Eikös Mauri H. tempassu aikoinaan 500/800 farkusta?Taitaapa olla ihan Kalajoen maisemissa tunattu kampe
ST + VNT penkitetty
Jos viitataan tietoon ja itse tietoa ei kirjoiteta foorumille = sitä ei ole.Petehri kirjoitti:Heikki H. kirjoitti:Tämä on pikemminkin paskanjauhantaa.
Norsu onkin paskanjauhamisen ammattilainen ja sinä näytät tulevan hyvänä kakkosena.
En mä toki tuolla tiedolla mitään tee, koska olen ihan sinut 200d:ni
lämpiämisen kanssa.
So long and thanks for all the fish
Enemmänkin kiinnostaa tuo 2500rpm kohta, vääntökäyrän exponentiaalisuus (josta siis voi arvioida ahtojen kertymisen hitauden) ja sitten tuo savun määrä. Tästä vnt:stä ei ole tarkoituksella edes otettu kaikkea irti koneen hajoamisen pelossa, joten mustaa ei tule putkesta ollenkaan. Lisäksi kone hiplaamaton...Kumipää kirjoitti:Melkein identtinen tuo lappu näyttäis olevan kuin munki, molemmilla 3900 paras vääntö ja melkein sama koneteho, tuossa vaan "ehiä" käppyrä loppupäässä, sutas niin hillittömästi mulla. Laitan käppyrää, ku osaisin, en oo mikään tietokonenero. Tekniikkaa: hx40+mynä+siekkinen. Lisäksi kantta hiplattu, imusarjaa ja puhallinta "vähä" kustomoitu, muttei mitään ihmeellistä.
Autohan on foorumilta tuttu paku.
Tämän vnt projektin tarkoituksena ei ole koskaan ollut mikään huipputehoilla tai -väännöillä kilpaileminen, tosin on kyllä todettava että väännöissä tuolla päästään kyllä melkosen pitkälle, kun ahtojakin on sentään melkein kolme baaria jo kolmentonnin tietävillä. Mikäli tuosta tarvitsisi tehoja saada niin uskoisin siihen löytyvän konstit helpolla kun ainakin tuolla volsun koneiden kanssa painiessa on otettava asioita tosissaan huomioon että saadaan edes jonkinlaisia tehoja irti. Itseasiassa on omassa nuo litratehot samaa luokkaa kuin tässä vnt-mersussa ja väännöt hieman suurempia, mutta melkoisilla muutoksilla aikaansaatuja. Sääli että kone on pikkulohko ja vielä suoraruisku...
Kauan olen näitä ST mekkereitä ihaillut, mutta aina ihmetellyt niihin pistettävää vanhahtavaa tekniikkaa. Varttikäytössä tuollaiset ylisuuret Holsetit on OK, mutta sielläkään kukaan ei tunnu edes yrittävän panostaa niiden herättämiseen, vaan ainut keino on seistä viivalla sekuntitolkulla ja puskea mustaa. Tuohonkin on olemassa toimivia ratkaisuja maailmalla, joten ihmettelen ettei niitä kukaan ole edes yrittänyt. Tai ainakaan en sokeilla silmilläni ole huomannut...
Katukäyttöön taas tuollainen vnt on melko mainio, sillä sen vastaaminen kaasuun on välitön ja sillä päästään eroon turhasta savuamisesta, vaikkei tuo savu minua pahemmin häiritsekkään. Vetoalueesta saadaan yleensä noin 1500 kierrosta pidempi alapäästä silti yltäen samaan huipputehoon. Projektin tarkoituksena onkin tehdä ST:stä vihdoinkin käyttis jota voi verrata nykytiisseleihin käyttömukavuudeltaan, mutta silti säilyttää ST:n petomainen luonne. Uskoisin tuon tulleen jo saavutetuksi, mutta pikkuongelmia tuntuu silti riittävän. Tulevaisuudessa tämä on sitten helpompaa tätä polkua kulkeville.
Toimivanahan näitä ei ole kuin yksi (Petehri Prkl...) ja sekin vakio, joten turha tuosta on vielä kirjaa kirjoittaa. Ongelmia on vielä ratkaistava, jotta sitäkään voisi kutsua täydelliseksi. Toisaalta ongelmien ratkaisu tekee tästä mainiota ajanvietettä. Siitähän harrastamisessa on kyse.
Ja taitaapi sitä tulla ainakin yksi todellinen teho-ST vnt:llä ensi kesäksi. Kovasti siltä vaikuttaa. Aihio on ainakin mainio.
Heikki H.:n kanssa olen samaa mieltä.
turbon herätys ?
Kauan olen näitä ST mekkereitä ihaillut, mutta aina ihmetellyt niihin pistettävää vanhahtavaa tekniikkaa. Varttikäytössä tuollaiset ylisuuret Holsetit on OK, mutta sielläkään kukaan ei tunnu edes yrittävän panostaa niiden herättämiseen, vaan ainut keino on seistä viivalla sekuntitolkulla ja puskea mustaa. Tuohonkin on olemassa toimivia ratkaisuja maailmalla, joten ihmettelen ettei niitä kukaan ole edes yrittänyt.
- koska nettiä en koko ajan seuraa, mielenkiinnosta katsoisin minkälaista toimivaa ratkaisua dieselmersuihin maailmalla käytetään turbojen heräämiseen....
kuullaan lisää
Tai ainakaan en sokeilla silmilläni ole huomannut... ??
- koska nettiä en koko ajan seuraa, mielenkiinnosta katsoisin minkälaista toimivaa ratkaisua dieselmersuihin maailmalla käytetään turbojen heräämiseen....
kuullaan lisää
Tai ainakaan en sokeilla silmilläni ole huomannut... ??
Re: turbon herätys ?
Muualla maailmalla käytetään vakioturbojaesko kirjoitti: - koska nettiä en koko ajan seuraa, mielenkiinnosta katsoisin minkälaista toimivaa ratkaisua dieselmersuihin maailmalla käytetään turbojen heräämiseen....
kuullaan lisää
esko kirjoitti:
- koska nettiä en koko ajan seuraa, mielenkiinnosta katsoisin minkälaista toimivaa ratkaisua dieselmersuihin maailmalla käytetään turbojen heräämiseen....
kuullaan lisää
Eikös se ollut niin, että rivikutoselle sallitaan säännöissä vain yksi ahdin.Muualla maailmalla käytetään vakioturboja Laughing Mutta onhan ne jotkut laittaneet remmiahtimia turbon rinnalle.
ValitettavastiDSL kirjoitti:Eikös se ollut niin, että rivikutoselle sallitaan säännöissä vain yksi ahdin.
Pirkka-Tesla eli Opel Ampera -12 sähkölelu.
MB 313 CDI Kasten -00.
W126 300SD -84 talviunilla.
Lavetti (S124-OM603-ST) Yhteishuoltajuudessa.
“If a cluttered desk is a sign of a cluttered mind, of what, then, is an empty desk a sign?”
MB 313 CDI Kasten -00.
W126 300SD -84 talviunilla.
Lavetti (S124-OM603-ST) Yhteishuoltajuudessa.
“If a cluttered desk is a sign of a cluttered mind, of what, then, is an empty desk a sign?”
esko kirjoitti:- koska nettiä en koko ajan seuraa, mielenkiinnosta katsoisin minkälaista toimivaa ratkaisua dieselmersuihin maailmalla käytetään turbojen heräämiseen....
kuullaan lisää
Tai ainakaan en sokeilla silmilläni ole huomannut... ??
Maailmalla on tehokkaampiakin tiisseleitä kuin nämä ST mersut (litratehot parilla mieleen tulevalla laitteella tosin kyllä vaihtelee alta sadasta pariinsataan). Itseasiassa niitä on myös ihan kotosuomessa. On sitten myös muita dieseltekniikan alueita kuin pullingit ja varttimailivermeet. Osalla on jopa tarkat päästönormit.
Sokeilla silmillä tarkoitan sitä, että ainakaan noita tietämiäni muutoksia ei voi nähdä tutkimatta konehuonetta todella tarkoin ja tietysti tarkkailemalla savun määrää...
Helpposti nähtäviä on sitten tietenkin kaksoisahdetut laitokset, mutta ne vaativat tilaa. Säännöt sikseen, vaikkakin omat ideat menevätkin osittain sääntöjen sisään. Ei noi kaikki ST:t kilpa-autoja ole mitä tuolla viivalla näkyy, eikä ne competition-valoihin taida olla osallistuneet ne harvatkaan mitkä kilpailee, ainakin valoissa voisin kuvitella olla vaikeaa. Tuosta en kyllä ole satavarma (niinkuin en mistään muustakaan
Kuka se pakottaa FHRA:n sääntöjen mukaan tekemään. Jos vartilla haluaa käydä niin on sitä muitakin ajoja kuin FHRA:n viralliset kisatXUX63 kirjoitti:ValitettavastiDSL kirjoitti:Eikös se ollut niin, että rivikutoselle sallitaan säännöissä vain yksi ahdin.Kaikki ois niin helppoo ilman FHRA:n sääntöjä
Ei ole salaisuuksia, Karalalta saanet palikat, joilla VNT ahdinta ohjataan. Ohjaukseen(kin) palaa sitten rahaa jonninverran mutta sehän on sivuseikka näissä asioissa.Sami T kirjoitti:Onko nuo vnt:n ohjaus hommat salaisuuksia vai voiko niihin saada apua että voisi itsellekkin toteuttaa jotain tuon tapaista?
Mitä tulee historiaan forumilla niin kommentoidaan pikkusen. Muistelen ettei VNT ahtimia ole kyseenalaistettu kuin kahdesta syystä, toinen oli ohjauksen haasteellisuus, asia joka on nyt hoidettu ehkäpä puolitiehen mutta paljon parempaan tilanteeseen kuin aikaisemmin. Suuri VNT ahdin ST käytössä kaipaisi ymmärtääkseni vieläkin enemmän älyä siihen ohjausboxiin, eli täydellisesti customtyönä tehdyn ohjelman. Sellaisella ehkä päästäisiin eroon siitä varohukkaportistakin. Softan pitää ennustaa enemmän mittaamalla suureiden nousunopeuksia, jotta siivet saadaan aina oikeaan asentoihin riittävän nopeasti. Softan tekijöitä ei suomesta näytä löytyvän. Vai olenko ymmärtänyt väärin sen hukkiksen olemassa olon ?
Toinen kyseenalaistettu asia oli liian suuri vääntömomentti alakierroksilla, kun käytetään mekaanista ruiskutuspumppua. Tämä ongelma on edelleen olemassa eikä ratkaisua ole keksitty tai oikeastaan toteutettu. Sen takiahan tässä kyseisessä autossa on huipputeho rajoitettu noinkin alas. Mekaanisen pumpun syöttömäärää pitäisi pystyä rajoittamaan sinne 4000 rpm:n kohdalle saakka, vaikkapa siihen 600 Nm lukemaan ja siellä yläpäässä sitten kaikki peliin. Luulen ettei sillä 800 Nm lukemalla tee yhtään mitään alakierroksilla, siis käytännössä.
No tästä on hyvä jatkaa kehitystyötä. Oikeastaan harmittaa jo valmiiksi, että on jo ahdin tullut hommattua kapeakantiseen
Lisää tietoa: www.skg.fi
-
Turbo-eemeli
- Vakiokalustoa

- Viestit: 378
- Liittynyt: La 05.03.2005 19:17
- Paikkakunta: Kangasala
- Viesti:
.
Mielestäni Ahdin/pumppu-paketti sopisi, kuin nakutettuna W210- korisen väyryseen, jossa on jo valmiiksi pumpussa sähköohjaus ja ahtopainetta ohjataan 5V alipaineventtiilillä.
Siitä en tiedä mitään, miten tuollainen möykky markkinoidaan katsastuksen yhteydessä.
Vaihtoahdinta vaan.......
Dumpin tehtävä on varmastikkin siinä, että sillä saadaan sakkaaminen kuriin, kun liikoja höyryjä päästetään tarvittaessa pois.
Sehän oli boxin ohjaama.
Määrätyn kierrosluvun jälkeen se ei enää varmaankaan aukea.
Voi varmaankin olla, että myös hukkis on "pakollinen", kun ahdin on tosi suuri ja paineet kovat.
Paineensäätö ei ehken kaikissa tilanteissa tottele millään tarpeeksi nopeasti pelkkien siipien ohjausta.
En tiedä.
veskola kirjoitti:Ei ole salaisuuksia.......Sami T kirjoitti:Onko nuo vnt:n ohjaus hommat salaisuuksia vai voiko niihin saada apua että voisi itsellekkin toteuttaa jotain tuon tapaista?
Sähköllä sitä ahdinta ohjataan, 0-12V jännitteellä, kuulemma.tallikuski kirjoitti: Dumppia, VNT-siipiä ja coolerin puhaltimia/pumppuja ohjataan DTA S40 ruiskuboksilla.
Pakosarjassa on varoventtiilinä Tialin portti, se aukeaa pakopaineesta (n.4bar)
Mielestäni Ahdin/pumppu-paketti sopisi, kuin nakutettuna W210- korisen väyryseen, jossa on jo valmiiksi pumpussa sähköohjaus ja ahtopainetta ohjataan 5V alipaineventtiilillä.
Siitä en tiedä mitään, miten tuollainen möykky markkinoidaan katsastuksen yhteydessä.
Vaihtoahdinta vaan.......
Dumpin tehtävä on varmastikkin siinä, että sillä saadaan sakkaaminen kuriin, kun liikoja höyryjä päästetään tarvittaessa pois.
Sehän oli boxin ohjaama.
Määrätyn kierrosluvun jälkeen se ei enää varmaankaan aukea.
Voi varmaankin olla, että myös hukkis on "pakollinen", kun ahdin on tosi suuri ja paineet kovat.
Paineensäätö ei ehken kaikissa tilanteissa tottele millään tarpeeksi nopeasti pelkkien siipien ohjausta.
En tiedä.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
Voihan sen möykyn ihan vapaasti laittaa w124 tai w201 koriintuikku kirjoitti:Siitä en tiedä mitään, miten tuollainen möykky markkinoidaan katsastuksen yhteydessä.![]()
Vaihtoahdinta vaan.......
Niin miksei, jos säätö osaa ennustaatuikku kirjoitti:Voi varmaankin olla, että myös hukkis on "pakollinen", kun ahdin on tosi suuri ja paineet kovat.
Paineensäätö ei ehken kaikissa tilanteissa tottele millään tarpeeksi nopeasti pelkkien siipien ohjausta.
En tiedä.
Ottaakohan se paljon virtaa siitä 0...12 V ohjauksesta...
Lisää tietoa: www.skg.fi
Näin juuri.veskola kirjoitti:Ei ole salaisuuksia, Karalalta saanet palikat, joilla VNT ahdinta ohjataan. Ohjaukseen(kin) palaa sitten rahaa jonninverran mutta sehän on sivuseikka näissä asioissa.(Eikös se niin ollut, norsu & Peterhi?)
Tässä hieman pieleen. Isompiakin mokkuloita tullaan ohjaamaan aivan samoin ja ohjelman saa mistäs muualta kuin Karalalta. Tämä ohjauspuoli ennakoi jo, mutta on variaatioidensa johdosta Mikalle tosi suuritöinen. Mitäs tuosta, mieshän suorastaan nukkuu työnsä ääressä...Mitä tulee historiaan forumilla niin kommentoidaan pikkusen. Muistelen ettei VNT ahtimia ole kyseenalaistettu kuin kahdesta syystä, toinen oli ohjauksen haasteellisuus, asia joka on nyt hoidettu ehkäpä puolitiehen mutta paljon parempaan tilanteeseen kuin aikaisemmin. Suuri VNT ahdin ST käytössä kaipaisi ymmärtääkseni vieläkin enemmän älyä siihen ohjausboxiin, eli täydellisesti customtyönä tehdyn ohjelman. Sellaisella ehkä päästäisiin eroon siitä varohukkaportistakin. Softan pitää ennustaa enemmän mittaamalla suureiden nousunopeuksia, jotta siivet saadaan aina oikeaan asentoihin riittävän nopeasti. Softan tekijöitä ei suomesta näytä löytyvän. Vai olenko ymmärtänyt väärin sen hukkiksen olemassa olon ?
Ohjaus on mielestäni nyt ratkaistu tarpeellisen hyväksi. En näe tuota lisähukkista ongelmana, sillä tuolla varmistetaan pakopainepiikkien poissaolo.
Yleisesti näitä VNT:eitä pidetään ennenkaikkea heikkoina virikäytössä. Tokihan nuo helposti rikki saa kun ne eivät toimi niinkuin perinteiset ahtimet. Tietämättömyydellä on rikottu isompiakin asioita kuin turboja. Näissä isommissa VNT-ahtimissa on erona pienenpiin serkkuihinsa se, että ne on tehty kestämään työkäyttöä.
Tuota vääntöä on tosiaan rajoitettava alhaalla ainakin nyt toistaiseksi. Toki noita VNT:eitäkin on suurempia olemassa (tulossa on), joten saa sitä vääntöä rajattua silläkin jos haluaa. Toisaalta ylisuuri alavääntö mahdollistaa hienoja asioita huipputehoa ajatellen, kun suunnitellaan moottorin toiminta-aluetta. Olen samaa mieltä tuosta 800Nm väännöstä alakierroksilla, sillä se alkaa jo hankaloittaa ajamista ilman nelivetoa. Tuosta mekaanisen pumpun säätämättömyydestä päästään taas sähköllä eroon, sillä uskoisin Mikan pystyvän huijaamaan tarvittaessa pumpulle menevää ahtotietoa. Toisaalta kun noita on valmiinakin...Toinen kyseenalaistettu asia oli liian suuri vääntömomentti alakierroksilla, kun käytetään mekaanista ruiskutuspumppua. Tämä ongelma on edelleen olemassa eikä ratkaisua ole keksitty tai oikeastaan toteutettu. Sen takiahan tässä kyseisessä autossa on huipputeho rajoitettu noinkin alas. Mekaanisen pumpun syöttömäärää pitäisi pystyä rajoittamaan sinne 4000 rpm:n kohdalle saakka, vaikkapa siihen 600 Nm lukemaan ja siellä yläpäässä sitten kaikki peliin. Luulen ettei sillä 800 Nm lukemalla tee yhtään mitään alakierroksilla, siis käytännössä.
No tästä on hyvä jatkaa kehitystyötä. Oikeastaan harmittaa jo valmiiksi, että on jo ahdin tullut hommattua kapeakantiseenmutta jospa sillä voi jalostaa itse auton ja moottorin aikanaan valmiiksi ja sitten joskus kokeilla tuommostakin härveliä. Oliko näiden siipien ohjaus nyt alipaineella vai sähköllä ? Voiko ne edes olla koskaan alipaineella noin suurissa ?
Siipien ohjaus on näissä öljynpaineella. Sillä saadaan tarvittava nopeus ja voima aikaiseksi + sitä pitäisi löytyä joka koneesta jo vakiona.
norsu kirjoitti:veskola kirjoitti:Oliko näiden siipien ohjaus nyt alipaineella vai sähköllä ? Voiko ne edes olla koskaan alipaineella noin suurissa ?
Siipien ohjaus on näissä öljynpaineella. Sillä saadaan tarvittava nopeus ja voima aikaiseksi + sitä pitäisi löytyä joka koneesta jo vakiona.
Pieni tarkennus / pilkun viilaus:
Ohjaus on sähköllä. Siipiä liikuttava voima saadaan öljynpaineesta.
Jeh, tokihan olen huomannut mainoksesi tuossa. Hassu laitos.Turbo-eemeli kirjoitti: Kiitos ja kumarrus, Petri valitettavasti ulkomailla työreissulla, eli ei ole todennäköisesti nähnyt tätä mielenkiintoista juttua.
Odotan myös ensikesää mielenkiinnolla...
Siitä vanhan Volgani VNT:hen muuttamastasi siivestä tuli sitten juuri niin hyvä kuin oli tavoitekkin. Uusintakäynti Mikan tykönä antoi 251hv ja väännöt kävi yli kuudessa sadassa, mutta rajattiin 535Nm. Tehot ja väännöt nousi reilusti vain pienentämällä ahtopainetta ja täten pakopainetta. Viimeksi pakopainemittarin tai liitännän täytyi olla viallinen
Nyt sun tarvii enää löytää mulle parempi kompurasiipi kaappiin, kun vartin sekuntilukua pitäis vielä petrata, ainahan sitä...
Eiköhän se kuitenkin ole niin, että tässäkin VNT:n ohjausboxissa on valmis ohjausalgoritmi, jonka karttoja ja parametreja Mika on muokannut, vai mitä ? Vai näkyikö C-kääntäjä siellä työpöydällä
Missä kohtaa se hukkaportti tyypillisesti käy auki, eli milloin pakopaine piikittelee ?
Pohdin tässä vain millainen siitä algoritmista pitäisi tehdä jos tulosignaaleina käytetään pakopainetta, ahtopainetta, ahtopaineen tavoitearvoa kyseiellä rpm arvolla, kaasupolkimen asentoa sekä rpm arvonnousunopeutta. Tuloparametrien lukumäärästäkin voi päätellä, ettei ohjaimen koodi synny ihan yhdessä eikä kahdessa yössä, mutta tässä nyt on vani kyseessä säätöalgoritmi, eli ei mitään maailmaa mullistavaa
.
Se morkoolivääntörajoitin pitäisi olla aika helppo toteuttaa...no helppo ja helppo. Minun mielestä se on vain säädettävä ylipaineventtiili, joka suljetaan kun haluttu rpm arvo ylitetään. Mikäli boxiin vain saadaan ulostulo, joka aktivoituu tietyn rpm arvon jälkeen niin siinähän se sitten on. Kehittyneempi versio on sähköllä ohjattava ylipaineventtiili (no mistähän sellaisenkin keksii)
Pohdin vain sitä miksei Mynän pojat lähteneet tekemään sähköpumpusta tehopumppua, vaikka sellainen oli valmiina heidän autossaan
Missä kohtaa se hukkaportti tyypillisesti käy auki, eli milloin pakopaine piikittelee ?
Se morkoolivääntörajoitin pitäisi olla aika helppo toteuttaa...no helppo ja helppo. Minun mielestä se on vain säädettävä ylipaineventtiili, joka suljetaan kun haluttu rpm arvo ylitetään. Mikäli boxiin vain saadaan ulostulo, joka aktivoituu tietyn rpm arvon jälkeen niin siinähän se sitten on. Kehittyneempi versio on sähköllä ohjattava ylipaineventtiili (no mistähän sellaisenkin keksii)
Pohdin vain sitä miksei Mynän pojat lähteneet tekemään sähköpumpusta tehopumppua, vaikka sellainen oli valmiina heidän autossaan
Lisää tietoa: www.skg.fi
OT On se kumma kun ei ees autoa voi enää virittää ilman että joutuu käsittelemään autoa jollain Visual C++
jos ymmärsin viestin ytimen oikein. Ite yrittäny päästä pois siitä mailmasta jo monta vuotta /OT
Näitä tällaisia topicceja on kiva lukea ja pakko hattua nostaa tietotaidolle. Näytin tätä juttua yhdelle BMW tuttavalleni, ja sen naama oli seuraavanlainen:
Ja sanoi vain että "Eipä tuolla Bimmerifoorumilla paljoa pukahdella näinkin tarkoista "yrityssalaisuuksista", vaan hierovat vaan käsiään yhteen ja vittuilevat muille ku ei muut osaa."
Näitä tällaisia topicceja on kiva lukea ja pakko hattua nostaa tietotaidolle. Näytin tätä juttua yhdelle BMW tuttavalleni, ja sen naama oli seuraavanlainen:
EQA 250 2022 AMG-line? Pajero 2005.
No tuossa 70-luvun lopussa tehtiin boxien softat suoraan assemblerilla, 80-luvulla onneksi ja luojan kiitos yleistyi C-kääntäjät (ei C++). Nämä nykyiset tehdään varmaankin jollakin C++ tai vastaavalla kielellä, eli en tiedä, muutamia muitakin on mahdollista käyttää. Ongelma on juuri siinä, ettei alkuperäistä koodia ole saatavilla, eikä usein kehitystyökalujakaan. Ainoa konsti muuttaa koodin käytöstä on manipuloida niitä karttoja sekä parametreja, jotka softan valmistaja on sinne jättänyt muokkaustarkoituksiin.
Helpointa se on juurikin C tai C++ kielellä, mutta visualia siinä ei luojan kiitos tarvita. (Tein ekan käännöksen Visual C++ kääntäjällä jo 1993
)
Kun vain jostakin saisi aikaa niin voisi ruveta tekemään AVR kontrolleria, jolla tekisi jotain pientä mittausta ja säätöä autolle. Ehkä sitten kun talli on valmis ja pari autoa liikkuu järjellisesti

Helpointa se on juurikin C tai C++ kielellä, mutta visualia siinä ei luojan kiitos tarvita. (Tein ekan käännöksen Visual C++ kääntäjällä jo 1993
Kun vain jostakin saisi aikaa niin voisi ruveta tekemään AVR kontrolleria, jolla tekisi jotain pientä mittausta ja säätöä autolle. Ehkä sitten kun talli on valmis ja pari autoa liikkuu järjellisesti
Ei kannata yrittää, pakkohan nämä leikit on jollakin rahoittaaIte yrittäny päästä pois siitä mailmasta jo monta vuotta
Lisää tietoa: www.skg.fi
-
Turbo-eemeli
- Vakiokalustoa

- Viestit: 378
- Liittynyt: La 05.03.2005 19:17
- Paikkakunta: Kangasala
- Viesti:
Jaa olikos pakopaine sitten todellisesti missä, ton kaapin kans voi tulla vaikeeta, mut kait sitä on pakko tuumata sut tuntiennorsu kirjoitti:
Siitä vanhan Volgani VNT:hen muuttamastasi siivestä tuli sitten juuri niin hyvä kuin oli tavoitekkin. Uusintakäynti Mikan tykönä antoi 251hv ja väännöt kävi yli kuudessa sadassa, mutta rajattiin 535Nm. Tehot ja väännöt nousi reilusti vain pienentämällä ahtopainetta ja täten pakopainetta. Viimeksi pakopainemittarin tai liitännän täytyi olla viallinen![]()
Nyt sun tarvii enää löytää mulle parempi kompurasiipi kaappiin, kun vartin sekuntilukua pitäis vielä petrata, ainahan sitä...
En tosiaan ymmärrä tuosta ohjausboksista sen enenpää. Se on kokonaan Mikan käsialaa. Jo alunperin tätä projektia aikanaan suunniteltaessa oli selvää, kenen vaivoiksi jää toi puoli asiasta.veskola kirjoitti:Eiköhän se kuitenkin ole niin, että tässäkin VNT:n ohjausboxissa on valmis ohjausalgoritmi, jonka karttoja ja parametreja Mika on muokannut, vai mitä ? Vai näkyikö C-kääntäjä siellä työpöydällä![]()
Se morkoolivääntörajoitin pitäisi olla aika helppo toteuttaa...no helppo ja helppo. Minun mielestä se on vain säädettävä ylipaineventtiili, joka suljetaan kun haluttu rpm arvo ylitetään. Mikäli boxiin vain saadaan ulostulo, joka aktivoituu tietyn rpm arvon jälkeen niin siinähän se sitten on. Kehittyneempi versio on sähköllä ohjattava ylipaineventtiili (no mistähän sellaisenkin keksii)
Pohdin vain sitä miksei Mynän pojat lähteneet tekemään sähköpumpusta tehopumppua, vaikka sellainen oli valmiina heidän autossaan
Sähköinen ylipaineventtiili saadaan oman vajavaisen sähköymmärrykseni mukaan joka nykyautossa käytettävästä ahtopaineen säätösolenoidista (=kolmitieventtiilistä). Korjatkaa jos ole väärässä.
Minä ihmettelen tuota sähköisyyden pelkoa myös, sillä sitä varten on Jyskälässä paja, jonne auton voi viedä hoitoon. Ei siellä mitään kiireitä kuitenkaan ole ja mies tykkää näistä erikoishommista muutenkin kuin hullu puurosta...
.
Ei Vesku taida sähköä pelätä, eikä ohjelmia, se elää niistä.
Aikamies vaan puhelimien kanssa leikkii.
Jättäis ne vaan suosiolla kinuskeille, sinne ne työt näyttää kuitenkin menevän.
Nyt kun sillä on iso talli, niin laittaapi sinne vaan oikke kunnollisen lastupajan , niin pääsee tosimiesten kerhoon, vaikkei anosikkaan.
Tollainen mies menee vähän hukkaan puhelimia plärätessä.
Eikös tämä nyt alkaisi riittää vihjeeksi.
Parhaalle kaverille.
.
Ei Vesku taida sähköä pelätä, eikä ohjelmia, se elää niistä.
Aikamies vaan puhelimien kanssa leikkii.
Jättäis ne vaan suosiolla kinuskeille, sinne ne työt näyttää kuitenkin menevän.
Nyt kun sillä on iso talli, niin laittaapi sinne vaan oikke kunnollisen lastupajan , niin pääsee tosimiesten kerhoon, vaikkei anosikkaan.
Tollainen mies menee vähän hukkaan puhelimia plärätessä.
Eikös tämä nyt alkaisi riittää vihjeeksi.
Parhaalle kaverille.
.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
jos saisin tonnin jokaiselta näihin hurahtaneelta, niin vuodessa tarvittaisiin tosi monta hurahtanutta, jotta tulee vielä vältävästi toimee
Puhelimet tulee Kiinasta mutta ohjelmanpalaset suomesta(kin) toistaiseksi (kopkop).
Lisää tietoa: www.skg.fi
No kun nyt pari heppaa saatais taas lisää. Olen vähään tyytyväinen.Turbo-eemeli kirjoitti: Jaa olikos pakopaine sitten todellisesti missä, ton kaapin kans voi tulla vaikeeta, mut kait sitä on pakko tuumata sut tuntien
Tuolloin viimeksi oli pakopaineet koko ajan ahtojen alapuolella ja ahdot säädettiin 2,2kiloon. Ihmeteltiin kovin kun odotettua voimaa ei tullutkaan ja epäiltiin moniventtiilikantta huonoksi. Pienillä paineilla ei pahemmin kokeiltu kun uskottiin mittareihin. Tällä kertaa en ollut mukana Mikan luona, kun olen pirssin myynyt eteenpäin, joten nykyisistä pakopaineista ei ole tietoa, mutta ahdot jotain 1,6-1,7bar. Auto kävi Mikan tykönä kun se meni suurien ahtojen takia vikatilaan isommissa nopeuksissa ja tehonlisä tuli kaupanpäälle.
tuosta ohjauksesta sen verran että siihen vois valjastaa vaikka säädettävän ruiskupurkin jä käyttäs boksin ulostuloja vnt ohjaukseen ja hukkaportin toimintoihin . Bokseitahan toimii ulostulot pwm moodilla ja magneettivenoja jota pwm ohjaa niitähän automaattilootat ja teollisuuden sovellukset pullollaansa. olen tuossa sivuhommia tommoista väsäillyt eri tarkoituksiin jonkin verran
Kyllä, tarvitsee vain tehdä se softa sinne ruiskuboxiin, Onnistuuko ?jmo2204 kirjoitti:tuosta ohjauksesta sen verran että siihen vois valjastaa vaikka säädettävän ruiskupurkin jä käyttäs boksin ulostuloja vnt ohjaukseen ja hukkaportin toimintoihin . Bokseitahan toimii ulostulot pwm moodilla ja magneettivenoja jota pwm ohjaa niitähän automaattilootat ja teollisuuden sovellukset pullollaansa. olen tuossa sivuhommia tommoista väsäillyt eri tarkoituksiin jonkin verran
Lisää tietoa: www.skg.fi
siis bensaruiskutus boksin valjastaminen dieselikoneen rinnalle ohjaustietoa vois ottaa sama kuin bensa ruiskutkin tarvii eli koneen kierrosluku , ahtopaine , lämpötilat ( ahto , moottorinvedenlämpö)mutta ohjais suutin / lisäoptioina olevia pwn lähtöillä vnt toimi laitteita joko servo tyyppisenä tai sittten sitä öljynpainetta käyttäs voimanlähteenä jota ohjaa suljettu piiri . Tulikohan kerrottua nyt tarpeeksi epäselvästi
siis mielestäni ei tarvii mitään uutta softaa tehä käyttää olemassa olevia sovelluksia joko teollisuuden ohjauksia tai autopuolella käytettyjä ohjauksia esin hestec ,haltec tatech tai jopa itserakennettava vemssi tai megasquirttti joissa riittää ohjauksien säätömahdollisuudet suoraan . ongelma yleensä on ohjelmissa että säätö toolia ei tahdo saada käyttöön tavan autoharrastaja mutta esin näissä on valmiit setit tarvii vain mutta alkukoodeja hieman sovellukseen sopivaksi ja eletroniikkapuolen juttuja muutella käyttöön sopivaksi. Kyllä kovasti on ollut tuohon omaan projektiin ollut tekeillä loota mutta leipätyö moottorien kanssa häiritsee kovasti omien sovelluksien teossa.Eli 260 bensan muuttaminen om 605 turbodieseliksi olis tarkoitus tehä toi moottorin ohjaus ja tiedon keruu sen mekaanisen pumpun rinnalle jolla vois hoitaa tuon alasyötön säädön ja porttien ohjauksen ja tarvittaessa suutinlähdöillä vois ohjata vesi/muuta lisäruiskutusta. Mahdollisuuksi kyllä on jos eletroniikkapuoli pysyy hanskassa





