Sitten muuhun laatuun. Ohjaamossa kaikki on jotenkin vähän "kauempana" kuin 110:ssä. Tuulilasi kaartuu alhaalta kauemmaksi ja tuntuu että nokka on jossain metrien päässä. Sitä ei näe joten opettelua vaatii. Ei sitä näe kyllä vanhakoppasessakaan, mutta jotenkin se tuntuu siinä olevan lähempänä. Mittaristo on asiallinen ja hanikat tuntu toimivan suht koht napakasti. Mutta sitten on niitä pieniä asioita jotka vaikuttaa siihen millaiseksi laadun kokee. Ilmantulosuuttimet on sanoisinko ala-arvoiset. Epämääräiset, jäykät ja ei käänny juuri mihinkään suuntaan. Pidän vanhakoppaisen suuttimia parempina. Penkki on ihan hyvä ja saadöt ainakin mukaavuuspenkissä hyvät. Tiltti-ratti on selvä parannus vanhaan. Melutaso oli samaa luokkaa kuin vanhemmassakin mallissa eli ei mitään parannusta sillä saralla. Koeajo auton väliseinä oli suomi mallia ja niin jälkikutoisen näköinen kun olla ja voi. Vanhemmassa mallissa on sentään kiinnitysruuvit maalattu ja väliseinän reunat siistit, mutta tuossa oli kyllä "iha itte tein" pärnäsen korjaamolla.
Konehuoneen puolella peltiä aukastaessa huomio kiinnitty siihen että oli palattu tukirauta aikaan. Vanhassa konepelti jää ylös sellaisen linkkusysteemin varaan. Uudessa mallissa pitää laittaa se tyypillinen tukitanko. Miksi??
No kaiken kaikkiaan mieleen jäi että ei tuota ihan viimesen päälle ole tehty ja oikean jalan pohjetta kyllä ramppaa kun pitää kaasun lattiassa koko ajan. Vaihteensiirto tuntui äkkiseltään jopa huonommalta kuin vanhassa, mutta liekö ollut tottumattomuutta. Omani vien kuitenkin varmasti viritykseen. Aika näyttää kun uutukaiseen tottuu miltä se alkaa tuntua.
