Nyt on aika saattaa esiin yhteenveto sinänsä pienestä, mutta reilun pari kuukautta kestäneestä empiirisestä kokeesta.
Sillä Vehon teknisen neuvonnan vinkit ennakonsäätörullan asetuksista suhteessa polttoainelaatuun piti tietysti yrittää todentaa.
Kuten joskus on tullut möläytettyäkin, Kaapon päivittäinen leivänhankintamatka koostuu hyvin homogeenisista olosuhteista. Reitti on aina sama. Käytetyt nopeudet ovat aina hyvin yhtenäiset.
Kuorma on aina sama muutaman kilon tarkkuudella. Ajotapakin on erittäin vakiintunut.
Tästä tylsemmäksi ei siis matkanteko enää tule, ainoan poikkeuksen tekee se, notta sataako vai ei
Siten kotikutoinen testi lienee suht. luotettava. Alla nastarenkaat ja ajo edellä kerrotusta pappafiiliksestä huolimatta silti reipasvauhtista, mutta ei repivää. Matkasta n. 70% maantietä, 30% kaupunkia/taajamaa.
Lokakuun puolesta välistä on tankattu vuoroon 95E-laatua ja vuoroon 98E-versiota. Ennakkonuppi on ollut jatkuvasti S-asennossa. Kulku matalammalla oktaavilla oli aavistuksen nihkeämpää, mutta muita lieveilmiöitä ei havaittu, mitä nyt eco-mittari tykkäsi näyttää vähän enemmän "punaista" samoissa olosuhteissa.
Tulos oli kuten insinöörit kertovatkin: korkeampaa oktaania kului vähemmän suorituskyvyn ollessa hiukan parempi.
Numeroina kulutukset: 95E:tä paloi keskimäärin 10,7 litraa sadalle. 98E:n menekki oli 9,6. Siis litran heitto vain pa-laadun seurauksena. Litra satasella ei ole paljoa näissä kertaluokissa, mutta kun niitä satasia tulee päivässä n. 1,4 niin viikossa kertyy siitä ajan mittaa jotain: Siis kalleinta laatua tankkiin empimättä.




