124:sen järkyttävä kulutus
sorry hitsari että vastaan vähän viiveellähitsari kirjoitti:Minkälainen sotaratsu vaimollasi on ? Kiinnostunut kulutuksen perusteella.

Partanen.net
- TaunusTomi
- Vakiokalustoa
- Viestit: 163
- Liittynyt: Ti 11.01.2005 18:48
- Paikkakunta: Pori&Noormarkku-city
- Viesti:
ex 200d 124 5vaihteisella lootalla vei 6-7l/100km vaikka ajoi isoillakin kierroksilla 

jos laitteet hajoo, se on niiden heikkoutta...
[url=http://www.taunusfinland.com/galleria/displayimage.php?pos=-7644]Meisseli[/url]
[url=http://www.taunusfinland.com/galleria/displayimage.php?pos=-10233]TAUNUS 2,9 COSWORTH BOA[/url]
[url=http://www.taunusfinland.com/galleria/displayimage.php?pos=-7644]Meisseli[/url]
[url=http://www.taunusfinland.com/galleria/displayimage.php?pos=-10233]TAUNUS 2,9 COSWORTH BOA[/url]
Kyllä hitsari nyt ihmettelee kovin, muutaman autonomistajan ilmoittamia polttoaineenkulutuksia.
Tuningspesialistin ilmoittamat 100-120 km/h nopeudet ja leveät 235...255 renkaat kuudella (6)-litralla pääsi. Poikkeaa melkoisesti valmistajan ilmoittamista kulutusarvoista. Ilmanvastus nopeuden neliössä on sellainen tekijä, joka kuluttaa polttoainetta. Leveät renkaat lisää kitkaa.
Pena kertoi päässeen 90 km/h ajossa 5.5 litraan satasella. Sekin vaikuttaa alhaiselta kulutukselta todellisessa ajossa.
Olisiko teidän autoon vaihdettu harvempi perävälitys ? Alkuperäisillä
välityksillä ei noihin lukuihin päästä..valmistajan ilmoittamat kulutukset.
Sitten tietysti täytyy ottaa auton massakin huomioon ja se ilmanvastus ensisijassa. Kun nopeus kaksinkertaistuu imanvastus nelikertaistuu.
Tuningspesialistin ilmoittamat 100-120 km/h nopeudet ja leveät 235...255 renkaat kuudella (6)-litralla pääsi. Poikkeaa melkoisesti valmistajan ilmoittamista kulutusarvoista. Ilmanvastus nopeuden neliössä on sellainen tekijä, joka kuluttaa polttoainetta. Leveät renkaat lisää kitkaa.
Pena kertoi päässeen 90 km/h ajossa 5.5 litraan satasella. Sekin vaikuttaa alhaiselta kulutukselta todellisessa ajossa.
Olisiko teidän autoon vaihdettu harvempi perävälitys ? Alkuperäisillä
välityksillä ei noihin lukuihin päästä..valmistajan ilmoittamat kulutukset.
Sitten tietysti täytyy ottaa auton massakin huomioon ja se ilmanvastus ensisijassa. Kun nopeus kaksinkertaistuu imanvastus nelikertaistuu.
Viimeksi muokannut hitsari, La 24.11.2007 22:56. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Mutta 123-perheen dieseleille "kympin pintaan"-kulutus onkin ihan normaalia. W124 200D jos vie saman, niin sitten on vikaa jossain. Tässä tapauksessa epäilisin itse laskuvirhettä tai jotain muuta perustavanlaatuista vääryyttä lähtötiedoissa. Moiseen kulutusheittoon johtavan teknisen vian luulisi näkyvän tai tuntuvan jotenkin -- jos ei muuta niin naftalammikkona auton alla...jari_w123 kirjoitti:Mulla vei w123 200D saman verran eli noin 11 litraa satasella.

S124 300TD -93
W123 200 -84
W111 220SeB -64 edelleen projekti...
EX BMW 520i -84
EX MB 190 -89
EX MB 300TE 4matic -89
EX Land Rover Discovery Tdi -97
W123 200 -84
W111 220SeB -64 edelleen projekti...
EX BMW 520i -84
EX MB 190 -89
EX MB 300TE 4matic -89
EX Land Rover Discovery Tdi -97
200D vie vähän ainetta, 5-5,5 litran keskikulutus 80km/h nopeudella on ihan normaali. 205/225 renkailla mittasin 80km/h nopeudella kulutukseksi 5,2.
Tottahan tuon ilmoittamani matkan keskinopeus on jotain muuta kuin 100-120, mutta tuo oli sellainen matkavauhti mitä ajelin. hieman reilu 100 suurimmaksi osaksi. matka jonka ajelin oli muistaakseni noin 750km, yhdessä päivässä. Perävälitys on harvempi kuin normaalisti, 3,23 vai oliko 3,27
Vaikuttaa aika paljonkin kierroksiin vakioon verrattuna.
Tottahan tuon ilmoittamani matkan keskinopeus on jotain muuta kuin 100-120, mutta tuo oli sellainen matkavauhti mitä ajelin. hieman reilu 100 suurimmaksi osaksi. matka jonka ajelin oli muistaakseni noin 750km, yhdessä päivässä. Perävälitys on harvempi kuin normaalisti, 3,23 vai oliko 3,27

Yritin äkkiä katsoa käyttöohjekirjasta kulutuksia eri nopeuksilla, mutta en löytänyt näistä kirjoista sitä.
Muistaakseni kulutus matka-ajossa tehdas ilmoitti 5.7 litraa/100 km, nopeudella 80 km/h. Jos siihen lisätään 20-km/h kulutus lisääntyy litralla. Perävälityksen muuttamisella päästään varmaan karvan päälle 5-litran paikkeille nopeudella 80 km/h, vakiokesärenkailla 185/65x15.
Muistaakseni kulutus matka-ajossa tehdas ilmoitti 5.7 litraa/100 km, nopeudella 80 km/h. Jos siihen lisätään 20-km/h kulutus lisääntyy litralla. Perävälityksen muuttamisella päästään varmaan karvan päälle 5-litran paikkeille nopeudella 80 km/h, vakiokesärenkailla 185/65x15.
Ylipäätään noissa 300 tkm ja enempi ajetuissa alkaa olla yksilötekijöillä aika iso painoarvo.hitsari kirjoitti:Täytyy tietysti muistaa mitä tehdas ilmoittaa kulutukseksi, ajettu koeradalla. Todelliset kulutukset tietysti elävässä elämässä, joihin vaikuttaa tiestö,ajotapa, renkaat ja jopa öljy-yhtiön polttoaine ym. tekijät.
Jotain kulutusosviittaa saa tuosta:
http://mercefreaken.com/modellene/124/200d.htm
Itse ajoin joskus 190D:lla reilun 800 tkm lenkin keskikulutuksella 5,3 l/100 tkm. Ei se 124 -koppa sentään viiden litran edestä satkulle ylimääräistä paina...

S124 300TD -93
W123 200 -84
W111 220SeB -64 edelleen projekti...
EX BMW 520i -84
EX MB 190 -89
EX MB 300TE 4matic -89
EX Land Rover Discovery Tdi -97
W123 200 -84
W111 220SeB -64 edelleen projekti...
EX BMW 520i -84
EX MB 190 -89
EX MB 300TE 4matic -89
EX Land Rover Discovery Tdi -97
Niinpä mutta vaihdettuani samaan koriin 300D koneen tippui kulutus noin 9,5 litraan satasella seka ajossa vaikka välitykset ja kaikki pysyi samoina.Nykyään hyvissä olosuhteissa 5v laatikolla pääsee jopa 7,6 litraa satasella kulutukseen jos malttaa pitää vauhdin maanteillä jossain 120km\h lukemissa jolloin todellista vauhtia on vain noin 115km\h.Aku P kirjoitti:Mutta 123-perheen dieseleille "kympin pintaan"-kulutus onkin ihan normaalia. W124 200D jos vie saman, niin sitten on vikaa jossain. Tässä tapauksessa epäilisin itse laskuvirhettä tai jotain muuta perustavanlaatuista vääryyttä lähtötiedoissa. Moiseen kulutusheittoon johtavan teknisen vian luulisi näkyvän tai tuntuvan jotenkin -- jos ei muuta niin naftalammikkona auton alla...jari_w123 kirjoitti:Mulla vei w123 200D saman verran eli noin 11 litraa satasella.
auto w123 200D/300DT vm, -81
Pienin mitattu kulutus jonka olen saanut 200D:llä -88 oli 4.79/100km Tuo ajettu ihan testimielessä maantieajossa, mittausmatkana noin 900km.dealer kirjoitti:Isän 200D -90 (4v) kuluttaa noin 6,5 litraa sadalle ja ajo on rauhallista, suurin osa maantiellä 70-80 km/h.
Oma 300TDT -92 aut. kuluttaa reippaassa matka-ajossa (4-5 henkeä + reilusti tavaraa) 7,2-7,4 litraa sadalle.
Sekalaisessa ajossa kulutus on kahdeksan litran molemmin puolin.
Suurin on ollut 8.6l ja se on mitattu Saksan reisulla
"Jokainen tekee virheitä mutta minä tiedän niistä eniten"
nicnac kirjoitti:Nyt turbon kanssa on 200D kulutellu siinä 6litraa sataselle.Ennen turbotusta oli kulutus n. 6,5litraa...ja sekalaista ajoa.Moottoritie,kylä ja matka-ajoa.
Näin siinä yleisesti käy, kun moottoria ahdetaan ja parannetaan hyötysuhdetta.
Ahtaus 0.60...0.85 barin paineilla lisää moottorissa tehoa noin 35-45 prosenttia, normimoottorissa, jossa ei ole tehty muita muutoksia.
Tämä mahdollistaa pienemmän polttoaineenruiskutuksen, ja saavutettu teho saadaan pienemmällä polttoainemäärällä.
Jos moottorin ruiskutussäädöt pidetaan ennallaan ahtauksen jälkeen, alenee polttoaineen kulutus siitä huolimatta, koska moottori teke työtä piedemmällä kuormalla,eli voima/vääntömomentin lisäys mahdollistaa tämän.
Tämä ei ollut pätemistä !
Kyllä kaikkiin OM 601..602..603 - tyypin moottoreihin tuli vakiona polttoaineen esilämmitys. Ainakin scandinaviamalleihin myös Suomeen.
Jos sinun auton moottorissa sitä ei ole, on se ohitettu mahdollisen elementtivuodon vuoksi.
Vanhemmissa moottorityypissä OM 615..616.. 617 ei ko. toimintaa ollut.
Kannattaisi kyllä laittaa, polttoaineen säästö kuutiotilavuuteen nähden litra--puolitoista 100 kilometrillä. 2-litraisella säästö 1-1 1/2 ja 3-litraisella
2-litran paikkeilla.
Kyseinen moottorityyppi ( hyrauliset venttiilinnostimet ) tuli markkinoille jo 1983 pikkumersussa 190 D , ja sen kyllä huomasi polttoainnenkulutuksessa vastaavaan OM 615 moottoriin verrattuna. Tosin vierintäkitkaakin pienennenettiin, pienentämällä pyöränlaakereiden kokoa.
Ilmanvastustakin tuli vähemmän.
Jos sinun auton moottorissa sitä ei ole, on se ohitettu mahdollisen elementtivuodon vuoksi.
Vanhemmissa moottorityypissä OM 615..616.. 617 ei ko. toimintaa ollut.
Kannattaisi kyllä laittaa, polttoaineen säästö kuutiotilavuuteen nähden litra--puolitoista 100 kilometrillä. 2-litraisella säästö 1-1 1/2 ja 3-litraisella
2-litran paikkeilla.
Kyseinen moottorityyppi ( hyrauliset venttiilinnostimet ) tuli markkinoille jo 1983 pikkumersussa 190 D , ja sen kyllä huomasi polttoainnenkulutuksessa vastaavaan OM 615 moottoriin verrattuna. Tosin vierintäkitkaakin pienennenettiin, pienentämällä pyöränlaakereiden kokoa.
Ilmanvastustakin tuli vähemmän.
Viimeksi muokannut hitsari, Su 25.11.2007 16:07. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Jos verrataan uudempaa esim 601 moottoria 615 moottoriin on uudemman moottorin sisuskaluja kevennetty verrattuna vanhempaan ja se ikäänkuin pyörii herkemmin ja polttoainetta säästyy.Mikä muu asia selittää pienemmän kulutuksen kuin nämä ja läpihengittävä kansi?hitsari kirjoitti:Kyllä kaikkiin OM 601..602..603 - tyypin moottoreihin tuli vakiona polttoaineen esilämmitys. Ainakin scandinaviamalleihin myös Suomeen.
Jos sinun auton moottorissa sitä ei ole, on se ohitettu mahdollisen elementtivuodon vuoksi.
Vanhemmissa moottorityypissä OM 615..616.. 617 ei ko. toimintaa ollut.
Kannattaisi kyllä laittaa, polttoaineen säästö kuutiotilavuuteen nähden litra--puolitoista 100 kilometrillä. 2-litraisella säästö 1-1 1/2 ja 3-litraisella
2-litran paikkeilla.
Kyseinen moottorityyppi ( hyrauliset venttiilinnostimet ) tuli markkinoille jo 1983 pikkumersussa 190 D , ja sen kyllä huomasi polttoainnenkulutuksessa vastaavaan OM 615 moottoriin verrattuna. Tosin vierintäkitkaakin pienennenettiin, pienentämällä pyöränlaakereiden kokoa.
Ilmanvastustakin tuli vähemmän.
auto w123 200D/300DT vm, -81
Ei siinä nyt ihan esittämistäsi syistä johdu polttoaineen kulutuksen eroavaisuudet.
Molemmissa moottoreissa on ns. sisäiset kitkaa aiheuttavat voimat kutakuinkin
samat, eipä paljonkaan ole eroja. Polttoaineen kulutuserot perustuu yksinomaan hyötysuhteen muuttuvilla seikoilla.
Laakeroinnista johtuvat kitkat, männänrenkaiden, venttiilikoneiston kitkavaikutukset ovat niin pieniä kitkavoimia, suhteessa siihen voimaan minkä polttoaineen räjädys palotilassa aiheuttaa. Pyörimisliike kun on saatu aikaan, polttoaineen antama energia pyörittää moottoria sillä voimalla, oli liikkuvissa osissa painoeroa miten paljon tahansa, vääntömomentti vaan nousee mitä painavammista massoista on kysymys.
Läpihengittävällä kansiratkaisulla ei ole polttoaineen kulutuksen kanssa mitään tekemistä. Se on juuri sama kummaltako puolen sylinterinkantta pakokaasut poistuvat palotilasta. Väitteitä on esitetty, että niinsanottu pakokaasujen huuhtelutehokkuus paranisi, mutta ei sitä ainakaan laskennallisesti ole pystytty osoittamaan.
Kokeiles laittaa vanhempaan moottoriin esilämmitys, niin katso kulutusero.
Molemmissa moottoreissa on ns. sisäiset kitkaa aiheuttavat voimat kutakuinkin
samat, eipä paljonkaan ole eroja. Polttoaineen kulutuserot perustuu yksinomaan hyötysuhteen muuttuvilla seikoilla.
Laakeroinnista johtuvat kitkat, männänrenkaiden, venttiilikoneiston kitkavaikutukset ovat niin pieniä kitkavoimia, suhteessa siihen voimaan minkä polttoaineen räjädys palotilassa aiheuttaa. Pyörimisliike kun on saatu aikaan, polttoaineen antama energia pyörittää moottoria sillä voimalla, oli liikkuvissa osissa painoeroa miten paljon tahansa, vääntömomentti vaan nousee mitä painavammista massoista on kysymys.
Läpihengittävällä kansiratkaisulla ei ole polttoaineen kulutuksen kanssa mitään tekemistä. Se on juuri sama kummaltako puolen sylinterinkantta pakokaasut poistuvat palotilasta. Väitteitä on esitetty, että niinsanottu pakokaasujen huuhtelutehokkuus paranisi, mutta ei sitä ainakaan laskennallisesti ole pystytty osoittamaan.
Kokeiles laittaa vanhempaan moottoriin esilämmitys, niin katso kulutusero.
Viimeksi muokannut peikko, Su 25.11.2007 23:44. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Kylle se vääntömomentti vaan suurenee radiaalisen ( säteittäisen ) pyörimisliikkeen ja kineettisen liike-energian vaikutuksesta. Siinä siis tarkastellaan akselin keskipisteestä katsottuna akselin ulkokehälle voimaa ( F ) ja voiman vartta ( l ) M= f x l kaavan mukaan. Kun ulkokehällä on suuremmat massat, sitä suurempi on väätö momenttikaavan mukaan.
Zetor ilmiössä on juuri sama vaikutus väännön suhteen, tosin Zetorissa
2-sylinterisenä ja alhaisille kierroluvuille suunniteltu moottori täytyy saada pysymään käynnissä suurien vauhtipyörän massojen ansiosta.
Zetorin vauhtipyörän halkaisjakin muistaakseni on 700 mm luokkaa.
Mäntäpolttomoottorin sisäisessä kierrossa taas vaikuttaa vääntömomenttiin iskunpituus, eli mitä pidempi iskunpituus sitä suurempi vääntömomentti. Kyseisessä tapauksessa voiman varsi ( l ) on männän yläosaa ja kampiakselin keskipisteeseen vaikuttava pituus ja voima ( F ) millä voimalla palotapahtumassa männän päälle tulee voimaa, siihen tulee lisäksi kineettistä liike-energiaa.
Zetor ilmiössä on juuri sama vaikutus väännön suhteen, tosin Zetorissa
2-sylinterisenä ja alhaisille kierroluvuille suunniteltu moottori täytyy saada pysymään käynnissä suurien vauhtipyörän massojen ansiosta.
Zetorin vauhtipyörän halkaisjakin muistaakseni on 700 mm luokkaa.
Mäntäpolttomoottorin sisäisessä kierrossa taas vaikuttaa vääntömomenttiin iskunpituus, eli mitä pidempi iskunpituus sitä suurempi vääntömomentti. Kyseisessä tapauksessa voiman varsi ( l ) on männän yläosaa ja kampiakselin keskipisteeseen vaikuttava pituus ja voima ( F ) millä voimalla palotapahtumassa männän päälle tulee voimaa, siihen tulee lisäksi kineettistä liike-energiaa.