Tarkastakaahan kaasuvaijerit!

[Miika H.]

Viime keskiviikkona se tapahtui. Ajelin Aleksia pitkin Stockan ohi ja plomps... kaasupoljin meni pohjaan. Kierrokset eivät nousseet ja kaasupolkimen painaminen ei tuottanut minkäänlaista eloa. Perskeles, vielä pahimpaan ruuhka-aikaan. Ei muuta kuin hätärit vain päälle ja ratikoiden ja bussien tööttäilyjen keskeltä jalkakäytävää kytkimellä rullaamalla pitkin ylämäkeen invapaikalle parkkiin.

Tuli heti mieleen, että perkele, menikö Mersusta jotain pahempaa rikki. Moottori kuitenkin hyrräsi ja muuten auto oli täysin kunnossa. Soitto Autoliiton tiepalveluun ja sieltä yhdistettiin arkipäivystyksen puutteen takia yksityiselle firmalle. Siinä sitten hakkailin päätäni rattiin kunnes pitskusta hyökkäsi noin kolmen vartin kuluttua VW Transporter keltaiset vilkut katollaan. Viittoilin kuskille ja vastaus tuli. Suuri helpotus oli, kun kuskina ja korjaajana oli Rickard Gunell. Ajattelin, että mahtavaa, että saatiin todellinen guru paikalle.

Selostin ongelman luonteen ja Gunell pystyi sanomaan konepeltiä avaamatta ongelman aiheuttajan ja, että ongelma ei ole suuren suuri. Helpotti tuokin kommentti suunnattomasti. Siinä sitten Gunell nosti ilmaputsarin paikoiltaan ja löysi kuin löysikin ongelman aiheuttajan. Kuten hän oli alunperin epäillyt ongelman aiheutti kaasuvaijerissa ollut muovipala, joka oli murtunut. Tyyppivika kuulemma. Ei ihmekään, että muovi on viidentoista vuoden aikana ehtinyt hapertua. Ihme, että Mersuissa käytetään tuollaista hapertuvaa ja heikkoa muoviosaa niinkin kriittisessä paikassa kuin kaasunvälityksessä.

Siinä sitten auto hoidettiin kuntoon. Gunell pisti metallilenkin tuon n. 2 cm x 2 cm muoviosan tilalle. Hyvin on toiminut. Sanoi vielä, että varmasti kestää jatkossakin. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja matka jatkui.

Oli varsin huvittavaa, kun naiset eivät kiinnittäneet huomiota, kun Mersu oli hätävilkut päällä ja konepelti pystyssä kadunvarressa. Miehet sen sijaan käänsivät päätään kuin pöllöt konsanaan. Liekö yleinen kiinnostus autoihin syynä vai ivalllinen ajatus siitä, että Mersu on jättänyt tien päälle.

Niin ja autona oli isäni W124 300 TE. Eli W124:n omistajat, tarkastakaahan ne kaasuvaijerit, jottei ongelmia tulisi.

Vielä täytyy sanoa kiitokset Autoliiton tiepalvelun päivystäjälle, tiepalveluyrityksen päivystäjälle ja erityisesti Rickard Gunellille. (Vaikka tuskin tätä kautta kiitokset menevätkään perille).

[PM]

Sama on käynyt 300D:n kanssa autolautalta ulos ajaessa. Korjaus onnistui kylläkin ihan omin voimin ojasta löydetyllä kaljatölkin avaushärpäkkeellä, onneks oli ryömivä automaatti.

[Miika H.]

Sama on käynyt 300D:n kanssa autolautalta ulos ajaessa. Korjaus onnistui kylläkin ihan omin voimin ojasta löydetyllä kaljatölkin avaushärpäkkeellä, onneks oli ryömivä automaatti.

Itse kun en älyä oikein autojen sielunelämästä paljon mitään (vielä), niin en uskalla mennä laittamaan sormia vieraisiin paikkoihin (niin kuin pienenä poikana minua neuvottiin ) No, hyvä kuitenkin, että ongelma tuli ratkaistua ja laskukin meni kokonaisuudessaan vakuutusyhtiölle .

[code]

Itsellä kävi vastaava tapahtuma vuosi sitten. Jäin keskelle liikennevaloja polkemaan kaasua, onneksi oli hiukan alamäkeä ja sain rullailtua valoista pois. Ja vikana juuri samainen muovihärpäke. Rautalangalla väliaikainen korjaus ja eikun seuraavana päivänä ostamaan aito mersun logolla oleva muoviosa.

Alkuperäisenä olleessa materiaali oli muoviseosta, joka kovettuu ajanmyötä. Tämä uuden pitäisi olla vähemmän kovettuna ja halkeava. Enemmän kumimainen.

[Sivonen]

Onneksi sinulla ei käynyt kummempaa... Minulla irtosi mutama vuosi sitten Sierrasta kaasuvivun palautusjousi keskellä Jämsän keskustaa.

Lähdin liikkeelle "reippaasti", ja kaasupoljin kolahti pohjaan. Ero sinun tapaukseesi oli se, että läpät jäi auki. Ensimmäinen reaktio oli painaa jarru pohjaan, mutta eihän se mitään auttanut, kumi paloi vain entistä iloisemmin. Onneksi tajusin heti sammuttaa auton, enkä painanut kytkintä, konehan siinä olisi pamahtanut. Onni oli myös, ettei auto hyökännyt vastaantulevien kaistalle.

Se jousiviritys oli "hieman" pielavetinen (venttiilikopan päällä, moottorin takaosassa):
Klik

[jorma-k]

Minulta tipahti kaasuvivulta pumpulle menevä tanko irti (W124 250TD),
oli silmä kulahtanut niin väljäksi, ettei pysynyt enää paikoillaan.

Sama juttu: lähti kytkimellä luistattamalla liikkeelle ja tyhjäkäynnillä rullasi "päätähuimaavaa" n. 50 m/min -vauhtia pois muitten jaloista. Onneksi kiisselin alavääntö jaksoi vedättää huoltsikan piharampinkin ylös.

Se tanko on inhottavasti imusarjan alla piilossa, mutta kannattaa silti vaikka ruuvarilla katsella senkin päitten tiukkuutta.

[_Antti]

Kävi kanssa tos talvella samallalailla että vaijerin muoviklipsu petti, no ei muuta kun tien varteen ja pelli pystyyn, kun "vika" oli todettu, niin pari soittoa, kyyti paikalle ja kaverin työtä hakemaan muutama nippuside Ja hyvin on pelittäny viimoset puolivuotta.

[Miika H.]

Onneksi sinulla ei käynyt kummempaa... Minulla irtosi mutama vuosi sitten Sierrasta kaasuvivun palautusjousi keskellä Jämsän keskustaa.

Lähdin liikkeelle "reippaasti", ja kaasupoljin kolahti pohjaan. Ero sinun tapaukseesi oli se, että läpät jäi auki. Ensimmäinen reaktio oli painaa jarru pohjaan, mutta eihän se mitään auttanut, kumi paloi vain entistä iloisemmin. Onneksi tajusin heti sammuttaa auton, enkä painanut kytkintä, konehan siinä olisi pamahtanut. Onni oli myös, ettei auto hyökännyt vastaantulevien kaistalle.
Klik

Huhhuh... sieluni silmin pystyn kuvittelemaan tilanteen. Tulin siinä parkkipaikalle lipuessani, että onneksi kaasu ei sentään hirttänyt kiinni. Parempi näin päin .

[Hubimersu]

Joo täytyypä tsekata...Ittellä hirtti kaasuvaijeri kesken p***ukiesin 1.4 100A:ssa ja tietysti seläälleen auki ei muuta kuin paalinarua ja vakio kierrokset kehiin ja takas amikselle...

[Saul]

Menon hyytyminen kävi 123-farkun (240D) kanssa monta monta vuotta sitten. Arvasin onneksi mistä kiikastaa. 123:ssa on vielä metalliset nivelet. Pallo oli kulunut ja löystynyt. Nivel vain takaisin paikoilleen ja meno jatkui.

Toissakeväänä sama episodi W115:n kanssa (sekin 24D). Tällä kertaa tosin koko metallinivel oli haljennut ja jouduin turvautumaan nippusiteeseen sidontavälineenä ja taas matka jatkui monta sataa kilometriä ennen nivelen vaihtoa. Ikävä vain mennä kuuman pakosarjan seutuville ähräämään...

Muistelisin, että isukin W116:n kanssakin olisi käynyt samainen kaasuvivuston irtoaminen kun olen sillä ajanut. Onkohan jalka liian raskas kun on kiisseliin tottunut?

[Aku P]

Jotensakin omituinen ratkaisu koko vaijeri. Olisi sopinut MB:n jatkaa esim G-malleista tai W111:sta tutulla systeemillä, jossa kaasupolkimelta tieto koneelle välitetään jumalattoman järeällä vivustolla. Muistaakseni siipiautossa on vielä pallonivelkohdat varmennettu ruuvillakin, joten systeemi näiltä osin on pomminvarma.

No, vaijerin pään tsekkaus ja vaihto nyt ei vielä liikoja rassaa. Mutta käännetäänpä katseet tulevaisuuteen ja pohditaan, että mitä sitten tapahtuu kun näiden nykyisen täysin sähköisten kaasupoljinten temppuilu alkaa.

[Saul]

Onko W201 vai W124 ensimmäinen ilman kaasuvivustoa?

[Aku P]

Onko W201 vai W124 ensimmäinen ilman kaasuvivustoa?

Ainakin allekirjoittaneen W201:ssa oli vaijeri, tosin kyseessä oli sitten -89 eli faceliftin jälkeinen malli.

[Timo L.]

Muistelisin, että isukin W116:n kanssakin olisi käynyt samainen kaasuvivuston irtoaminen kun olen sillä ajanut. Onkohan jalka liian raskas kun on kiisseliin tottunut?

Minua taas säikäytti taannoinen kylkikolari W116:n kanssa. Törmäyksen jälkeen luulin, että nyt meni jotain muutakin kuin peltiä, kun moottori kuitenkin kävi, mutta ei ottanut kierroksia. Poliisin tuilatessa taskulampulla selvisi, että kaasuvipu oli irronnut pallonivelestä irti. Lieneekö ihan mietitty turvallisuusnäkökohta? No, nivelet yhteen ja matka jatkui (nilkuttaen lähimmälle parkkipaikalle) .

[mesemike]

Kylläpä tämä foorumi on sitten verraton väline. Luin viime viikolla tätä viestiketjua ja sama tapahtui sitten itsellekin.

Olin menossa rautakauppaan peräkärryn kanssa. Juuri kun käännyin rautakaupan pihaan niin mersu pysähtyi siihen. Vaikka kuinka poljin kaasua niin mitään ei tapahtunut, auto vain surrasi tyhjäkäynnillä. Kiva siinä ollessa peräkärry perässä ja auto ei mene mihinkään. Eu muuta kuin kärry irti koukusta (onneksi en ehtinyt lastata) ja käsin vetää se sivuun ja sitten työtää mersu siihen viereen.

Niinä muutamana sekunttina jona kaasupoljinta yritin polkea niin ajatuksissa kävi monenlaisia kauhukuvia: moottori pamahti, vetopuolella vikaa, kaasuvaijeri poikki... Onneksi olin lukenut tätä viestiketjua niin heti konepellin avattuani ymmärsin mista oli kyse.

Kotiin pääsin kuin pääsinkin sitten lopulta muutaman pysähdyksen jälkeen. Tankon pää oli jo niin löysä että se ei jaksanut pysyä kiinni risteyksissä. Ei muuta kuin konepelti aina vaan auki ja tanko painamalla kiinni ja taas matkaan.

Seuraavana päivänä sitten Veho-liikkeen pihaan ja uutta tankoa ostamaan. Yllätys oli suuri kuin menin kassalle maksamaan. Tanko 5,70 EUR... no ei ollut hinnalla pilattu! Nyt tanko on kiinni ja kaikki toimii taas


Mike

[M.K]

Kuten hän oli alunperin epäillyt ongelman aiheutti kaasuvaijerissa ollut muovipala, joka oli murtunut. Tyyppivika kuulemma. Ei ihmekään, että muovi on viidentoista vuoden aikana ehtinyt hapertua. Ihme, että Mersuissa käytetään tuollaista hapertuvaa ja heikkoa muoviosaa niinkin kriittisessä paikassa kuin kaasunvälityksessä.

Lienee kyse tästä...

202 301 00 93

[Miika H.]

Juu, juuri tuollainen osa se taisikin olla. En viitsinyt tyrkkiä nokkaani konepellin alle, kun toinen on työn touhussa .

[JP74]

Mulla on käynyt 190D kanssa siten, että kone on jäänyt huutamaan täysille kierroksille. Onneksi se on tottunut siihen... Kaasuvivuston iskari oli korkannut ja jumiuttanut vivuston. Hiukan vaivautunut olo liikennevaloissa, kun kone huutaa täysillä, perässä olijat saattavat epäillä kuskin järjen juoksua. Onneksi vian huomasi heti, kun pääsi parkkiin tien laitaan.

[mege]

Itsellä kävi aivan samoin pari kolme kuukautta takaperin.
Keskellä risteystä yhtäkkiä poljin pohjaan, ja sitten vain liruteltiin sivuun. Epäilykset kyllä kohdistui oireiden perusteella välittömästi kaasuvaijeriin, ja piene tutkinnan jälkeen helpotus olikin suuri, kun huomasin, että ainoastaan tuo pieni muoviosa oli rikki.
Vaijerin päässä onneksi on se klunssi, ja sen saa kyllä vedettyä siihen metallivipuun takaisin niin, että sillä vähän matkaa ajelee. Siitä sit suoraan veholle, ja uus muovinpala maksoi tasan euron.

[mateus]

taas koettua. Polkaisin eilen tyhjää ja Vanha Rouva kadunreunaan tyhjäkäyntiä hyristen. Muutaman ärräpään jälkeen alkoi tilanne hahmottua kaasuvaijeriin liittyväksi ongelmaksi. Ja tietysti juuri kaupasta kotiinpäin kurvatessa ja pakasteet takapaksissa sulamassa!

Onneksi appiukko asusti lähinurkilla ja tulikin ruåtsalaismallisella traktorillaan, jota toiset leikkisästi Volvoksi kutsuvat, hinaamaan kiesin kotipihaan.

Ei muuta kuin foorumi auki ja haku päälle. On näköjään vaivannut muitakin aikojen saatossa. Pikainen ruumiinavaus osoitti diagnoosin oikeaksi. Samainen muovinpala, tai oikeastaan sen pettäminen, pystyi pysäyttämään etenemisen varsin tehokkaasti.

Huomenna onkin sitten ihan kuntoilumielessä pyöräiltävä Veholta hakemaan kyseistä nippeliä, vaikka hätäkorjaus rautalangalla tulikin suoritettua.

Suurkiitos arkistolle ja varsinkin sinne aktiivisesti kirjoittajille. Ei sellaista pikkuhuolta ole vielä tullut vastaan, johon ei täältä apua löytyisi. Isompiin ei sitten kannata edes itse ryhtyä, kun taivasalla joutuu näpräämään.