Mersun sähköautojen akun optimointi, range ja lataus -topikki. Kotona lataus, laitteet, kokemukset

[740 GLE]

Minun ajoillani EQE säästää käyttökuluissa noin 30.000 € vuosikymmenessä. Jos käytettynä ostamani jäännösarvo 10 vuoden jälkeen on 10.000 € sijasta 20 senttiä kilolta, se on edelleen niin hyvä diili, että jätän autoni hyvillä mielin Kuusankosken kierrätettäväksi ja haen seuraavan Junge Sternen.

entä siinä kohtaa kun 10vuoden sisään omistuksen aikana tulee ei korjauksia mitkä eivät mene takuuseen ? esim. 5v kohdalla akku vaihtokunnossa ja ilppiremontti tms jotka loveaa kukkaroa 10 000 - 20 000 € tms ?

Sitten teen saman kuin jos nelosdieselin hajotessa uusi maksaa 10.000 - 20.000 €, eli kiroan ja pyydän korjaamoa vaihtamaan vioittuneet osat.

Toistaiseksi näin ei ole vielä onneksi tapahtunut. Osasyy saattaa olla epäluuloisella tavallani odottaa että taksit ehtivät muutaman sata tuhatta kilometriä edelleni ennen kuin ostan omani.

Teslan ja EQA / EQB lämpöpumppuongelmista olen kuullut, mutta EQE:n osalta en ole epidemiasta tietoinen vaikka kyse on tod. näk. eniten ajetusta Mersun sähköautomallista? Onko tähän lisätietoa?

Plan B: Jos kolmen vuoden kuluttua alkaa hirvittää, sitten vaihdan uudempaan kun takuuta on paperilla vielä 2 vuotta jäljellä. Tai vaihdan 5 vuoden kuluttua juuri ennen takuun päättymistä? Ei vastausta ole pakko lukita nyt.

Pointtini oli siinä, että sähköautopreemiota ei enää ole. Uudehko JS on saman hintainen dieselinä ja sähköllä.

[Petteri Kivimäki]

Omistajam typeryyttä, kyllä. Mutta nykyautoissa kun on kaikenlaista anturia ja tunnistinta, niin pidän erikoisena suunnitteluratkaisuna, että auton saa ajamalla rikki:

https://www.is.fi/autot/art-2000011886707.html

[740 GLE]

Eikä siinä vielä kaikki. Kun jutun auton mäntämoottori on korjattu ja hybridiauton ajo sähköautona jatkuu 120.000 km saakka, on akun 3000 latauskertaa täynnä ja ajoakun kuuluukin olla lopussa.

En ole hybridiä vastaan, mutta omaan käyttöön sopiva hybridi on yksi diesel ja yksi sähköauto, siis kumpikin teknologia ei autoissa.

[740 GLE]

Neuvoja kaivataan käytetyn sähköauton hinnoitteluun? Painotetaanko ajomäärää enemmän vai vähemmän kuin akun kuntoa?

Käytännön esimerkki. Löysin hakemani auton, jossa on kaikki pakolliset varusteet, niiden lisäksi kaikki toivomani varusteet ja niiden lisäksi kaikki mistä en osannut edes haaveilla. Eikä siinäkään vielä kaikki, vaan auton uutena tilannut on jättänyt pois isot AMG-vanteet, kovat AMG-line istuimet (jotka on korvattu nahkaisilla, lämmitetyillä, viilennetyillä ja hierovilla muistipenkeillä). Myöskään meidän käytössä tarpeettomia kääntyviä takapyöriä ei ole ja ne saattaisivat olla tekninen rasite kilometrien kertyessä? Auto on värisuunnitelmaa myöten kuin olisin sen itse tilannut uutena kuusinumeroisella budjetilla. EQE:n vetopaino on pieni, mutta silti tämän auton perässä on tehtaan sähköinen vetokoukku, jota edellinenkin käyttäjä on tarvinnut ilmeisesti pyörätelinettä varten.

Reilu vuosi sitten rekisteröidyn auton ajomäärä on jo 46.000 km, joka on tuplasti enemmän kuin muissa vaihtoehdoissani. Saan reilut 6500 km ajetun kaikki pakolliset ja osan toivotuista rasteista täyttävän auton hieman halvemmalla kuin tuon "Volle Hütte" varustellun. En tilannut sitä vielä, koska minulla oli jo sama värisuunnitelma kerran aiemmin, mustaa mustalla. Obsidian mustassa autossa mustat nahat. Pidin kyllä siitä autosta kovasti, mutta onhan se työläs Suomen talvessa.

Jo alle 20.000 km ajetuissa alkaa tulla vastaan 98%, jopa 97% akkuja. Tuossa paljon ajetussa on Mersun oman mittauksen mukaan yhä 100% akku. Joko akun elinkaaresta on kokemusta tietääksemme onko tuollainen uudesta lähtien pikaladattu 97% akku jo menetetty tapaus, vai pysähtyykö sen pikavanheneminen jos uusi ostaja lataa pääosin kotona ja laittaa liikkeestä lähtiessään rastin ruutuun "ekolataus 100 kW tehonrajoituksella"?

Jos ajaisin kuten dieseliä, ostaisin tuon vuodessa paljon ajetun täysin mieleiseni auton isoa ajomäärää edes miettimättä. Mieluisa auto jää meille asumaan ja useiden vuosien kuluttua on yksi lysti oliko mittarilukema lähtiessä 46.000 km vai 0 km. Mutta nyt haluan ottaa huomioon option vaihtaa 2 - 3 vuoden kuluessa pari vuotta käytettyyn GLC:n tai GLB:n tai vaikka Ceen joka esitellään huomenna. Silloin sekä jälleenmyyntiarvo, että takuuauton myymisen helppous ottavat pahasti osumaa, jos veivaamme lähtiessä 46.000 km ajettuun 50.000 km lisää. Parin vuoden kuluttua 56.000 km tai 96.000 km saattaa olla myynnin kannalta merkittävä asia?

Mitähän tässä nyt kannattaisi tehdä? Hakea tuo hieno auto talteen ja ihmetellä parin vuoden kuluttua lähelle 100.000 km ajetun auton törkeän huonoa vaihtoarvoa vaikka 5 vuoden JS takuuta on jäljellä? Toistaa jo kokeiltu mustaa mustalla värisuunnitelma, koska niissä väreissä ollut auto oli mukava? Jatkaa odottelua ja kelata 740 GLE:n mittariin lisää kilometrejä?

[pazo]

Kirjoittamasi perusteella kumpikin on ihan ok valinta, jonka itse ratkaisisin EQEn kyseessä ollen enemmänkin varustelun perusteella. Minulla on semmoinen käsitys (luulo?), että Aviloon ja Mercedeksen SoH-arvot eivat ole tarkalleen vertailukelpoisia.
Xentryn sertifikaatti voi käytetyssäkin näyttää yli 100%. Molemmat ovat kyllä ihan päteviä, mutta toimivat eri periaatteella; Xentry lukee BMSn tietoja kun taas Aviloo mittaa "käytännön" kapasiteettia. En muista lukeneeni yhdestäkään EQE:n HV akkuongelmasta ja useimmissahan akkutakuu on yhä voimassa. Hangossa satuin viime syksynä EQS taksiin, jossa akkutakuu oli umpeutunut, mutta ei kulemma mitään murheita siinä.

[tahtoomersun]

Akun SOH laskee enemmän ensimmäisinä vuosina ja tasaantuu jatkossa, jos SOH on 97 tai 98% niin akku on käytännössä uudenveroinen. Tärkeää on se, että auto on huollettu merkkihuollossa ja oikeaan aikaan, sillä tällä on suuri merkitys siinä miten akkusertifikaattia mahdollisessa ongelmatapauksissa tulkitaan. On myös tärkeää ennen kaupantekoa tarkistaa akun ulkoinen kunto ja jos siinä on jälkiä, niin unohda koko auto.

[Avantgarde]

Vajaa 4 vuotta wanha sähkäri ja 95% SOH. Takuu (70%) 8 vuotta - tuskin tarvetta takuulle? Ei tosin mersu mutta esimerkin vuoksi laitoin viestin ...

[740 GLE]

Sama näkemys kuin pazolla Aviloon ja Xentryn SoH prosenteista. 100% akut näyttävät olevan M-B akkusertifikaatteja ja Aviloon prosentit ovat alempia.

Vertaakohan Xentry jäljellä olevaa kapasiteettia bufferi mukaan luettuna ilmoitettuun 89 kWh kapasiteettiin mikä selittäisi hieman yli 100% SoH luvut uudehkoissa autoissa?

[pazo]

Jotenkin noin se kai menee. Mercedes (myös Tesla, BMW, VW) asettaa akulle varovaisen eli konservatiivisen kapasiteettiarvon ja kun BMS sitten käytössä kalibroituu, se havaitsee asetettua arvoa suuremman kapasiteetin. Aviloon (laajempi) mittaus taas purkaa akun hallitusti ja vertaa havaitsemaansa kWh-arvoa valmistajan ilmoittamaan kapasiteettiin, mutta kuitenkin näyttää enintään maksimiarvon 100%. Mitään yhtenäistä, standardoitua tapaa mitata sähköauton HV-akun kuntoa (SoH) ei vielä ole olemassa.

[jukka-tre]

Otan nyt ylös lukemat kun latailen autoa (CLA 250+). Mielenkiinnosta ja hyvä tietää, niin osaapa sitte arvioida latauksen keston ja kulutuksen.

Testi 1:
- Akku: 41% -> 60%
- Lataus: 10A, 1,8 kW
- Aluksi auton näyttämä arvio: 8 h 31 min
- Toteuma: 10 h 58 min
- Arvio akkuun ladatusta: 19% * 85 kWh = 16,2 kWh
- Toteuma latauksen kuluttamasta sähköstä 20,3 kWh
- Latauksessa siis hukkui 20% sähköstä ja arvio latauksen arvio oli 22% pienempi, kun toteuma

Opetus / muistisääntö: 20% akkua kestää vajaan 12 tuntia ladata 10 A.

Ei kovin hyvä tulos. Ensinnäkin, miten arvio latauksen kestosta voi mennä noin paljon pieleen? Johtuuko se pienestä tehosta ja jotenkin sitä ei osaa laskea. Ja epäilyttävästi se erotus on juuri harakoille menneen enegian verran. Voiko olla sellanen virhe, että auto olettaa 100% hyötysuhteen. Latauksen kestäessä kyllä korjaa arviota koko aika isommaksi, mutta joka kerta liian vähän.
Mihin sitten voi hukkua 20%:
- Onko luvuissa häikkää: Akkuun mennyt sähkömäärä on tietty laskennallinen. En löytänyt mistään valikoista lukemaa, joten laskin sen. Mutta ei se kovin paljon voi heittää. Latauksen mitattu määrä on laturin näyttämä lukema ja voisi kuvitella sen pitävän paikkansa
- Googletin asiaa ja ilmeisesti AC/DC -muunnin tekee mahdollisesti tota kokoluokkaa olevan hukan. Varsinkin kun aina on muitakin häviöitä siihen päälle
- Pieni teho saattaa lisätä prosentuaalista hukkaa.
- Tuossa artikkelissa esim. niitä on tutkittu: https://go-e.com/fi-fi/aikakauslehti/sa ... taushaviot

Testaan nyt lisää erilaisilla tehoilla.

[mamajane]

10A x 230V = 2,3kW. Eli jos olet oikeasti valinnut latausvirraksi 1 x 10A, niin tehon pitäisi olla tuo.

En keksi miksi täyssähköautoa kannattaisi ladata yhdellä vaiheella, suosittelen ennemmin 3 x 6A joka antaa jo ihan järkevän lataustehon vähän viileämmälläkin kelillä. Ehkäpä tuota latausaikaakaan ei jostain syystä osata arvioida oikein yhdestä vaiheesta.

[jukka-tre]

10A x 230V = 2,3kW. Eli jos olet oikeasti valinnut latausvirraksi 1 x 10A, niin tehon pitäisi olla tuo.

En keksi miksi täyssähköautoa kannattaisi ladata yhdellä vaiheella, suosittelen ennemmin 3 x 6A joka antaa jo ihan järkevän lataustehon vähän viileämmälläkin kelillä. Ehkäpä tuota latausaikaakaan ei jostain syystä osata arvioida oikein yhdestä vaiheesta.

Niin pitäs olla 2,3 kW. Mutta kun ei ole. Laturi näyttää 1,8 kW. En tiedä mikä lie siinä syy. Mutta kokeilen nyt muitakin vaihtoehtoja tehoja kunhan tulee latauksen tarvetta. Tässä CLA:ssa on "pikku haaste", että saapi ajella satoja kilsoja, jotta tulee latauksen tarvetta. Eli monta päivää mun ajeluilla.

Meillä rivitalossa ainoa vaihtoehto latailuun tällä hetkellä on 1 vaihe ja lohkolämppäriin tarkoitetusta pistokkeesta. Se on mitattu toimivaksi ja taloyhtiön kanssa sovittu, että siitä ladataan. Ei ole optimi, mutta sillä on pärjättävä. Ja on kWh mittari myös laitettu ja sen mukaan maksetaan taloyhtiölle. Mutta en uskalla siitä 16 A ladata. 13 A oon lataillu. Kokeilen sitä seuraavaksi.

Nyt ollaan täällä mökillä ja on voimavirta ja pörssisähkö. Eli siitä saa 3 vaiheella ladattua. Mutta laturissa on vaihtoehtona vain 8,10,13,16 A. Eli latailen tuolla 8 A. Siitä tulee 5,5 kW. En uskalla kokeilla isompia. Tätä testaan seuraavaksi. Mutta oottelen maanantai -yöhön kun pörssi-sähkö näyttäs olevan ilmaista

[tahtoomersun]

Joskus kokeilin tuota EQB:n mukana tullutta shukolaturia, niin ei se suostunut lataamaan kuin 8A ja sehän tekee juuri tuon 1,8kw
Ei auta vaikka autosta valitset 16A

[jukka-tre]

Joskus kokeilin tuota EQB:n mukana tullutta shukolaturia, niin ei se suostunut lataamaan kuin 8A ja sehän tekee juuri tuon 1,8kw
Ei auta vaikka autosta valitset 16A

Juu sama homma oli aiemmissa hybrideissä. Eli auton mukana tullut laturi ei suostu kuin 8A. Se on jokin EU -määräys kait. Tähän CLA:han ei tullut mukana shukolaturia. Mutta latureita saa kaupasta, joissa on nuo eri vaihtoehdot. Ja ne on EU -hyväksyttyjä. Aika erikoista.

Itellä on nyt käytössä: eLoad - laturi shuko -yksivaihe

https://eload.fi/product/eload-suko-sah ... -kw-type2/

Tämä käytössä voimavirtaan:

https://nordicplug.fi/products/kannetta ... 6916874584

Taitaa olla samoja, ehkä Kiinassa tehtyjä vehkeitä, kun niin saman näkösiä ja samat toiminnot

[jukka-tre]

Nyt testattu 3-vaihe lataus täällä mökillä. Yöllä pörssisähkö oli ilmaista, joten mukavasti 400 km rangee siitä.

Testi 2:
- Akku: 37% -> 90%
- Lataus: 8A, 3-vaihe, 5,4 kW
- Aluksi auton näyttämä arvio: 9 h 42 min
- Toteuma: 9 h 46 min
- Arvio akkuun ladatusta: 53% * 85 kWh = 45,1 kWh
- Toteuma latauksen kuluttamasta sähköstä 54,1 kWh

- Opetus / muistisääntö: 20% akkua kestää hieman vajaat 4 tuntia ladata 3-vaihe 8 A

- Latauksessa siis hukkui 16,6% sähköstä, mutta arvio latauksen kestosta piti paikkansa. Tämä on erikoista, miksi sitten 1-vaihe latauksessa arvio meni pieleen.
- Tästä nyt ehkä jo parin mittauksen jälkeen voi todeta, että isommalla teholla ladatessa häviö on pienempi. No mutta kirjailen ylös noita lukemia eri tehoilla, niin saa sitten enempi dataa jatkossa. Laitan yhteenvedon kun kertyy muutamia latauksia.

[Ponton]

OBC:n oma kulutus (kW) on lähes vakio riippumatta latausvirrasta eli latauksen häviöprosentti vaihtelee, max. teholla paras.

[jukka-tre]

Lisää testausta:
- Auto näyttää näiden kaikkien (paitsi omituisen 10A 1-vaihe) latauksen keston arvion aika tarkkaan oikein.

8A 1-vaihe:
- 1,7 kW
- Hävikki: 21,2%, vasta yksi lataus.
- 20% akkua n. 12 h

10A 1-vaihe:
- Tässä on jotakin vikaa laturissa. Se ei oikeasti lataa 10A, vaan ainoastaan hieman enempi kuin 8A. Saman huomasin jo edellisellä hybridi-autolla. Ei siis autossa vikaa.
- Auto vaikuttais luulevan, että lataa 10A kun keston arvio on sen mukainen. Mutta toteuma onkin paljon enempi. Tästä oli jo maininta tuossa ylempänä jutussa.

13A 1-vaihe:
- 2,8 kW
- Hävikki: 14,1% - 17,6%
- 20% akkua vajaa 7h

8A 3-vaihe:
- 5,4 kW
- Hävikki: 16,6%, vasta yksi lataus.
- 20% akkua vajaa 4h

13A 3-vaihe:
8,8 kW
- Hävikki: 12,1%, vasta yksi lataus.
- 20% akkua n. 2h

Hävikki näyttäs vähenevän tehon lisääntyessä. Mutta miten paljon? Keräilen nyt noita lukemia ja päivittelen tähän niitä. Siitähän se alkaa selvitä. Hävikin vaihtelu latauskerroittain on varmasti osittain pyöristysvirheitä, kun akkuun ladattu määrä on vain laskennallinen akun prosenteista laskettu.

Mun latausmahdollisuuksilla järkevät vaihtoehdot näyttäs olevan 13A 1-vaihe ja 8A 3-vaihe. Nämä on maksimit, mitä uskallan noilla ladata pitemmän päälle.

Seuraavaksi enemmän kiinnostavaa on miten talvikelit vaikuttaa.