Oli jonkunlainen kuvajainen säätömutikan sijainnista, että laatikon takaosasta, etumatkustajan puolelta säätimen pitäisi löytymän. Sieltäpä löytyi, johtolankana pidin alipainepilliä joka mutikasta lähti. Mutta yllätys olikin suuri, kun huomasin, kuinka helppoa säätäminen ko. tyypin laatikossa on.
Pilli on kiinni 360 astetta pyörivässä muovikakkarassa. Tämä on kiinni itse säätimen rungossa eräänlaisella sokalla, "kiristysrenkaalla". En saa suuhuni varsinaista sitä tarkoittavaa sanaa.. mutta kun pihdeillä puristaa renkaan "päistä", rengas leviää ja kakkara lähtee esim. ruuvimeisselillä kevyesti raosta kampeamalla tai vetämällä pois.
Edellämainitun proseduurin suorittamiselle antaa tilaa -ainakin tyypissä 230 E- pakoputken tuen irroittaminen. Tuki on kiinni laatikon takaseinässä. Itse en tätä tehnyt, eikä se tosiaan ole välttämätöntä.
Tämän kakkaran alta löytyikin jo itse säädin. Ei mitään muttereita ym. , joita esim. W126:n laatikossa kuulemma oli
. Säädin itsessään koostuu muovisesta hahlorenkaasta ja T:n muotoisesta "avaimesta". Renkaassa on kahdeksan hahloa, ja siinä avainta liikuteltaessa säätyypi alipaineet.Myötäpäivään = alipaine kasvaa = vaihdot kovenevat
Vastapäivään = alipaine pienenee = vaihdot pehmenevät.
Alipaine otetaan imusarjasta, ja M102.980-moottorissa tuon pisteen löytää parhaiten irroittamalla ilmansuodattimen kotelon. Sitten rähmälleen ruiskun päälle ja katse moottorin takaosan tienoille, imusarjan puolelle. Sieltä pitäisi lähteä kapea letku alaspäin isosta paksusta letkusta. Alaspäin ei mene muita letkuja.
Itse käänsin säädintä ensin ainoastaan yhden hahlovälin vastapäivään. Kakkara kiinni ja koeajolle.. noh, ei oikein mitään muutosta. Tässäpä välissä pirautti Jarkko S., joka maattimaakarina tiesi sanua, jotta joskus imusarjasta kulkeutuu öljyä alipaineletkuun tukkien sen, ja näin "vaikeuttaen"/sotkien automaatin vaihtoja/säätöjä. No, irroitin letkun kummastakin päästä ja puhdistin sen paineilmalla. Öljyä ei enää tässä vaiheessa tullut letkusta, mutta kun ensimmäisen kerran avasin muovikakkaran, öljyä valahti käsille jonkin verran.
Sittenpä tulikin Nesteen täti ja hääti minut pois hallista, eli paikka meni kiinni. Ilmanputsari paikoilleen ja kassan kautta kiitos. Ja koeajolle. Kyllä se vain tuntui, jotta pillin putsauksesta oli ehkä jotain hyötyä... Neloselle vaihto on jo lähes unelmapehmeä, mutta 2-3 -säätöä olisi mukava saada vielä pehmeämmäksi. Toki ei liikaa. Huomenna on ilmeisesti koetettava vielä kääntää säädintä yhden pykälän verran "löysemmälle", ja jos valuttelisi säätimeen jääneet loputkin öljyt pois, eihän ne ole siellä kuin haittana.
Mutta ennen kaikkea iso kiitos kuuluu Jarkko S:lle, joka pyytettömästi antoi neuvoa matkapuhelinverkon ystävällisellä myötävaikutuksella!
Jatkanen raporttiani Nesteen hallista huomenissa.