W210 220 CDI polttoaine jäähdytin

[Eetu M]

Onko kellään kokemusta tai tietoa, onko mesessä vasemmalle taka-aksilan edessä oleva polttoainejäähdytin
kuinka tarpeellinen suomen oloissa. Merkkiliikkeessäkin pähkäilivät tarpeellisuutta, ei ollut kokemusta mitä tapahtuu jos jäähdytin ohitetaan.
Ja hintakin jäi arvoitukseksi. Kyseessä 01 220cdi eemeli.

[j0n1]

Mua kanssa kiinnostas voiko ton jäähdyttimen ohittaa? Alko vuotamaan reippaasti löpöö. 320cdi kyseessä.

[shade_z]

tuskimpa tuo suomenoloissa kauheasti merkkaa ku kylmä tai viileä 364pv vuodesta

[j0n1]

tuskimpa tuo suomenoloissa kauheasti merkkaa ku kylmä tai viileä 364pv vuodesta

Se on kyllä totta otin jäähdyttimen pois ja laitoin letkun tilalle. Ei oikein tunnu löytyvän mistään noita.

[Risto113]

Kaikissa ei ole alkujaankaan, tuskin tarpeellinen.

[Korjaaja]

Kerran joku kertoi villin huhun, jotta oikein kovastikko polttoainetta puristettaan, niin se lämpenee niin paljon, että muovinen tankki sulaa. Voi ollakki, mutta tuosa omasa on peltitankki, ettei se ny sula. Tosin kerran jouduin kurkkaan tankin sisälle, niin siellähä oli vaikka minkälaista muovihärpäkettä ja ne varmaa voisi sulaa, jos olis hirviän kuuma ilima, opiskelijavalo pallais mittarisa ja ajais uudenveroisilla suuttimilla ainaki kahtasataa.. Ehkä. Jätän omastaki pa-jäähyn pois sitten kun se porsii, jos en sitten noista varaosa-autoista ota.

[E200kompressor]

Kerran joku kertoi villin huhun, jotta oikein kovastikko polttoainetta puristettaan, niin se lämpenee niin paljon, että muovinen tankki sulaa. Voi ollakki, mutta tuosa omasa on peltitankki, ettei se ny sula. Tosin kerran jouduin kurkkaan tankin sisälle, niin siellähä oli vaikka minkälaista muovihärpäkettä ja ne varmaa voisi sulaa, jos olis hirviän kuuma ilima, opiskelijavalo pallais mittarisa ja ajais uudenveroisilla suuttimilla ainaki kahtasataa.. Ehkä. Jätän omastaki pa-jäähyn pois sitten kun se porsii, jos en sitten noista varaosa-autoista ota.

Kyseessä on tosiaan villi huhu, polttoaine ei lämpene puristettaessa koska neste on kokoonpuristumatonta. Josta syystä sitä voidaan käyttää dieselmoottorin polttoaineena.

Ilma lämpenee puolestaan hyvinkin paljon mutta sitä ei autojen pa-systeemeissä käytetä.

[FinlandMerceds]

Kerran joku kertoi villin huhun, jotta oikein kovastikko polttoainetta puristettaan, niin se lämpenee niin paljon, että muovinen tankki sulaa. Voi ollakki, mutta tuosa omasa on peltitankki, ettei se ny sula. Tosin kerran jouduin kurkkaan tankin sisälle, niin siellähä oli vaikka minkälaista muovihärpäkettä ja ne varmaa voisi sulaa, jos olis hirviän kuuma ilima, opiskelijavalo pallais mittarisa ja ajais uudenveroisilla suuttimilla ainaki kahtasataa.. Ehkä. Jätän omastaki pa-jäähyn pois sitten kun se porsii, jos en sitten noista varaosa-autoista ota.

Kyseessä on tosiaan villi huhu, polttoaine ei lämpene puristettaessa koska neste on kokoonpuristumatonta. Josta syystä sitä voidaan käyttää dieselmoottorin polttoaineena.

Ilma lämpenee puolestaan hyvinkin paljon mutta sitä ei autojen pa-systeemeissä käytetä.

Letkut, putket, o renkaat ennen sitä jäähdytintä on muovia ja kumia...

[atlas]

Ainut neste joka ei puristu kokoon on vesi...hydrauli öljyt puristuu hieman koska ne ei sisällä vettä.

[pforsell]

Kaikki aineet puristuvat kokoon paineessa, kiinteät ja nesteet. Veden kokoonpuristuvuus nollassa Celsius-asteessa on 5,1 x 10^-10 1/Pa. Huoneenlämmössä vesi puristuu kasaan noin 1% alkuperäisestä tilavuudestaan 220 barin paineessa.

[Korjaaja]

Lämpeneekös se polttoaine sitten kaikissa vuotokohdissa? Tarkotan nimenomaan korkeapainepuolen vuotoja ylivuotopuolelle. Onhan siellä nesteellä kitkaa, kun se änkeytyy suuttimien läpi tai paineensäätimen ohi? Minä oon kuvitellu, kun on suuremmat paineet, niin lämpöäki syntyy enempi työn aikana. Vai mikä sen polttoaineen lämmittää?

[404.113]

Lämpeneekös se polttoaine sitten kaikissa vuotokohdissa? Tarkotan nimenomaan korkeapainepuolen vuotoja ylivuotopuolelle. Onhan siellä nesteellä kitkaa, kun se änkeytyy suuttimien läpi tai paineensäätimen ohi? Minä oon kuvitellu, kun on suuremmat paineet, niin lämpöäki syntyy enempi työn aikana. Vai mikä sen polttoaineen lämmittää?

Virtauksen kuristaminen lämmittää nestettä, koska systeemiin syötettyä energiaa "häviää" eli muuttuu lämmöksi. Sitä on hankalampi sanoa, onko ilmiö havaittava noilla paineilla ja virtausmäärillä. Tai painetta kyllä voi piisata, mutta virtaavan nesteen määrä on käytännössä nolla.

[DBFI]

Kai se polttoaine sentään CDI:ssä lämpenee lähinnä korkeapainepumpussa.

[MiHe]

AINA virtauksessa tai vuodossa neste lämpiää. Helppo laskukaava, virtaus x paineen putoaminen = hukkateho (mikä siis muuttuu käytännössä kaikki lämmöksi). Jos railipaineen säätäjä päästää litran minuutissa tankkiin ja paine tipahtaa venttiilin yli 900 barista 'nollaan' ilmanpaineeseen niin hukkatehoa syntyy 1,5kW. Kyllä se lämmittää. Samoin pumpun sisäisissä vuodoissa on sama paine-ero railpaine-tankkipaine, toki vuodot ovat vain jotain milli- tai senttilitroja minuutissa. Putkivirtauksissa paineen putoaminen on marginaalista, puhutaan vain bareista tai osista (putket kun suunnitellaan sen kokoisiksi että niissä ei liikaa painehäviötä synny).

Edit: lämpenemistä tapahtuu myös kokoonpuristuksessa, niin nesteessä kuin ilmassakin. Ilmiö vain 'peruuntuu' jos paine lasketaan yhtä nopeasti. Kyllä se polttoainekin jo yli 2000 barilla vähän kasaan menee. Bulkkimoduli kertoo kokoonpuristuvuuden.

[sompio]

Nyt pitäis "rumiluksen" sanoa painavasana tähän keskusteluun kun hänellä tuntuu olevan aina se viimeinen ja oikea tieto.

[E200kompressor]

AINA virtauksessa tai vuodossa neste lämpiää. Helppo laskukaava, virtaus x paineen putoaminen = hukkateho (mikä siis muuttuu käytännössä kaikki lämmöksi). Jos railipaineen säätäjä päästää litran minuutissa tankkiin ja paine tipahtaa venttiilin yli 900 barista 'nollaan' ilmanpaineeseen niin hukkatehoa syntyy 1,5kW. Kyllä se lämmittää. Samoin pumpun sisäisissä vuodoissa on sama paine-ero railpaine-tankkipaine, toki vuodot ovat vain jotain milli- tai senttilitroja minuutissa. Putkivirtauksissa paineen putoaminen on marginaalista, puhutaan vain bareista tai osista (putket kun suunnitellaan sen kokoisiksi että niissä ei liikaa painehäviötä synny).

Edit: lämpenemistä tapahtuu myös kokoonpuristuksessa, niin nesteessä kuin ilmassakin. Ilmiö vain 'peruuntuu' jos paine lasketaan yhtä nopeasti. Kyllä se polttoainekin jo yli 2000 barilla vähän kasaan menee. Bulkkimoduli kertoo kokoonpuristuvuuden.

Nyt en ymmärtänyt suuruusluokkaa, siis litra minuutissa ja hukkatehoa 1,5kW...? Jolloin tunnissa 60x1,5kWh = 90kWh. Josta edelleen pyöristettynä dieselin lämpöarvo 10kWh/litra jolloin hukkatehon osuus kulutuksesta 9 litraa tunnissa...?

Alkuperäinen kysymys koski polttoaineen puristamista ja sitä, tuleeko siitä niin paljon lämpöä että tankki voisi sulaa. Siis ensin puristetaan neste ja sitten lasketaan vakiopaineeseen.
Luulisin ettei tule.

[DBFI]

Entä jos se olikin desi 6 sekunnissa 1,5 kW:n hukkateholla, sittenhän tunnissa jo 900 kWh.

Puristumiseen ja siitä johtuvaan lämpenemiseen MiHe jo vastasikin. Siellä tankissahan ei oleellista painetta ole.

[FinlandMerceds]

Jos jotain sulaa niin paljon muuta sulaa enen tankkia,
siellä linjassa on muovia jo ennen sitä jäähdytintä

[pforsell]

AINA virtauksessa tai vuodossa neste lämpiää. Helppo laskukaava, virtaus x paineen putoaminen = hukkateho (mikä siis muuttuu käytännössä kaikki lämmöksi). Jos railipaineen säätäjä päästää litran minuutissa tankkiin ja paine tipahtaa venttiilin yli 900 barista 'nollaan' ilmanpaineeseen niin hukkatehoa syntyy 1,5kW. Kyllä se lämmittää. Samoin pumpun sisäisissä vuodoissa on sama paine-ero railpaine-tankkipaine, toki vuodot ovat vain jotain milli- tai senttilitroja minuutissa. Putkivirtauksissa paineen putoaminen on marginaalista, puhutaan vain bareista tai osista (putket kun suunnitellaan sen kokoisiksi että niissä ei liikaa painehäviötä synny).

Edit: lämpenemistä tapahtuu myös kokoonpuristuksessa, niin nesteessä kuin ilmassakin. Ilmiö vain 'peruuntuu' jos paine lasketaan yhtä nopeasti. Kyllä se polttoainekin jo yli 2000 barilla vähän kasaan menee. Bulkkimoduli kertoo kokoonpuristuvuuden.

Nyt en ymmärtänyt suuruusluokkaa, siis litra minuutissa ja hukkatehoa 1,5kW...? Jolloin tunnissa 60x1,5kWh = 90kWh. Josta edelleen pyöristettynä dieselin lämpöarvo 10kWh/litra jolloin hukkatehon osuus kulutuksesta 9 litraa tunnissa...?

Alkuperäinen kysymys koski polttoaineen puristamista ja sitä, tuleeko siitä niin paljon lämpöä että tankki voisi sulaa. Siis ensin puristetaan neste ja sitten lasketaan vakiopaineeseen.
Luulisin ettei tule.

Laskukaavassa meni energian ja tehon laskeminen sekaisin. Jos hukkateho on 1,5 kW, niin se on sama 1,5 kW riippumatta siitä, onko laite käynnissä minuutin vai tunnin. Ei mersun 90 kW:n moottorikaan muutu 5400 kW:n moottoriksi käyttämällä sitä tunnin.

1,5 kW:n hukkateho tarkoittaa tunnissa 1,5 kWh:n energiamäärää.