USA-mallien suorituskyky vs. euromallit / W116-R107

[Timo L.]

Kuten tiedetään, 1970-luvulla saastelaitteet tulivat "pakollisiksi" US-markkinoilla ja vaikuttivat suuresti moottorien ulosantiin, ainakin paperilla. Kuinka on käytännössä?

Kuinka muuttuivat yleinen suorituskyky ja kulutus V8-moottoreissa? Äkkiseltään ajateltuna tuliko niistä paljonkin laiskempia liikkumaan kun 50 hevosta otettiin pelistä pois, vai korjattiinko toimenpidettä esim. välityksillä pelaamalla?

Kuinka on sitten kulutuksen laita, paloiko saastelaittein varustetussa autossa polttoainetta huomattaavsti enemmän kuin normaalissa?

[unski]

Välityksiä ei juuri muuteltu, korkeintaan harvempaan suuntaan. Suorituskyky oli pahimpaan saasteaikaan säälittävä...muistaakseni mm. 380 SL:n Euromallin 0-100 km/h aika huononi n. 9 sekunnista 13....

Kulutus taas oli huomattavasti kovempi, koska saateosaaminen oli vielä tuolloin lapsenkengissä, eikä senaikainen "käyttötekniikka" vielä pystynyt optimoimaan moottorin toimintaa tarpeeksi, jolloin jouduttiin alentamaan puristussuhde jopa 7:n lähelle...

ja kulutus tietysti nousi, koskapa moottorien hyötysuhde laski...

Kuullostaa ehkäpä kovalta, mutta toisaalta tälläinen suuren ja täkeän markkina-alueen pakottama tarve varmaan aiheutti melkoisen "boostin" tehokkaampien ja ympäristöystävällisten tekniikoiden suunnitteluun....

[Timo L.]

Kiitos unski vastauksesta. Näin muistelen tapahtuneen. Jonakin mallivuonna vietiin mallia 280 S Jenkkeihin, ja olikohan siitä saatu puristettua kokonaiset 120 hv irti. Jos se ei tykki ollut 156 hevosellakaan, niin...

No, itseäni ei jenkkimallit ole koskaan kiehtoneet, tulipahan vain vielä pontta periaatteelle .

70-l. puolivälissähän laskettiin bensamoottorien puristuksia kautta linjan. Tässä tuskin oli päästöt mielessä, eikö tuolloin pelätty korkeaoktaanisen polttoaineen saatavuuden heikentymistä? Mutta tuolla toimenpiteellä ei tainnut olla merkitystä suorituskykyihin tai kulutuksiin. Ruiskuissahan samaan aikaan taisi sattua siirtyminen elektronisista mekaanisiin.

[Mesedesi]

Suurimmat tekniset muutokset taitavat olla siinä puristussuhteen pienenemisessä, eli koneen sisältä löytyvät monttumännät.

Sitten 280:ssä on nähty aivan hirveännäköinen käärmeenpesää muistuttava solmuvyyhti, joka on hoitanut pakosarjan tehtävää. Sen jatkona ollut passiivinen katalysaattori, jolloin todellakin ne vähäisetkin tehot on jääneet niihin turhiin mutkiin.

Lisäksi jenkkiversioissa on näitä aktiivihiilipurkkeja, joilla koetetaan hävittää jotain polttoainehöyryjen käryjä tms. joilla loppujenlopuksi ei tainnut olla kovinkaan käytännön merkitystä, sekä lukemattomia lämmöllä/sähköllä ohjautuvia alipainekytkimiä, jotka ohjaavat joko pakokaasun kulkemista tai sytytyksen ajoitusta.

Sitten ne syttylaitteetkin on (Tässä viimeaikoina tullut huomattua...) vähän erilaiset euroversioihin nähden.

Mitenkähän minusta on alkanut tuntumaan rivien välissä sille, että TimoL:n tekee mieli ruveta hankkimaan jotain 60-70 luvun suurimoottorista S-sarjan edustajaa....?

[unski]

Ruiskuissahan samaan aikaan taisi sattua siirtyminen elektronisista mekaanisiin.

tähän taas taisi olla juuri syynä tiukemmat päästö- ja polttoaineenkulutusrajat, johon Mercedeksen D-jetronic ei enään taipunut.... K/KE -jetronic taas suoritui noista hetken (n. 14v), kunnes palattiin taas sähköiseen...Motroniciin . BMW taas meni D-Jetronikista mekanisen K:n ja sähköisten L/LE:n kautta Motriniciin. Opel taisi jättää tuon K-vaiheen kokonaan käymättä ja pysyi kokoajan sähköisessä Boschilaisessa...

[Adventurer]

Edellistä -72 vuoden USA 450 SL:ää popittaessani huomasin mielenkiintoisen seikan. Koneen ohjearvoissa mm sytkäennakko oli vain 5 astetta jolla auto tietty toimi hyvin. Säädin kerran kuitenkin sytkän korvakuulota ja ajoin aina pienen kiihdytyksen väliin. Sitten kun auto alkoi jo kiljuttamaan rengasta ja tehon kasvun huomasi selvästi, tarkastin lampulla ennakon huitelevan noin 30 asteessa. USA:ssa asuva kaverini sanoi, että ei huolta. Päästömittauksesta ei mene läpi mutta muuten toimii. Ajelin korkeaoktaanisella ja seurasin olisiko nakuttanut. Ei nakuttanut. Joskus huomasi koneen potkivan vastaan startatessa mutta eipä sekään haitannut. Auto vei myös saman verran gasoa ajoi sitten nätisti tai renkaat kiljuen eli sen about 15 litraa satkulla.

USA:ssa heidän päästömittaukset läpäistiin säätämällä kone polttamaan puhtaasti ei niinkään energiataloudellisesti tai tehokkaasti.

Noiden kampikammio- ja bensahöyryjen johtaminen takaisin moottoriin kehiteltiin jo 60-luvulla.