Kävin eilen mielenkiinnosta vilkasemassa tätä, kun se kerran tossa "kilsan päässä" on. (Itse asiassa se ei ees ollu tuolla liikkeessä, vaan fixaamossa pesua oottamassa.) Siinä liikkeessä myyjä kertoi lyhyesti auton historian, eli auto on ollu bussifirmalla, kuten takalasin tarrasta käy ilmi, ja alkujaan valkoinen, joka on sitten maalattu samaan väriin bussien kanssa. Ollut tuossa samassa suvussa kutakuinkin koko ikänsä. Kerrottiin myös, että virheetön se ei ole.
https://www.nettiauto.com/mercedes-benz/e/15867089
Perustiedot
Rekisterinumero AVT-536
Mittarilukema 634 000 km
Moottori 2,0 l, Diesel
Vuosimalli 1985 (ensirek. 4-1985)
Vaihteisto Ei saatavilla
Vetotapa
Takaveto
Toimistomaksu 349 €
Katsastettu 4/2026
Auton tyyppi Henkilöauto
Väri Sininen
Autoha vaikuttaa nopeella vilkasulla ryhdikkäältä, ja sitä se tietyllä tapaa onkin, mutta paikan päälle mennessä selvis se, minkä ois voinu kuvistakin tihrustaa tsuumaamalla: listat repsottaa vähä sieltä täältä ja pistetty tarpeen mukaan porakärkiruuvilla kiinni. Näkyvillä paikoilla ei oo ruostetta kauheen pahasti, mutta esimerkiksi vasemman takaoven ikkunakarmin takaosa kupruili näille tyypilliseen tapaan. Ylimaalaus on tehty sillä tapaa asiallisesti, että ovea avatessa valkoinen ei ainakaan äkkiseltään pompannu silmille.
Sisusta oli äkkiseltään siisti ja ehjä, mutta siihen kiinnitin huomiota, että kojelaudan keskellä raitisilmaräppänöiden alla oleva nappularivi oli neitseellinen, eli ei ees tyhjiä reikiä, vaan peitelevyt joka aukossa, ja kaikki hantaakit valojen korkeussäädön rullaa myöten - siirretty, oletan - keskikonsoliin hätävilkkunapin ympärille. En alkanu kokeilemaan noitten toimivuutta.
Konehuone oli jätetty reilusti maalaamatta. Konepellin saranat oli kanssa "tyypilliseen tapaan" vinksallaan, eli kahnasivat saranakoteloihin.
Hekuma hiipui siis aika äkkiä, ja takakonttia en ees viittint enää avata.