Kiitoksia vain avusta itse kullekin.
Rälläkällä se laakerin sisäkooli oli naurettavan helppo irroittaa vaikka olin ihan toista pelännyt.
Kaikkia "varo sinkoilevia laakerinkappaleita" -tarinoita muistellen ja sinkoilevien kipinöiden vaikutusta kiharaan partaani ajatellen pukeuduin haalarien lisäksi parran peittävään bandannaan, autotallin lämpötilan vaatimien paksujen vaatekertojen, pipon ja buffin lisäksi ja valitsin käyttööni paksuhkot hansikkaat. Päähän vielä DeWaltin suojalasit ja menoksi.
Appiukon vinkistä kokeilin ensin naputella koolia tavallisella vasaralla varovasti, jos se olisi kuitenkin herkistynyt irtoamaan. No eipä ollut pekoa moisesta. Siis rälläkkää kehiin.
Ahdas paikkahan se oli rälläköidä mutta töistä lainatun pienehkön rälläkän ja ohuen laikan kanssa laikkasin varovasti kooliin viiston loven. antaen sen upota melkein akseliin saakka muttei kuitenkaan ihan. Kun nyt nuo aiemmat rälläköintikokemukset ovat laskettavissa yhden käden sormilla (kun ei osaa kunnolla hitsata niin ei paljon tarvii rälläköidäkään), niin kädet tärisi ja polvet kipeytyi ja pelotti akselin (ja henkeni) puolesta. Katsoin siis parhaaksi rälläköidä lovea hyvin vähän kerrallaan etten tärväisi akselia tai jarrukilpeä saati aiheuttaisi jotakin muuta katastrofia, kun nyt katastrofialtis tapaus olen.
Kun olin saanut aikaiseksi pienehkön viillon laakerin koolin kylkeen, otin jumalattoman kokoisen meisselin ja kahden kilon lekan, tungin meisselin rälläköimääni koloon vinosti ja löin sitä lekalla, yrittäen siis saada koolin pyörähtämään akselin ympäri. Kooli singahtikin irti miltei välittömästi. Jälkikäteen koolia tutkiessani havaitsin että se oli haljennut tekemäni viillon kohdalta mutta yhtään sirua siitä ei irronnut.
No ei kun napaa putsaamaan. Siivosin ulkopuolelta isommat irtopaskat pois ja sisältä nuolin navan puhtaaksi. Sisempi laakerinkooli putosi irti tässä vaiheessa, mikä ei liene hyvä merkki navan kuluneisuuden kannalta. Olipahan ainakin naurettavan helppo asentaa uusi tilalle. Outoa että sisäpuolen laakerista toinen kooli ei lähtenyt kuin rälläkällä ja toinen lähti ihan painovoiman vaikutuksesta.
Ulkopuolen laakerin sisäkooli oli piukassa kuin vain pääseekin. Sitä näkyy tosiaan jotain millin verran vastapuolelta katsottuna ja mikään meisseli ei saanut koolissa aikaan mainittavaa liikettä joten lopulta otin jonkin varahylsyn ja siihen jatkopätkän (varaosastolta senkin of course, kukas nyt varsinaisia työkalujaan rikkoo lyömäpuuhissa) ja sillä sain pikku hiljaa sisäkoolin irti. Pari kertaa tosin ko. hylsy, joka oli tosi tihdillä mitoituksella, meni vähän vinoon ja upposi koolin reiän läpi

...
Kun koolit oli poistettu, jynssäsin navan sisältä puhtaaksi ja aloin asentamaan uusia kooleja. Sisemmän laakerin kooli ei kaivannut kuin paikalleen pudottamisen. Vedin saman tien rasvaa päälle, rasvaa joka puolelle laakerin väliin ja laakerin paikalleen. Rasvatiiviste sinne sisemmän laakerin perään oli kyllä jumalattoman tiukka. laitoin 2kg lekan poikittain tiivisteen päälle ja koputtelin sitä kumivasaralla lekan asentoa vaihdellen ja sinnehän se upposi. Valitettavasti kumivasaralla ei tuntenut yhtään että milloin se oli uponnut pohjaan saakka joten tulin lopettaneeksi moukaroinnin vasta kun rasvatiivisteen metalli alkoi muuttaa muotoaan... hups...
Ulompi kooli olikin tiukka kuin entisen immen... öh... oven lukko. Jonkun projektit-puolella vihkailemalla tavalla käytin juuri irroittamaani koolia apuna ja vasaroin uuden koolin paikalleen. Nyt tunsin selvästi koska kooli oli pohjassa.
Vielä kunnon truuttaus rasvaa sisälle napaan ja ei kun napaa paikalleen sovittamaan. Tietenkään en ollut ottanut kuuleviin korviini "dealerin" puheita hiomanauhasta (jota en omista) ja tungin laakerin vain suoraan paikalleen. Mihin se ei tietenkään meinannut sopia. Kannattaisi ehkä kuunnella silloin kun saa ohjeita.
Loppujen lopuksi ujutin laakerin kiristyshärpäkkeen paikalleen ettei ulompi laakeri putoaisi ja koputtelin varovasti lekalla navan paikalleen napaa samalla pyöritellen ja vähän väliä kiristimestä löysät pois ottaen. Lopulta tuntui ettei napa enää liikkunut joten otin molemmin käsin kiinni ja heiluttelin satakiloisen ruhoni voimalla napaa niin kauan että jostakin kuului vaimea naksahdus ja napaan tuli hiukan klappia. Kiristin laakerin putkipihdeillä niin tiukaksi että se lakkasi pyörimästä ja sitten kolmanneksen kierrosta takaisin. Uusi keskiökuppi ei sopinut millään paikalleen joten putsasin vanhan (siinä oli sentään mersun logo) ja tungin sinne hitusen rasvaa ja paikalleen.
Kauhistuttaa ajatella, montako tuhatta kilometriä lähti laakerin iästä tuon lekalla avitetun asennuksen ansiosta... No, ei kiinostanut lähteä yhdellä sylinterillä käyvällä Harrikalla töihin pakkasessa seuraavana aamuna joten se oli SAATAVA kuntoon ja hienosti se ainakin toistaiseksi on skulannut. Ja ainakin säästyin tuhtaamasta "asennushiekkaa" laakerin väliin jos ei muuta
Nyt parin päivän ajelun jälkeen viikonloppuna vielä tarkistan tilanteen ja kiristän laakeria lisää jos on tarpeen.
Eli tämmöstä. Suurkiitos avusta kaikille vihjeitä antaneille. Lumikin keulan käytös on taas kuin uudesta autosta.
Henkka