Talvi tuli, muistakaa tarkistaa moottorin huohttimet!

[Ere866]

Ennakoivasti ja omaan tyhmyyttä kiroten heitellään varoituksen sanaa foorumilaisille.

Reilut 400 tuhatta ajettu M102 on toiminut luotettavasti käyttöautona vaimon käytössä täällä pohjolan perukoille. Autolla ajeltu suh pieniä määriä tässä alkutalven aikana ja meilläpäin ilman sahailleet nollakelin ja -15 pakkasen korvilla. Vaimo lähti Helsinkiin viikoksi, alkuviikosta tuprutteli puuteria 30cm auton päälle.
Eilen putsailin auton ja lähdin käymään paikallisessa kalapuohissa hakemaan lauantailounasta. Suurelle tielle päästyäni aloin ihmetellä pientä käryä, satamaan ehtiessä käry oli jo melkoinen. Pakoputken paikkaus on joskus vähän kärynnyt, joten ajattelin sen kuivalla pakkasilmalla haissovan.

Noh, kalakaupan eteen päästyäni harmaata savua pukkasi jo pellin raosta ja konepellin aukaistua sainkin melkoisen pilven silmille. Hetken henkeä vedettyä ja varmistettuani ettei avotulta ole missään pääsin diagnosoimaan syytä. Moottoritila oli kauttaaltaan öljyinen ja ensivaikutelma oli, että venttiilikopan tiiviste olisi antautunut. Pääsyy oli kuitenkin öljytikun kautta ulos suihkunnut öljynpaine.

Kotiin kävellessäni nöyränä mietin tilannetta vielä nöyrempänä. Mitä on jäänyt huoltamatta ja tarkistamatta. Huohotus. Hain kotoa pyyhkeet, öljykanisterin. Putsailin suurimmat öljyt pois, suojasin pakosarjan pyyhkeillä jonka päälle kasasin lunta. Täytin öljyä 2,5 litraa ja ajelin kotia öljynkorkki puoliksi auki ja huohotinletku irrallaan ilmanputsarista.

Kotiin päästyäni tutkin sitten huohotuksen tarkemmin. Jäässä, kokonaan.

Tässä on nyt kyseessä osa-alue jossa en ole hyvä. Eli moottorin sisäinen kosteus. Millä tavalla koneen saisi puhdistettua sisältä? Forten puhdistuskäsittelyjä näille on ilmeisesti joskus tehty mutta onko ainoa vaihtoehto irroittaa öljypohja ja puhdistaa se kokonaan? Vai onko kyseessä ongelma jonka kanssa joutuu vaan elämään talvisesonkeina?

Kuvia on turha kysellä, jokainen osaa kuvitella miltä äklillinen nesteen purkautuminen ohuesta putkesta näyttää

[MJPfin]

Moottorin lämmitin niin ei jäädy, ja kunnolla kuumaksi käyttö millä saa kosteudet haihtmaan moottorista.

[karra]

Olettaisin että jos öljykorkissa on kermakahvin väristä hyhmää niin sitä on muuallakin. Omissa kummissakin käyttiksissä sitä esiintyy vaikka lohkolämmitintä käytetään reilusti. Mutta se pätkäajo sen tekee, kait. Pitäisi joskus katsoa pitemmän ajon jälkeen korkkiin.

Mutta, pösössä sitä ei esiinny vaikka ihan kaupunkiajoa talvella ajetaan. Siinähän on katti konehuoneessa joten moottoririlan lämpö on varmaan aika korkealla.

[Ere866]

Korkissa ei ole ollut missään vaiheessa moskaa, ei kermankahvia tai muutakaan mutta huohottimen putkessa sitä olikin sitten reilummin. Ja sehän se oli päässyt sitten sinne jäätymään.

Mietin vain tuota huohotiletkua, että miksi sen ylipääsnä on kierrettävä vielä ilmanputsarin kautta? Jos huohotinletku veisi avoimeen tilaan niin tätä ongelmaa ei olisi, koska ilmanputsarissa se huohotusilma kulkee alhaalta ylöspäin jolloin sinne päässyt kondensio jää "lukkoon" jäätyessään. Lieneekö sillä moottorin optimikäyntiin jokin merkitys että se huohotusilma kiertää sitten koneeseen takaisin? Tai moottori lämpiämiseen tms?

edit: Tuuritekijänä voidaan sanoa, että tämä tapahtui itselleni, eikä vaimolle. Todennäköisesti hänen työmatka kaupunkiin olisi jäänyt auton viimeiseksi.

[dealer]

Huomautus huohottimen tarkistuksesta on aiheellinen, mutta ei ole muistikuvaa että M102/M103 (eikä muutkaan mersun moottorit) yleensä jäädyttäisi huohotinta noin.
Öljypohjan irrottamisesta en näe hyötyä, ei siellä vettä ole. Jos on, niin se tulee viimeistään forte-käsittelyn "mukana" pois.
(tai mitä itse kukin haluaa petrolia hunajaa tervaa, halvempaa-kuin-forte-ja-ajaa-ihan-saman-asian moottoriin kaataa, ei takerruta siihen nyt...)

[karra]

Katsoin tänään Marja-Liisan öljykorkin; taas oli vaahtoa siinä vähän, ja vesihelmiä. Putsasin korkin viime vkl ja maanantaina käytiin Kouvolassa eli vajaa 200 km tuli maantieajoa. Ti-la ajettu 5 km suuntaansa päivitttäin.

[jackie]

Ennakoivasti ja omaan tyhmyyttä kiroten heitellään varoituksen sanaa foorumilaisille.

Reilut 400 tuhatta ajettu M102 on toiminut luotettavasti käyttöautona vaimon käytössä täällä pohjolan perukoille. Autolla ajeltu suh pieniä määriä tässä alkutalven aikana ja meilläpäin ilman sahailleet nollakelin ja -15 pakkasen korvilla.



Kotiin päästyäni tutkin sitten huohotuksen tarkemmin. Jäässä, kokonaan.

Tässä on nyt kyseessä osa-alue jossa en ole hyvä. Eli moottorin sisäinen kosteus. Millä tavalla koneen saisi puhdistettua sisältä?

Kovaa ajoa se vaatii, ei muuta!

Harvinaninen, mutta johdonmukainen case. Pitää avata tarinaa kuvien kera, koka kyseessä sattuu olee eräs yksilö, jonka vaiheista vois melkein kirjottaa kirjan Vuosimallin -89 200E, uutena Lappeenrannan Vehosta myyty, alkuperäisessä omistajaperheessä ollu pitkälle 2010-lukua, sen jälkeen tuli meille, mie myin iha vieree foorumilaiselle/klubilaiselle ja hän hiljattain seuraavalle. Tuttavallisesti kutsuttu nimellä ROHistin.

Tästä lie aikaa viitisentoista vuotta, kun tuli puhelu "Mersu sylkäs öljyt pihalle, siin on kai huohotin jäässä, me hinattiin se Okon hallii sulamaa." Mie en muista iha tarkkaan, et tekikö se mokoma saman tempun vielä toistamiseenkin, mutta joka tapauksessa seuraukset oli sellaset, että tuota on tullu analysoitua. Auto oli tuossa vaiheessa taivaltaan perheen aupair-autona, eli sillä kuskattiin muksuja päiväkotii, kerhoon, kouluun jne, ja koska asuivat tuolla kaupungin ghetto-alueella, piti se tietysti joka välissä sammuttaa ja laittaa lukkoon - meillä maallahan vastaava kuskausrumba voidaan hoitaa niin, että auto saa käydä joka pysähdyksen ajan, ja vielä ku lopuks muistaa piiskata konetta, ni sillä välttyy monilta ongelmilta

Nyt sit siihe episodiin, vaikka en haluakaan maalailla piruja seinille. Se oli sit tuo samainen talvi, kun tuo ROHistin oli miulla saamassa jotai valohoitoa tai muuta hellyyttä ja huolenpitoa, niin takas kaupunkiin ajellessa alko kuutostiellä kuuluu kolkatusta, ja ennen ku ehin ees tajuta et mitä tapahtuu, öljynpaineet putos... Siellä lie siis noiden parin öljyjen oksentamisten jäliltä ehtiny kone pyöriä sen verran kuivana, et laakeri on ehtiny ottaa kipeetä, ja sit se muutaman sadan tai parin tuhannen kilsan ajojen jälkee antautu ja kiertokanki halus sen myötä tulla kurkkimaa päivänvaloa.

Vaan ROHistimen tarina jatkui, oli se jo siihen mennessä kokenu sen verran kovia, että iha herkällä ei luovutettu. Täältä foorumilta tuli just sopivasti tarjolle "luumäen Opel-keisarilta" bensakoneinen w201 purkuun. Tämänki takana oli "hauska" tarina, eli auto oli mustaakseni noin 200 tkm ajettu, käytetty just Auto-Sunilla jakoketjun vaihdossa, ja suunnilleen sieltä huollosta hakiessa omistaja oli keikauttanu sen lepikkoon ja sitä myöte lunariin.

Tässä niitä kuvia. Kyllä tollane täysin karvalakkimallin suomi-w124 osaaki olla edustavan näköne

Punkkerimäellä 2014_338x600.jpg

Elok 2015_800x450.JPG

Lokak 2016_800x450.JPG

Jouluk 2016_800x450.JPG

[Ere866]

Samanlainen auto kuin mulla - kyllä valkoinen w124 ykkössarjalla on hieno! Pitäisi itsekin löytää aluvanteet tuohon, kaivonkannet sopii jostain syystä ykkössarjaan hyvin!