jouhevasti. Mutta korkeilla kierroksilla ja paineilla voi 2 ilman porttia olevaa saada kovan pakopaineen osakseen. Olisiko se 5-1 todella huono, kuka myöntää kokeillensa. Bensa audeissa on ollut jos jonkinlaisia 5 sarjoja.Junnu kirjoitti:Miten tuollainen pakosarja pitäisi oikeasta tehdä? Putket siis vetää.
Neuvoja kaipailisin

Pakopaineita ajattelin mittailla, jos ne karkaa siinä 2 putken ryhmässä, ei auta muu kuin asentaa toinenkin hukkaportti.
Periaatteessa eihän tuo Holsetti (kiinteä hukkaporttinen,siis) laske painetta pois kun toisesta nielusta. Ei se hukkaportin reikä mene sen kannaksen läpi.
5-1 sarjalle ne oikein lämpiä, koska silloin tuo jaettu pakopesä menettää etunsa (mielipide tämä, ei käytännössä kokeiltu)
- laineracing
- Mersumies
- Viestit: 2687
- Liittynyt: Su 08.02.2004 16:13
- Paikkakunta: hämeenlinna