kaiutinpiuhassa ei ole merkintöjä. Millä kokeilen kumpi on +
Nyt kun se signaali tai what ever ensin kulkee sen nuolen suuntaan, niin mihin ne signaalit oikein lopulta päätyvät, takakonttiin jonninmoiseen suodattimeenko? Pitääkö tämä suodatin tyhjentää aika-ajoin ja mikä olisi sopiva tyhjennysväli normikäytössä kun autolla ajetaan 3h / päivä ja kuunnellaan YLEn kanavia. Kenen on vastuu, yksittäisen kuluttajan vaiko merkkiliikkeen.
Onko auton kori, jota pitkin vahvistin maadoitetaan myös nuolimerkitty ja tarkoittaako tämä, jotta ainoa oikea paikka on laittaa vahvistin takakonttiin, vaikka kaiuttimet sijaitsevat edessä ?
*hämmentynyt*
Onko auton kori, jota pitkin vahvistin maadoitetaan myös nuolimerkitty ja tarkoittaako tämä, jotta ainoa oikea paikka on laittaa vahvistin takakonttiin, vaikka kaiuttimet sijaitsevat edessä ?
*hämmentynyt*
Hyvä veskola,
Se sighaali joutuu kaiuttimeen ja varastoituu siellä puhekelaan joka paisuu. Kun kelassa alkaa olla liikaa signaalia se ottaa kiinni magneettiin ja tästä aiheutuu rahinaa. Lopuksi kela turpoaa nin että se ei liiku enää yhtään eikä ääntäkään kuulu.
Tilanne on aivan sama kun videokasettien kanssa - antennin pyydystämä signaali varastoituu videokasetin nauhalle jollon nauha tulee paksummaksi ja alkaa ottaa kiinni videonauhurin koneistoon kunnes lopulta nauha tulee niin raskaaksi että katkeaaa omasta painostaan.
t.
Se sighaali joutuu kaiuttimeen ja varastoituu siellä puhekelaan joka paisuu. Kun kelassa alkaa olla liikaa signaalia se ottaa kiinni magneettiin ja tästä aiheutuu rahinaa. Lopuksi kela turpoaa nin että se ei liiku enää yhtään eikä ääntäkään kuulu.
Tilanne on aivan sama kun videokasettien kanssa - antennin pyydystämä signaali varastoituu videokasetin nauhalle jollon nauha tulee paksummaksi ja alkaa ottaa kiinni videonauhurin koneistoon kunnes lopulta nauha tulee niin raskaaksi että katkeaaa omasta painostaan.
t.
Hopeapinnoitettu kuparikaapeli toimii hyvin hifikäytössä, matalat taajuudet liikkuvat pitkin cu ydintä ja korkeammat taajuudet (vähemmän virtaa) hopeapinnassa.
Kaapeleilla on tosiaan eroja ja on tullut huomattua, että itse tekemällä saa huippuluokan kaapelit aikaiseksi varsin maltillisin kustannuksin.
Ja Vaffareissakin on eroja, tosin niitä on jo vaikeampi sokkotestissä huomata.
Olemme kerholla testailleet laitteistoja useaan otteeseen ja kultakorviakin on löytynyt. Siis henkilöitä jotka kuulevat tarkemmin kuin muut.
Auto on vaativa paikka asentaa hifiä ja itse lähtisin nykyään liikkeelle auton vaimentamisesta. V.95 oli pakko kuplaan saada isot ämyrit hattuhyllylle+15" passo hakkaamaan tajua kankaalle, nykyisin äänen laatu merkitsee, paineista viis. Ot:ksi tais mennä.
Kaapeleilla on tosiaan eroja ja on tullut huomattua, että itse tekemällä saa huippuluokan kaapelit aikaiseksi varsin maltillisin kustannuksin.
Ja Vaffareissakin on eroja, tosin niitä on jo vaikeampi sokkotestissä huomata.
Olemme kerholla testailleet laitteistoja useaan otteeseen ja kultakorviakin on löytynyt. Siis henkilöitä jotka kuulevat tarkemmin kuin muut.
Auto on vaativa paikka asentaa hifiä ja itse lähtisin nykyään liikkeelle auton vaimentamisesta. V.95 oli pakko kuplaan saada isot ämyrit hattuhyllylle+15" passo hakkaamaan tajua kankaalle, nykyisin äänen laatu merkitsee, paineista viis. Ot:ksi tais mennä.
Masta 6_2_6
Väliaikainen mese tuolla: http://mesefi.forumup.com/
Väliaikainen mese tuolla: http://mesefi.forumup.com/
sehön loppujen lopuksi on aikas räjähysherkkää tuo autohihvin harrastaminen. 
jos jollaqin kiinnostas nii voisin myyvä om,at pommit pois...löytys spl dynamicvsin uutta 2*4ohm 12" supia...kapiiniin kulluu joteski ja kontin seiojnät hajuaa....tiiä sitte onkoos es hyvä.,....täältäö tähä....2,8 romillea näytti alkonomimetri. nooh jospas sitä ei nyt ilmaan lentäs niittenkään avulla, joku onn kyllä kertonu lekendaa että ilmapatja ois räjäyttäny tiilisewinän....
jos jollaqin kiinnostas nii voisin myyvä om,at pommit pois...löytys spl dynamicvsin uutta 2*4ohm 12" supia...kapiiniin kulluu joteski ja kontin seiojnät hajuaa....tiiä sitte onkoos es hyvä.,....täältäö tähä....2,8 romillea näytti alkonomimetri. nooh jospas sitä ei nyt ilmaan lentäs niittenkään avulla, joku onn kyllä kertonu lekendaa että ilmapatja ois räjäyttäny tiilisewinän....Suzuki Hayabusa -08
exät:
MB W124E 250D -95
YAMAHA YZF R1 -01
HONDA CB500 -94
W124 200D -91 Meni vähä rikki.
exät:
MB W124E 250D -95
YAMAHA YZF R1 -01
HONDA CB500 -94
W124 200D -91 Meni vähä rikki.
-
Ari66
- Valvoja
- Viestit: 4696
- Liittynyt: Su 26.10.2003 01:37
- Paikkakunta: Hki-Utsjoki-Barentsinmeri
- Viesti:
Onneksi luin tämä vasta aamulla, niin ei haittaa niin pahastiveskola kirjoitti:...nyt kyllä repes pahasti, toivotaan ettei kukaan herännyt ...
* Adria Twin 600 SF *
* Ex: Mercedes-Benz E 320 CDI V6 (S211) Tanzanite Blue Metallic *
* Ex: Mercedes-Benz E 300 TDT (S210) Brilliantsilber *
* Ex: Mercedes-Benz 200 Automatic (W124) Diamantblau *
* Ex: Mercedes-Benz 300 D (W123) *
* www.digitalfinland.net *
* Ex: Mercedes-Benz E 320 CDI V6 (S211) Tanzanite Blue Metallic *
* Ex: Mercedes-Benz E 300 TDT (S210) Brilliantsilber *
* Ex: Mercedes-Benz 200 Automatic (W124) Diamantblau *
* Ex: Mercedes-Benz 300 D (W123) *
* www.digitalfinland.net *
Nyt minä en ennää uskalla ees ottaa irti ratiua autosta saatikka sitten kytkiä paikalleen, ku luin tämän topikin. 
Onkohan se oikiasti totta että KatriHelena kuulostaa Harri Marstiolta josei piuhat oo ostettu kultasepälliikkeestä ?
No, keskivertoautoilijan asentaessa jiiveeseetä autoon ainoat matalat taajuudet mitä asennusta testattaessa on kuultu ovat olleet maata pitkin kiitäviä hyisiä saamareita kun jostain on noussut savua.
Onkohan se oikiasti totta että KatriHelena kuulostaa Harri Marstiolta josei piuhat oo ostettu kultasepälliikkeestä ?
No, keskivertoautoilijan asentaessa jiiveeseetä autoon ainoat matalat taajuudet mitä asennusta testattaessa on kuultu ovat olleet maata pitkin kiitäviä hyisiä saamareita kun jostain on noussut savua.
wiimax.fi
Haisuli: Signaali alkaa kulkemaan kaapelin ulkopinnassa vasta kun taajuus nousee radioaalloille saakka, teoriassa kun taajuus on 100 kHz tai suurempi, audiotaajuuksilla ei tätä ilmiötä 'skin'-ilmiötä tapahdu vaikka myynti-ihmiset niin haluaisivat mieluusti väittää. Otetaan esimerkki:
Tarkastellaan kuparijohdinta, jonka säde on r = 2,5 mm. Johtimen tasavirtaresistanssi pituusyksikköä kohti on 8 · 10−4 Ω/m. Taajuudella 50 MHz vaihtovirtaresistanssi pituusyksikköä kohti on 0,1 Ω/m.
Suurin ihmisen korvan kuulema taajuus on 20 kHz (= 0,02 MHz), tätä suuremmat taajuudet on leikattu pois signaalilähteissä ja vahvistimen tuloissa olevilla suotimilla. Näin vältetään värähtelytaipumukset ja sitä kautta turha tehonkulutus. Digitaalisissa signaalilähteissä suodatus on välttämätöntä, jotta signaalin näytteityksestä aiheutuvat ei toivotut 'äänet' eivät kulkeudu vahvistimeille. Eräissä analogisissa laitteissa taajuuskaista on 'varmuuden vuoksi' pidetty suorana 100 kHz saakka. Vaikka siirtojohdossa olisikin tuo esimerkin 0,1 Ω ylimääräinen vastus korkeimmalla taajuudella sillä ei ole mitään merkitystä, miksi ? koska vahvistimen tuloimpedanssi on vaikkapa luokkaa 10 kΩ, signaalilähteen syöttöimpedanssi on luokkaa 1 kΩ jolloin sarjassa oleva 'ylimääräinen' resistanssi näkyy kaavassa täysin merkityksettömänä:
signaalin vaimennus = 10 / (10 + 1 + 0.0001) @ 50 MHz !!!
Hopealla ei muuten saada tuota resistanssia kokonaan pois, siitä saadaan ehkä 10% eli sitäkään taustaa vasten ei mitään merkitystä. Mikäli haluaisi jostain käsittämättömästä syystä pienentää välikaapelin resistanssia ainoa oikea tapa on kasvattaa johtimen poikkipinta-alaa. Vahvistimen tulossa on kuitenkin se tuloimpedanssi, joka määrää miten signaali muokkaantuu jos on muokaantuakseen.
...ja mitä merkitystäkään sillä on, jos tuo aiheuttaisi taajuusvasteeseen, aivan yläpäähän 0,0001 dB vaimennuksen kun taajuusvasteen muotoa muokkaa enemmän piirisuunnittelu laitteiden sisällä.
Myyntimiehet sanovat mainoksessaan: taajuuden noustessa signaali kulkee johtimen ulkopinnalla, mutta kukaan ei puhu mitään siitä, ettei audiolaitteissa taajuudet nouse noin ylös. Käytännössä skin-ilmiö pitää tosissaan ottaan huomioon vasta kun suunnitellaan piiritekniikkaa 1...3 GHz alueelle.
Audiosignaali ei muuten kulje sitä säikeistä johdinta pitkin kiemurrellen vaan suorinta reittiä eli elektronit (=signaali) hyppääväät säikeestä toiseen.
Tarkastellaan kuparijohdinta, jonka säde on r = 2,5 mm. Johtimen tasavirtaresistanssi pituusyksikköä kohti on 8 · 10−4 Ω/m. Taajuudella 50 MHz vaihtovirtaresistanssi pituusyksikköä kohti on 0,1 Ω/m.
Suurin ihmisen korvan kuulema taajuus on 20 kHz (= 0,02 MHz), tätä suuremmat taajuudet on leikattu pois signaalilähteissä ja vahvistimen tuloissa olevilla suotimilla. Näin vältetään värähtelytaipumukset ja sitä kautta turha tehonkulutus. Digitaalisissa signaalilähteissä suodatus on välttämätöntä, jotta signaalin näytteityksestä aiheutuvat ei toivotut 'äänet' eivät kulkeudu vahvistimeille. Eräissä analogisissa laitteissa taajuuskaista on 'varmuuden vuoksi' pidetty suorana 100 kHz saakka. Vaikka siirtojohdossa olisikin tuo esimerkin 0,1 Ω ylimääräinen vastus korkeimmalla taajuudella sillä ei ole mitään merkitystä, miksi ? koska vahvistimen tuloimpedanssi on vaikkapa luokkaa 10 kΩ, signaalilähteen syöttöimpedanssi on luokkaa 1 kΩ jolloin sarjassa oleva 'ylimääräinen' resistanssi näkyy kaavassa täysin merkityksettömänä:
signaalin vaimennus = 10 / (10 + 1 + 0.0001) @ 50 MHz !!!
Hopealla ei muuten saada tuota resistanssia kokonaan pois, siitä saadaan ehkä 10% eli sitäkään taustaa vasten ei mitään merkitystä. Mikäli haluaisi jostain käsittämättömästä syystä pienentää välikaapelin resistanssia ainoa oikea tapa on kasvattaa johtimen poikkipinta-alaa. Vahvistimen tulossa on kuitenkin se tuloimpedanssi, joka määrää miten signaali muokkaantuu jos on muokaantuakseen.
...ja mitä merkitystäkään sillä on, jos tuo aiheuttaisi taajuusvasteeseen, aivan yläpäähän 0,0001 dB vaimennuksen kun taajuusvasteen muotoa muokkaa enemmän piirisuunnittelu laitteiden sisällä.
Myyntimiehet sanovat mainoksessaan: taajuuden noustessa signaali kulkee johtimen ulkopinnalla, mutta kukaan ei puhu mitään siitä, ettei audiolaitteissa taajuudet nouse noin ylös. Käytännössä skin-ilmiö pitää tosissaan ottaan huomioon vasta kun suunnitellaan piiritekniikkaa 1...3 GHz alueelle.
Audiosignaali ei muuten kulje sitä säikeistä johdinta pitkin kiemurrellen vaan suorinta reittiä eli elektronit (=signaali) hyppääväät säikeestä toiseen.
^Jepu jee. Anteeksi tietämättömyyteni.
Sähkötekniikan opettajani koulussa kertoi tuon että, matalat kulkevat syvemmällä johtimessa ja korkeat pinnassa. Itse en asiasta sen kummemmin tiedä, kun en ole sähköä lukenut riittävästi.
Johtimissa on myös induktanssia ja konduktanssia, ei vain pelkkää impedanssia, tai no sehän se impedanssi onkin kun otetaan vielä johtimen resistanssi mukaan yhtälöön.
Tasavirtaresistanssista ei voida juurikaan puhua kun puhutaan audiosignaalista.
Se mitä mittari näyttää, toki kertoo suuntaa antavasti kaapelin kyvystä siirtää signaalia jollain taajuudella x.
Kaapelin tasavirtaresistanssi voi mielestäni olla suurikin (näin vain ei voi olla), kunhan kaapeli vaan päästää esim. yli 10hz:in taajuudet kulkemaan.
Audiofiilivahvistimissa taajuuskaistasta on yleensä tehty ylileveä, taajuustoisto lähtee miltei tasavirrasta ja osalla pystyisikin melkein hitsaamaan. Kaista loppuu yleensä tuonne 100 Khz:in korville. Ihmiselle tarpeettoman ylös kyllä, perus kaiuttimet kun eivät yleensä kykene toistamaan kaistaa kuin n. 50hz--20 Khz. Superdiskantitkin taitavat jäädä alle 100 kiloon.
Vahvistimien ja signaalilähteiden tulo ja syöttöimpedanssit tulisi ottaa huomioon kun laitteita hankitaan, moni audiofiili näin tekeekin.
Kaiutin on se laite missä signaali värittyy eniten ja siinä on sitten ihan turha kikkailla välikaapeleidan kanssa jos kaiuttimen kyky toistaa signaalia sitä värittämättä on heikko.
Jaahas, tämmöstä taas
Sähkötekniikan opettajani koulussa kertoi tuon että, matalat kulkevat syvemmällä johtimessa ja korkeat pinnassa. Itse en asiasta sen kummemmin tiedä, kun en ole sähköä lukenut riittävästi.
Johtimissa on myös induktanssia ja konduktanssia, ei vain pelkkää impedanssia, tai no sehän se impedanssi onkin kun otetaan vielä johtimen resistanssi mukaan yhtälöön.
Tasavirtaresistanssista ei voida juurikaan puhua kun puhutaan audiosignaalista.
Se mitä mittari näyttää, toki kertoo suuntaa antavasti kaapelin kyvystä siirtää signaalia jollain taajuudella x.
Kaapelin tasavirtaresistanssi voi mielestäni olla suurikin (näin vain ei voi olla), kunhan kaapeli vaan päästää esim. yli 10hz:in taajuudet kulkemaan.
Audiofiilivahvistimissa taajuuskaistasta on yleensä tehty ylileveä, taajuustoisto lähtee miltei tasavirrasta ja osalla pystyisikin melkein hitsaamaan. Kaista loppuu yleensä tuonne 100 Khz:in korville. Ihmiselle tarpeettoman ylös kyllä, perus kaiuttimet kun eivät yleensä kykene toistamaan kaistaa kuin n. 50hz--20 Khz. Superdiskantitkin taitavat jäädä alle 100 kiloon.
Vahvistimien ja signaalilähteiden tulo ja syöttöimpedanssit tulisi ottaa huomioon kun laitteita hankitaan, moni audiofiili näin tekeekin.
Kaiutin on se laite missä signaali värittyy eniten ja siinä on sitten ihan turha kikkailla välikaapeleidan kanssa jos kaiuttimen kyky toistaa signaalia sitä värittämättä on heikko.
Jaahas, tämmöstä taas
Masta 6_2_6
Väliaikainen mese tuolla: http://mesefi.forumup.com/
Väliaikainen mese tuolla: http://mesefi.forumup.com/
Justiinsa, tuossa ylhäällä puhuin kansankielellä "vastuksesta" ja "vaihtovirtaresistansista" kun tarkoitan itse asiassa justiinsa impedanssia, jolla on nuo kolme suuretta.
No niin tai näin on kaapelin impedanssi lähellä nollaa, ja sitten merkityksetön kun pidetään mielessä se syöttävä ja vastaanottava impedanssi.
Induktanssikin tulee merkittäväksi vasta kun siirrytään hyvin korkeille taajuuksille. Voimasähkötekniikassa nuo ovat tärkeitä, mutta siellä kulkeekin virtaa johdinta pitkin ihan eri tavalla kuin välikaapeleissa, joissa kulkee vain henkäys.
No nythän tämä alkaa olla käsitelty miten se kaiuttimen napaisuus määritellään
No niin tai näin on kaapelin impedanssi lähellä nollaa, ja sitten merkityksetön kun pidetään mielessä se syöttävä ja vastaanottava impedanssi.
Induktanssikin tulee merkittäväksi vasta kun siirrytään hyvin korkeille taajuuksille. Voimasähkötekniikassa nuo ovat tärkeitä, mutta siellä kulkeekin virtaa johdinta pitkin ihan eri tavalla kuin välikaapeleissa, joissa kulkee vain henkäys.
No nythän tämä alkaa olla käsitelty miten se kaiuttimen napaisuus määritellään
...
no niin kun täälä kerran näyttää olevan näitä johto asian tuntioita ja viksuja laskioota...niin kun mulla on 6neliön kaapelia akulta vahvistimelle siis ihan virtajohtona...vahvistimen teho muistaakseni on sellanen 200w rms...niin mikä on optimaalista johtua ja montako desibeliä kasvaa äänen paine kabiinissa ja montako vattia häviää johtoihin tai päin vastoin montako vattia saan enemmän kun laitan vaikka sitte hopia johdot??niin ja kun kerran viisaita ootte osaatte varmaan jotenkin kuinka pitkä johto mulla on...
harmi kun en ite kuule eroa un kavereilla on hyvät johdot ja mulla ei
mä jouduun vanhasta sorvista ottamaan johtoa kun taas rikkaat kaverit ostaa hakaradiosta hianoa ja punaasta kaapelia...
harmi kun en ite kuule eroa un kavereilla on hyvät johdot ja mulla ei
mä jouduun vanhasta sorvista ottamaan johtoa kun taas rikkaat kaverit ostaa hakaradiosta hianoa ja punaasta kaapelia...
Re: ...
R = l / (G * A)
R: resistanssi
l: pituus
G: johtavuus (konduktanssi)
A: poikkipinta-ala
U = I * R
U: jännite
I: virta
R: resistanssi
I = P / U
P: teho
Sähkönjohtavuuksia huoneenlämpötilassa
Hopea: 6,8 x 10^7
Kupari: 6,0 x 10^7
Kulta: 4,3 x 10^7
Alumiini: 3,8 x 10^7
#1. Lasketaan paljonko vahvistin ottaa virtaa, oletetaan hyötysuhteeksi 80%:
I = ( 200 W * 1,2 ) / 12 V = 20 A
#2. Lasketaan millainen jännitehäviö kaapelissa tapahtuu:
U = I * R = I * (l / (G * A)) = 20 A * (5 m / (6,0 x 10^7) * 6 * 10^-6 m*m) =~ 0,278 V
#3. Lasketaan paljonko teoriassa teho laskee jännitehäviön johdosta:
P = U * I = 0,278 V * 20 A =~ 5,6 W
En ota vastuuta, josko sinne tuli pilkkuvirhe johonkin kohtaan...mutta tulos vaikuttaa ihan järkeen käyvältä.
Täydellä 6 neliön hopeakaapelilla säästyisi 0,6 W mutta kun otetaan 8 neliön kuparikaapeli säästettäänkin jo 1,4 W
Äänenpaineessa tuo on aika vähän...eikös 3 dB lisäys vaatinut tehon kaksinkertaistumisen, eli virtakaapelissa häviää -0,088 dB.
Ei tää kyl enää kivaa ole
R: resistanssi
l: pituus
G: johtavuus (konduktanssi)
A: poikkipinta-ala
U = I * R
U: jännite
I: virta
R: resistanssi
I = P / U
P: teho
Sähkönjohtavuuksia huoneenlämpötilassa
Hopea: 6,8 x 10^7
Kupari: 6,0 x 10^7
Kulta: 4,3 x 10^7
Alumiini: 3,8 x 10^7
#1. Lasketaan paljonko vahvistin ottaa virtaa, oletetaan hyötysuhteeksi 80%:
I = ( 200 W * 1,2 ) / 12 V = 20 A
#2. Lasketaan millainen jännitehäviö kaapelissa tapahtuu:
U = I * R = I * (l / (G * A)) = 20 A * (5 m / (6,0 x 10^7) * 6 * 10^-6 m*m) =~ 0,278 V
#3. Lasketaan paljonko teoriassa teho laskee jännitehäviön johdosta:
P = U * I = 0,278 V * 20 A =~ 5,6 W
En ota vastuuta, josko sinne tuli pilkkuvirhe johonkin kohtaan...mutta tulos vaikuttaa ihan järkeen käyvältä.
Täydellä 6 neliön hopeakaapelilla säästyisi 0,6 W mutta kun otetaan 8 neliön kuparikaapeli säästettäänkin jo 1,4 W
Äänenpaineessa tuo on aika vähän...eikös 3 dB lisäys vaatinut tehon kaksinkertaistumisen, eli virtakaapelissa häviää -0,088 dB.
Ei tää kyl enää kivaa ole -
mad as a hatter
- Sisäänajossa
- Viestit: 25
- Liittynyt: To 02.06.2005 17:13
- Paikkakunta: seinäjoki
- Viesti:
Re: ...
aaah ihanaa...nyt mun ei tarvi mennä ostamaan uutta johtoa!!tieto ei lisännyt tuskaa!!veskola kirjoitti:
Äänenpaineessa tuo on aika vähän...eikös 3 dB lisäys vaatinut tehon kaksinkertaistumisen, eli virtakaapelissa häviää -0,088 dB.
Juuri tämän takia autossani on DSP, jolla nämä aikaviiveet voidaan korjata sentin tarkkuudella per elementti .. elikkä tervetuloa lähes hifiäänisambuka kirjoitti:ja sit kaikki menee sittenkin vituiksi kun autossa on jokainen kaiutin eri etäisyydellä kuuntelijasta ja tulee vaihesiirtoa ja ikkunat heijastelee korkeita ääniä kun joku kaiutin ei ole suunnattu suoraaan kuulijaa kohti. elikkä heippa hifiääni..
C250TDT ..niin niin mutta se on kesken..
Hifi
Hyvin harvalla on kotona edes yhtä sellaista tarpeeksi isoa ja oikein akustoitua huonetta, johon saa sijoiteltua laadukkaan stereoparin oikeaoppisesti, X-kanavaisesta kotiteatterista puhumattakaan. Autossa asia on vieläkin hankalampi. Settihän voi soida todella upeasti, makeasti, hienosti ja laadukkaasti, mutta eihän sillä saundilla ole mitään tekemistä hifi-äänen kanssa. Kultakorva-Hifiin ei kuulu bassokorostukset, signaaliprosessointi tai vino pino matolaatikoita.
Hyvin harvalla on kotona edes yhtä sellaista tarpeeksi isoa ja oikein akustoitua huonetta, johon saa sijoiteltua laadukkaan stereoparin oikeaoppisesti, X-kanavaisesta kotiteatterista puhumattakaan. Autossa asia on vieläkin hankalampi. Settihän voi soida todella upeasti, makeasti, hienosti ja laadukkaasti, mutta eihän sillä saundilla ole mitään tekemistä hifi-äänen kanssa. Kultakorva-Hifiin ei kuulu bassokorostukset, signaaliprosessointi tai vino pino matolaatikoita.
[size=84]Kalustoa: MB SLK230A Kompressor AMG-Styling -99 Brillantsilber, MB C230TA Kompressor -98 Obsidianschwarz, Volvo Amazon 121 "GT" -70
Varakalustoa: MB 260SE -88 Perlmuttgrau (telakalla), Honda Civic LSi Sedan -93[/size]
Varakalustoa: MB 260SE -88 Perlmuttgrau (telakalla), Honda Civic LSi Sedan -93[/size]
Saanen esittää eriävän mielipiteeni kultakorva-Hifiin!PM kirjoitti:Hifi
Hyvin harvalla on kotona edes yhtä sellaista tarpeeksi isoa ja oikein akustoitua huonetta, johon saa sijoiteltua laadukkaan stereoparin oikeaoppisesti, X-kanavaisesta kotiteatterista puhumattakaan. Autossa asia on vieläkin hankalampi. Settihän voi soida todella upeasti, makeasti, hienosti ja laadukkaasti, mutta eihän sillä saundilla ole mitään tekemistä hifi-äänen kanssa. Kultakorva-Hifiin ei kuulu bassokorostukset, signaaliprosessointi tai vino pino matolaatikoita.
Kyllä kultakorvatkin, ainakin osa heistä, muokkaavat signaalia!
High-end korjaimia on olemassa ja niitä käytetäänkin. Kamalaa määrää laatikoita ei kuitenkaan ole...
Stereoparin asettelu kotiin, niin että saadaan hyvä lopputulos edellyttää yleensä hirveän pitkää pitkäjänteistä työtä. Moiseen en jaksaisi ryhtyä, mutta luokkakaverini sai kuin saikin gradient revolution activensa soimaan kerrostalossa todella hyvin. Mittauksia ja akustointia kesti ja kesti...
Masta 6_2_6
Väliaikainen mese tuolla: http://mesefi.forumup.com/
Väliaikainen mese tuolla: http://mesefi.forumup.com/
High-End se vasta korjauksia käyttääkin. Esimerkiksi Transparentin välijohdoissa on sisäänrakennettu jakosuodin välissä ääntä muokkaamassa.
High-Endin tavoite ei ole hifi kuten monet väärin sen käsittävät. High-Endin tavoite on mahdollisimman hyvä ääni keinoista välittämättä. Puristinen hifi on kaukana High-Endistä.
High-Endin tavoite ei ole hifi kuten monet väärin sen käsittävät. High-Endin tavoite on mahdollisimman hyvä ääni keinoista välittämättä. Puristinen hifi on kaukana High-Endistä.