Kiusantekoa, ettei kukaan huoltaisi itse?

[TPLtre]

Tätä samaista aihetta tullut ihmeteltyä usein ennenkin ja taas tänään. Vaihdoin termarin OM642:en, 350cdi. Että voi olla hölmö kokoonpano, ellei sitten tarkoitus ole ollut juurikin se. Mitä mieltä raati on, tekevätkö suunnittelijat tuon tarkoituksella, ettei monikaan huoltaisi itse, vaan käyttäisi merkkihuoltoa?

Termostaatin kaksi ylempää pulttia saa helposti irti ja ne ovat lyhyitä. Alin pultti, johon on vaikea päästä käsiksi, onkin sitten järjettömän pitkä.



Oliskohan tuo pysynyt yhtään vähemmällä? Jos siellä on kiinni muutakin tarpeellista tuolla, niin olisiko tuon voinut sijoittaa jonkin kahden muun pultin paikalle. Ja jos ei sitäkään, niin olisihan tuo voinut olla pinnapultti ja mutteri päässä vain. Mutta ei, pura irti ahtoputki, taas. Se pitää purkaa myös polttoainesuodatinta vaihtaessa. Ei riitä, pultin tiellä on vielä polttoaineputki ja sen letkuliitos suodattimelle. Samassa putkihässäkässä on kaksi teräsputkea hitsattu toisiinsa kiinnikkeistä ja monta letkua hämähäkistä vähän joka suuntaan. No kiinnikkeet irti, suodattimen letku irti ja suuttimien paluuletku irti. Sitten sen pystyi kampeamaan niin paljon sivuun, että termarin pultin sai pois.

Vaihdettua tuli, taas kerran, mutta miksi tämä on näin hemmetin hölmösti tehty? Väitän, että tahallaan.

[EVO X]

Tai sitten vaan mekaniikkasuunnittelija ei ole ajatellut huoltamista laisinkaan. Tämä ei ole mitenkään erityisen tavatonta suunnitteluhommissa. Monesti virheitä syntyy siitäkin, että 3D kokoonpanosta puuttuu osia, eli juurikin moottorin kokoonpanossa ei ole ahtoputkia, vaan ne löytyy sitten ylemmästä kokoonpanosta jne. Ihan perusjuttuja.

[MJPfin]

Siis mehän ei suunnittelussa tehdä virheitä. Ne tulee sinne jälkeen.

[TPLtre]

Toinen esimerkki, yksi niistä monista. Oikean parkkipolttimon vaihto. Manuaalista (kuvassa tosin vasen, mutta periaate):



Ai, se on noin helppoa. Sitten jos vielä kerrottais miten rottaa suurempi otus tekee sen. Todellisuus:



Umpion 2 yläpulttia irti ja kampeamalla vähän rakoa väliin, ellei halua koko umpiota irrottaa, jolloin pitäisi purkaa jo puskuriakin. Siirtoleukapihdeillä sitten kierto irti vähän kerrallaan ja takaa veto sormenpäillä johdoista taakse, polttimon vaihto, sormenpäillä johdoista ohjaus takaisin reikään ja pihdeillä taiteillen kiinni. Eipä mahdu käsi sieltä takaa edes koskettamaan lampun pidikettä, siellä on sähköisen ohjaustehostimen pumppu takana. Sama suunnilleen vasemmalla puolella, se vähän helpompi.

No niin, normaalia kai, mutta väitän edelleen, että tahallaan ne sen tekevät. Nämä nyt vain pintaraapaisu siihen miten asiat tehdään vaikeiksi.

[TPLtre]

Ja sitten kolmas tuore, piti vaihtaa kolmosen suutinprikka. Siinä on tiellä peltipidike, joka pitelee kolme sähköliitintä, ei muuta. Se on kiinni kahdella M6x25 torx pultilla. Toisen saa helposti irti 1/4" hylsyllä yläkautta, mutta pelti on muotoiltu siten, että toista ei saa hylsyllä irti. Eikun nylkytä se 25mm pultti lenkillä irti vähän kerrallaan ja 1.5mm peltiosa. Ei se varmaan lyhyemmällä pysyisi. No, mä tuumasin että jos ei mokoma lirvake yhdellä pysy, niin pudotkoon tielle.

Tähän osaan ei nyt sitten toinen inssi ole suunnitellut mitään päälle edes, että mikään muu kuin osan muotoilu estäisi järkevän irrottamisen.

[Eemelicdi]

Onko tuo polttimon vaihto ihan WIS-ohjeesta?

[TPLtre]

Käyttäjän käsikirjasta. Sillä ohjeella pitäisi perheenemännänkin osata.

[Nurmituomas]

kyllä se ahtoputken tyhjä mutka polttoainesuodattimen päälle on ihan tahallinen. Vanhemmissa sitä ei ole. Helpohkosta hommasta tehty vaikea.

[isk]

Todellisuus:

Tämä on kyllä harvinaisen totta W/X164:ssa, erityisen tympeä pikkujuttu vaihdettavaksi.

Metodi on näköjään sama, päällimmäiset pultit irroittamalla aukeaa tilaa pihtien verran, että kannan ja polttimon saa pois, ehkä tuurilla takaisinkin. Operaation jälkeen toivoo lampulle pitkää ikää.

[TPLtre]

Kannattaa laittaa ledivalot, mutta pitää olla can-bus yhteensopivat. Pakkaus lupailee 4 vuotta, tiedä häntä.

[epk]

kyllä mun muistikuva sanoo että osattiin sitä ennenkin, OM60X aikakauden hihnakiristimen iskarissa on sellainen käpy että hyvää päivää

[Orlov]

Kyllä nämä ”pääsiäsmunat” on olleet olemassa about 2005vuodesta asti, automerkistä riippumatta. Aivan järjettömiä ratkaisuja huollon kannalta

[AK47]

Suunnittelija ei tee virheitä koska suunnittelija on jumala tai ainakin jumalasta seuraava. Esimerkkinä citroen picasso jossa vararengas on auton alla häkissä joka lasketaan alaspäin. Ei vaan laskeudu tarpeeksi alas jos on rengas puhki ja auto tien varressa eikä montun päällä eikä tunkilla voi nostaa kun tunkki on siellä vararenkaan sisässä...

[MJPfin]

Ei se muuten sitikka olisikaan

[Devi82]

…

[jysi]

Kyllä nämä ”pääsiäsmunat” on olleet olemassa about 2005vuodesta asti, automerkistä riippumatta

Aiemmin harrastin villin lännen autoja ja sen kokemuksen pohjalta väittäisin että on näitä kukkasia ainakin 1960-luvulta asti ilmennyt ja silloin ei ollut edes tilan suhteen yhtä tiukkaa kun nyt.

Onhan se moottoriosastolla vaikeaa suunnitella osaa jota valmistetaan seuraavat 10 vuotta jos ei pysty ennustamaan mitä se muotoilija 9 vuoden päästä keksii, ja muotoilijaa harvoin tuotannollisuus ja huollettavuus kiinnostaa.

[lapmiro]

kyllä mun muistikuva sanoo että osattiin sitä ennenkin, OM60X aikakauden hihnakiristimen iskarissa on sellainen käpy että hyvää päivää

Mikä käpy siinä mahtaa olla? Mielestäni ihan toimiva ratkaisu. Se rasvanipalla oleva malli on hieman omituisempi. Voisi kuvitella että se vanhempi laakerilla pelaava olisi kestävämpi. Toisaalta rasvaa on helpompi lisätä kuin laakeria vaihtaa.

[tulimäki]

OM60x ja vielä alkupään CDI-koneissa sentään termostaatti on suht helppo vaihtaa. OM651:ssä suunnittelijat ilmeisesti alussa unohtivat, että moottorissa tarvitaan termostaatti. Lopputuloksena kannen kyljessä oleva muovikotelo johon koneen "kaikki" vesiletkut on kytketty näppärillä jousiklemmareilla. Monimutkaisesta rakenteesta huolimatta ei silti lämpiä edeltäjiään nopeammin, pikemminkin päinvastoin.

[dealer]

kyllä mun muistikuva sanoo että osattiin sitä ennenkin, OM60X aikakauden hihnakiristimen iskarissa on sellainen käpy että hyvää päivää

Mikä käpy siinä mahtaa olla? Mielestäni ihan toimiva ratkaisu. Se rasvanipalla oleva malli on hieman omituisempi. Voisi kuvitella että se vanhempi laakerilla pelaava olisi kestävämpi. Toisaalta rasvaa on helpompi lisätä kuin laakeria vaihtaa.

Iskarin alapään ruuvia ei saa irrotettua ottamatta vesipumpun pyörää pois edestä. Ei ainakaan keksi muuta mikä voisi olla ongelma jollekulle. Jos se herättää suuria tunteita niin on kyllä parempi antaa konepellin olla omalta osalta kiinni

[epk]

no se juurikin, ärsyttävän lähellä että pultti tulee iisisti pois ilman mitään kommervenkkejä, täytyy vielä muistaa että aika jollon auto on tehty ei ollut esim. akkuräikkää ko. tiellä olevien pulttien pois ottoa helpottamassa...

[Eemelicdi]

Varmasti on myös tahallisuutta mukana.
Hyvä esimerkki automaattivaihteiston öljynvaihto. 5g löytyy mittatikku. 7g+ katsotaan öljymäärä ylivuodon voimakkuuden perusteella. Ja myös huolto-ohjeiden löytäminen tehdään vaikeaksi tavan tallaajalle/nyrkkipajalle.

[TPLtre]

7G:n öljynvaihdossa pitää vain avata öljypohja ja samalla siellä oleva suodatin vaihtuu. Lisäksi pitää tietää öljyn lämpötila määrää asettaessa, eikä sitä voi muuten tarkistaakaan, ei tikkua, ei anturia.. Luonnollisestikin TCU:lle paras sijoituspaikka on öljytilassa. Ellei turbiinissa ole proppua, vaihto on tehtävä huuhtelemalla. Mutta eihän sitä ollutkaan tarkoitus tehdä kuin kerran 60tkm ja sitten ei ikinä. Sitten huomattiin että hups, mites näillä nyt yli sata tuhatta ajetaan, pitää varmaan vaihtaa useampi kerta.

[Juha_M117]

Yksinkertaisesti Starin olemassaolo taitaa olla kaikista yleisin mersuilijoiden keskuudessa läsnäoleva merkki siitä että mersu haluaa tahallaan tehdä autojensa ylläpidosta vaikeampaa kuin sen tarvitsisi olla.

Modernien autojen kaikki sisäinen diagnostiikkatieto pitäisi olla saatavilla selkokielisenä suoraan autojen näyttöjen kautta ja korjausohjeet netissä vapaasti saatavilla.

[DBFI]

Yksinkertaisesti Starin olemassaolo taitaa olla kaikista yleisin mersuilijoiden keskuudessa läsnäoleva merkki siitä että mersu haluaa tahallaan tehdä autojensa ylläpidosta vaikeampaa kuin sen tarvitsisi olla.

Modernien autojen kaikki sisäinen diagnostiikkatieto pitäisi olla saatavilla selkokielisenä suoraan autojen näyttöjen kautta ja korjausohjeet netissä vapaasti saatavilla.

Huono idea, käytettyjen autojen kauppa räjähtäisi eikä tehtaan linjat pystyisi tuottamaan riittävästi uusia tilalle.

Nykyisinhän tehdas panostaa aina vain enemmän DIY korjausten hankaloittamiseksi. Kloonitesterin käyttöä yritetään rajata isolla rahalla ja sitten luodaan markkinat hakkereille noiden esteiden ratkomiseen. Aiemmin korjausohjeet oli vapaasti saatavilla (laittomat kopiot, klubin palvelut etc.), nyt uusilta malleilta säpissä. Jopa TIPS oli yksittäisen auton omistajalle kohtuu hintainen, nykyisin liian kallis pienelle riippumattomalle korjaamolle. Ainoa helpotus taitaa olla kalliiden multiplexerien korvaaminen Ethernet-piuhalla.

[lapmiro]

Iskarin alapään ruuvia ei saa irrotettua ottamatta vesipumpun pyörää pois edestä. Ei ainakaan keksi muuta mikä voisi olla ongelma jollekulle. Jos se herättää suuria tunteita niin on kyllä parempi antaa konepellin olla omalta osalta kiinni

Jaa, empä edes muista tämmöistä ongelmaa. Omaan Om601 vaihdoin alkukesästä OE iskarin, eikä siinä tainnut tälläistä ongelmaa olla. Vaihdoin kyllä keinun samalla. Magneettivisko oli irti operaation aikana. Liekkö muisti jo mennyt.

[jysi]

Yksinkertaisesti Starin olemassaolo taitaa olla kaikista yleisin mersuilijoiden keskuudessa läsnäoleva merkki siitä että mersu haluaa tahallaan tehdä autojensa ylläpidosta vaikeampaa kuin sen tarvitsisi olla.

Modernien autojen kaikki sisäinen diagnostiikkatieto pitäisi olla saatavilla selkokielisenä suoraan autojen näyttöjen kautta ja korjausohjeet netissä vapaasti saatavilla.

Starin olemassaolon syy selviää parhaiten miettien historiaa: Ensin oli bensakoneiden ECUt, sitten ABS. Jossakin vaiheessa alkoi ilmestyä muitakin prosessoreita sisältäviä laitteita joiden kanssa tehtaan ja huollon pitää päästä keskustelemaan.

Tehdas voi vielä rakentaa uusille autosukupolville erilaisen linjan, mutta huollossa pitäisi pystyä korjaamaan vielä 10-20-??? vuotta vanhat liikenteessä olevat laitteet. Jos joka automallille olisi oma testerinsä, olisi niiden ylläpito pienille huolloille mahdottomuus (Tämän tietää varmaan kuka tahansa harrastaja joka on yrittänyt ylläpitää edes yhtä Staria toimintakunnossa). Niinpä ainoa mahdollisuus on toteuttaa yksi laite joka pystyy hoitamaan autot muutaman vuoden tulevaisuuteen päin ja ainakin vuosikymmenen verran taaksepäin.

Tätä historiaa ajatellen kehityskulku HHT -> Star C3+ DAS + HHT-simulaattori -> Xentry -> Star C4 -> on aivan looginen.

Vikakoodeja luettiin ja ilmaistiin ensin oikosulkukytkimen ja vilkkuvan lampun avulla. Sitten laitteisiin tuli näyttöjä ja testimoodeja jolla näytölle saa diagnostiikkatietoa laitteen omasta tominnasta, ei tietenkään kaikkiin.

Nykyautoissa on näyttöjä riittävästi vikakoodien ym. diagnostiikkatiedon esittämiseen, mutta: entä jos näyttö on rikki? Entä ohjatut työohjeet joista on korjaamoille varmasti hyötyä? Varsinkin kun yhä useammin (=nykyään lähes kaikki on näitä) eri toimintoja toteuttavat järjestelmät ovat hajautettuja - boksin 1 sensori lukee tiedon, lähettää laitteen 2 kautta laitteelle 3 ja se edelleen toimilaitteelle, samaan aikaan ilmaistaan toiminto vaikkapa mittariston näytöllä joka on neljäs asiaan liittyvä laite?

Tottakai tuo on teknisesti mahdollista toteuttaa myös auton omilla järjestelmillä, mutta: auto ei ole standardoitu kuten vaikka se huollon PC. Prosessorit ja käyttöjärjestelmät vaihtuvat, sillä multimedialaitteella ja mittaristolla on eri toimittaja ja arkkitehtuuri riippuen siitä onko kyseessä perusmallin viisarinäyttö vai täys-LCD, perusradio vai Comand jne.

Jokaista ympäristöä varten se huolto-ohjelmisto pitää kääntää erikseen (eli jokin osa siitä Xentryn sisällöstä) ja myös ylläpitää. Ja kääntää eri kielille. Jos joka autosukupolveen joudutaan ohjelmisto monena rinnakkaisena verssiona erikseen tekemään ja ylläpitämään, on työkuorma moninkertainen nykyratkaisuun nähden - nyt kaikki huoltotoimintoihin liittyvä vähänkään ylemmän tason ohjelmisto on Xentryssä, ja kuhunkin moduliin liittyvistä ohjelmistoista on vain 1 versio ylläpidettävänä, vaikka sitä käytettäisiin miten monessa eri korimallissa.

Joo, jutun loppuosa ei liity Stariin mutta siitähän on jo päästy DOIP-diagnostiikan ansiosta eroon. Tarkoitus vaan selittää miksi ne koodit ei edelleenkään näy näytöllä.

[Nicole_Turtiainen]

Yksinkertaisesti Starin olemassaolo taitaa olla kaikista yleisin mersuilijoiden keskuudessa läsnäoleva merkki siitä että mersu haluaa tahallaan tehdä autojensa ylläpidosta vaikeampaa kuin sen tarvitsisi olla.

Modernien autojen kaikki sisäinen diagnostiikkatieto pitäisi olla saatavilla selkokielisenä suoraan autojen näyttöjen kautta ja korjausohjeet netissä vapaasti saatavilla.

Samaa mieltä. Tässä olisi joukkokanteen paikka?

USAssa on joitan maatalouskonevalmistajia vastaan nostettu joukkokanteita, kun ovat tahallaan vaikeuttaneet traktoreiden ym maatalouskoneiden diy-korjaamista.

[TPLtre]

Yksinkertaisesti Starin olemassaolo taitaa olla kaikista yleisin mersuilijoiden keskuudessa läsnäoleva merkki siitä että mersu haluaa tahallaan tehdä autojensa ylläpidosta vaikeampaa kuin sen tarvitsisi olla.

Modernien autojen kaikki sisäinen diagnostiikkatieto pitäisi olla saatavilla selkokielisenä suoraan autojen näyttöjen kautta ja korjausohjeet netissä vapaasti saatavilla.

No en minä pidä starin olemassaoloa suinkaan kiusantekona, on todella hyvä, että on olemassa diagnostiikkalaite, jolla kaikenlaisten mersujen vikoja pääsee tutkimaan ja joitain asetuksiakin voi sillä tehdä. Siihen liittyy yksi iso mutta, senkin kertomaa pitää vähän osata tulkita ja se vaatii perehtymistä. Se on silti olemassa ja jo yksikin vika saattaa maksaa laitteiston helposti takaisin.

Sen sijaan se, että valmistaja tekee kaikkensa uhkailun, kiristyksen ja ties minkä avulla, ettei harrastajat pystyisi kyseistä kapinetta ollenkaan hankkimaan, tai ettei se toimisi uusimmissa autoissa suojausten myötä ja online-yhteyden vaatimuksesta.

Eihän siitä täälläkään saa oikein edes puhua enää, kun foorumin ylläpitoa uhkailtiin maahantuojan toimesta. Siinä se kiusanteko oikeasti tulee kuvaan.

[TPLtre]

Yksi esimerkki siitä virheilmoitusten tulkinnan tärkeydestä on juttu, josta olen aiemminkin kertonut muissa aiheissa. W166 meni vikatilaan ja Vehon tulkinta asiasta oli, että turbo pitää vaihtaa. No, sieltä (ahtopainesäätimeltä) tuli kyllä kaikki mahdolliset vikakoodit ja sitten yksi sulake oli myös palanut. Ei sitten minkäänlaista ajatustoimintaa, että hetkinen, mitäs sen sulakkeen takana on? Siellä on myös imusarjan läppämoottori, joka oli oikosulussa, tunnettu tyyppivika. Saa öljykylvyn niskaansa, koska huonosti suunniteltu imuputken tiivistys turboon vuotaa yleensä näissä kaikissa ja koska huohottimen suunnittelu on myös pielessä, että sitä öljyä riittää siellä vuotamaan.

Korjaantui laittamalla läppämoottorin liittimeen vastus, sitä ei tarvita auton toiminnan kannalta. Jousi vetää läpät auki, ellei läppämoottori sulje. Vähentää se alavääntöä, jos sen ottaa pois käytöstä, mutta vaikutus on aika pieni.

Jos Veho olisi saanut päättää, turbo olisi ihan pirulliseen hintaan vaihdettu ja sitten todettu, ettei se riitä, autossa on muutakin vikaa. Vieläkö korjataan, vai ostatko jo uuden? Ja 130 tkm ajettu auto. Eivät takuulla olisi myöntäneet, että turbon vaihto oli ihan turha.

Sitten yritetään estää kaikin keinoin harrastajia korjaamasta itse, vaikka merkkiliikkeessäkään ei osata.

[jysi]

Yksinkertaisesti Starin olemassaolo taitaa olla kaikista yleisin mersuilijoiden keskuudessa läsnäoleva merkki siitä että mersu haluaa tahallaan tehdä autojensa ylläpidosta vaikeampaa kuin sen tarvitsisi olla.

Modernien autojen kaikki sisäinen diagnostiikkatieto pitäisi olla saatavilla selkokielisenä suoraan autojen näyttöjen kautta ja korjausohjeet netissä vapaasti saatavilla.

Samaa mieltä. Tässä olisi joukkokanteen paikka?

USAssa on joitan maatalouskonevalmistajia vastaan nostettu joukkokanteita, kun ovat tahallaan vaikeuttaneet traktoreiden ym maatalouskoneiden diy-korjaamista.

Siitä vaan liittymään Right to Repair-liikkeeseen: http://repair.eu
Mutta ehkä et ole ensimmästen joukossa: http://en.wikipedia.org/wiki/Motor_Vehi ... Repair_Act
Passthru-järjestelmä USA:n ja EU:n villeille korjaamoille on muistaakseni tuota perua.
Sitä kautta avoimuus ylimmällä tasolla toteutuu, mutta ei pääsy modulien sisäelämään. On myös vedottu siihen että ammattitaito täytyy olla koska turvallisuustekijät (sähköjarrut, sähköautojen akut ja elektroniikka) ovat toista luokkaa kun jossain mustesuihkuprintterin korjaamisessa.

EDIT:
Jos korjattavuusasiat muuten kiinnostaa, alla muutama vastaantullut linkki, lähinnä kuluttajaelektroniikkaan liittyviä juttuja
The Repair Association http://www.repair.org
Open Repair Alliance http://openrepair.org
Kuluttajatuotteiden korjattavuusindeksi (Ranska) http://www.indicereparabilite.fr
Korjaustoiminnan (Repair Cafe jne) pyörittäjien yhdistys http://restarters.net