W201 M111 Kompressor + Turbo

[tomant]

Minulla ei toimi tuo bypass-venttiili, joten säädän kompressoria vain magneettikytkimellä, joka toimii on-off -periaatteella. Nyt ahdin kytkeytyy, kun kierroksia on vähintään 1500 ja kaauläppä on vähintään 35% auki. Eri kierrosluvuilla olisi mahdollista asettaa ahtimen käynnistymiselle erilaisia kaasuläpän aukeamia. Nyt autolla voi kruisailla viitosella 120 vauhdissa ilman, että ahdin käynnistyy. Ahtimen jouhea toiminta vaatisi kuitenkin bypass-venttiiliä.

Pieni välijäähy on vaikeuksissa ahtoilman lämpötilojen kanssa, sille täytyy vielä laittaa hyvät ilmanohjaimet.

tomant

[tomant]

WIS antaa M111-koneille (ja monelle muullekin) seuraavat arvot sytytyksen myöhäistämiselle, kun imuilman lämpötila saavuttaa täydellä kuormalla seuraavat arvot:
35 C-astetta -> sytytys 3,5 astetta myöhemmälle
45 C-astetta -> sytytys 6,3 astetta myöhemmälle
65 C-astetta -> sytytys 9,5 astetta myöhemmälle

Olisiko näistä syytä pitää kiinni, vai voisiko myöhäistämistä vähentää tai siirtää korkeammalle lämpötila-alueelle?

tomant

[tomant]

Edelleen pientä säätöä moottorinojauksen kanssa. Nokka-akselin ajoituksen muutos ei suostunut toimimaan, joten tein maadoituskytkimellä pakko-ohjauksen, jolla nokka pysyy +20 astetta ennakossa. Jos käynnistyminen menee nihkeäksi, voi ennakon pudottaa pois. Harmi, ettei nokka tottele vielä ecua, sillä olisi voinut hakea sopivan ennakon muutoskohdan yläkierroksilla. Alunperin nokka on ennakkoasennossa kierrosluvuilla 1200...4300.

Huomenna on tarkoitus mennä Lappeenrannan lentokentälle testaamaan mailin vetoa, ks. http://www.liy.fi/" onclick="window.open(this.href);return false;

tomant

[tomant]

Säätötyöt jatkuvat, mutta nyt jo on selvää, että kahdeksan venttiiliä, turbo ja 1 bar on tehokkaampi kuin 16 venttiiliä, kompressori ja 0,5 bar. Liikkeelle lähtö on ripeämpää ja alakierroksilla on enemmän voimaa, mutta yläpäässä loppuu puhti. Ero on tällä hetkellä vartilla noin puolen sekunnin luokkaa ja maililla jää melkein 20 km/h hitaammaksi.

Pito-ongelmia ja välitysuhdetta saan toivon mukaan parannettua ASD-perällä sekä pienemmillä renkailla. Launch Control pitää vaihtaa hukkakipinämalliseen ja vaihteensiirron kumipuslat pitää hävittää. Lisäksi täytyy jatkaa loputonta ponnistelua voimantuoton lisäämiseksi esim. lisäämällä ahtopainetta / ahtimia.

tomant

[tomant]

Ahtopainetta / ilmavirtausta pitää saada lisää, minkä vuoksi hankin tällaisen pulley kitin, jolla kompressorin pyörimisnopeus kasvaa noin 21%. Kitti löytyi eBay.destä ja oli kahdeksassa päivässä kotona. Lopullinen vaikutus tehoon selviää siten dynossa tai maastomittauksilla.







tomant

[Sergey]

Eikö sun kannattais käyttää vesicooleria tuossa?

[tomant]

Eikö sun kannattais käyttää vesicooleria tuossa?

Voi olla, mutta siinä tulisi lisää liikkuvia osia ja lisää vikakohteita ja lisäksi monimutkainen järjestelmä olisi myös kalliimpi. Vesi/alkoholiruiskutus kiinnostaisi myös, mutta siinä olisi samanlaisia ongelmia. Kokeilen ensiksi isompaa välijäähyä ja sen siirtoa jäähdyttimen eteen.

tomant

[tomant]

En ole enää tyytyväinen nykyiseen ecuuni, joten tilasin Adaptronic e420d ecun osoitteesta http://www.efi-parts.co.uk" onclick="window.open(this.href);return false;. Virityspajan nettisivujen ja kirjeenvaihdon perusteella e420d antaa ne toiminnot, joita tarvitsen ja asiakaspalvelu on todella hyvää. Antureiden sekä sytytys- ja ruiskulaitteiden pitäisi sopia sellaisenaan ja niiden ominaisuudet voi opettaa eculle. Seuraavaksi jatkuu VE-, sytytys- ja ahtimen ohjauskarttojen muokkaaminen e420d:tä varten. Talven mittaan pitää myös voimansiirtoa, ahdinta ja välijäähyä ym. muuta pientä parannella ensi kevättä varten.

tomant

[tomant]

Adaptronicin ecu e420d saapui lopulta ja näyttää hyvältä. Kahden metrin johtosarjat liittimineen on kunnolla tehty ja pakettiin kuuluu lisäksi USB-johto ja silikoniletku sisäistä MAP-anturia varten, joka mittaa 40 psi ahtopaineeseen eli 2,8 bar asti. Tässä ecussa pitäisi löytyä riittävästi toimintoja ja säätömahdollisuuksia minun tarpeisiini.







tomant

[kasiässä]

Tuli sitten eri loota ku mitä tilasit ?

[tomant]

Eikun ihan oikea tuli, tuossa edellisessä oli painovirhe ,-)

tomant

[sepulaakeri]

Olikos minkä hintanen tuo ecu? Tilasitko suoraan maailmalta?

[tomant]

Tilasin suoraan netistä http://www.efi-parts.co.uk" onclick="window.open(this.href);return false;. Hinta oli rahteineen 610 GBP mikä teki hilkkua vaille 800 euroa.

tomant

[Sultzi]

Onko sulla käytössä vieläkään tuo by-pass venttiili?

Onko tietoa miten sitä ohjataan, pwm vai? Aattelin olisikohan tosta apua yhteen toiseen projektiini, saisi moottorinohjauspurkilla sitä säädettyä suoraan, tietäis vaan miten toimii.

[tomant]

Auto ei ole tällä hetkellä ajossa, mutta Mersun oma bypassi on hajalla ja poistettu käytöstä. WISin mukaan se toimii PWM:llä ja sitä ohjataan kierrosluvulla ja kaasuläpän (TPS) asennolla. Täydellä kaasulla se pulssisuhde on 100% eli kaikki ilma menee kompressorista välijäähyyn. Osakaasulla on pulssisuhde 10-100% tarpeen mukaan (ECU ohjaa). Tyhjäkäynnillä pulssisuhde on 0% eli kaikki ilma menee takaisin kiertoon. Bypassiin menee kolme johtoa: 12V, maa ja signaali. Jos auton sytkää ja ruiskua ohjataan ohjelmoitavalla ECUlla, megasquirtillä tms,. voinee hukkaportin PWM-ohjausta käyttää myös bypassin ohjaukseen.

Itse käytin hukkaportin ohjeusta kytkemään kompressorin solenoidin päälle kierrosluvun ja TPS:n perusteella, mutta siinä meni PWM vähän hukkaan, koska ohjaukseen olisi riittänyt on/off-toiminto. Pulssisuhteen ylittäessä 50% meni kompressori päälle. Tämä toimi kohtuullisesti ja sillä sai kompressorin kytkeytymään halutulla kierrosluku / TPS -yhdistelmällä. Kompressori kytkeytyi heti, kun painoi kaasun pohjaan esim. 1500-2000 RPM yläpuolella.

tomant

[Sultzi]

Hyvä tietää ettei ole tuon kummosempi komponentti, tuolla saisi hyvin säädettyä ns. turhan ahdon pois tasakaasulla ajettaessa sekä tyhjäkäynnillä pitää läppä auki. Minkä kokoset tossa on noi letkuliitännät? Onko lähellä 60mm? Eli 100% pwm läppä on kokonaan kiinni? Ja auki kun ei tule virtaa? Tota ohjattaisiin aftermarket purkilla kyllä, helpottaisi kyllä kummasti tota keksintöä tuolla hoitaa homma kuin alkaa jotain alipaineella toimivia systeemejä virittelemään. Onkohan kuinka nopea toiminen?

[tomant]

Läpän nopeudesta ja ohjaussignaalin jännitteestä en osaa sanoa, oletan sen olevan myös 12V. Läpän halkaisija on 50 mm ja letkun koko on muistaakseni 57 mm. Bypass kiinnittyy kahdella (muistaakseni) M6-ruuvilla ilmansuodattimen muovikoteloon siten. että laippa ei ole symmetrinen eli vastakappale on tehtävä varta vasten sopimaan, jos ei käytä kompressorin koteloa ja alkuperäistä ilmansuodatinta, kuten allekirjoittanut. Sähköliitin on joku uudempi Boschin, missä kolme tosi ohutta piikkiä ja kuori ovaalin muotoinen ja suojattu kosteudelta jollakin tiivistesysteemillä. Noita bypasseja löytyy ebay.de:stä noin 100 eurolla rahteineen. Ilmansuodattimen kotelo maksoi about 60 euroa rahteineen ja löytyi myös Saksan ebaystä.

tomant

[Sultzi]

Kiitoksia infosta, onhan tässä foorumillakin yks myynnissä 110e hintaan.

Täytyypi tutkailla..

[tomant]

Nyt löytyi ASD-perä välityksellä 3,92 tuolta länsinaapurista, lähtee ensi viikolla tulemaan. Perällä on ajettu 320 000 km. Kuinka hyvin tuollainen ASD-perä kestää kilometerejä tavallisen Mersudieselin (ei minkään superin) alla? Onko joku joutunut vaihtamaan kitkalevyjä tai muita osia? Perästä tulee rasvaprässillä ohjattava MSD-perä ilman automatiikkaa ,-)

tomant

[Pakardinen]

Miksi noin tiheä perä dieseliin...?

[tomant]

Ei se mihinkään dieseliin tule.

tomant

[Pakardinen]

Kuinka hyvin tuollainen ASD-perä kestää kilometerejä tavallisen Mersudieselin (ei minkään superin) alla?

Väärinymmärrys sitten. Sori.

[tomant]

No ajattelin kysyä kestävydestä dieselin alla, kun melkein kaikki turbo-osastolla ajavat dieselillä. Tuo perä on alunperin ilmeisesti ollut W124 dieselissä. Tuota 3,92 perää on ollut viisivaihteisten manuaalien kanssa 2,5-dieselin ja 2,6-bensakoneen kanssa malleissa W124 ja W201.

tomant

[atlas]

Eikös asd perät ole rakennuttu aina isonperän kuorille ja kaluille että luulisi kestävän..oman aikansa.

[sepulaakeri]

Empä ois ikinä uskonu että jossain diisselissä on noin tiheä perä vakiona, kaikkia sitä oppii kun on kotona tietokoneella

[tomant]

ASD 3,92-perää on ollut EPCnetin mukaan malleissa W124 250D, 200TD ja 250TD ja bensamallissa 260E. Sitä en tiedä, onko vakiona vai valinnaisena.

Kysymys käyttökestävyydestä tarkoitti ASD-perää ylipäätänsä, ei pelkästään tuota tiheintä versiota.

tomant

[JuhoL]

ASD 3,92-perää on ollut EPCnetin mukaan malleissa W124 250D, 200TD ja 250TD ja bensamallissa 260E. Sitä en tiedä, onko vakiona vai valinnaisena.

Kysymys käyttökestävyydestä tarkoitti ASD-perää ylipäätänsä, ei pelkästään tuota tiheintä versiota.

tomant

Semmosta alakavaa väljyyttä varmaan nuilla km luvuilla. Kokkeile heiluttaa vetarinlaippaa sisään/ulos ja pyöritellä laipasta, väljyyttä ei tarvis luonnollisesti olla. Mutta jos on väljää, siittä seleviää pienellä rahalla.
http://mese.fi/forum/viewtopic.php?t=37262&start=30" onclick="window.open(this.href);return false;
Tuosa on vähä purettu ja kasattu jos jotaki auttaa.

[tomant]

...Semmosta alakavaa väljyyttä varmaan nuilla km luvuilla. Kokkeile heiluttaa vetarinlaippaa sisään/ulos ja pyöritellä laipasta, väljyyttä ei tarvis luonnollisesti olla. Mutta jos on väljää, siittä seleviää pienellä rahalla.
http://mese.fi/forum/viewtopic.php?t=37262&start=30" onclick="window.open(this.href);return false;
Tuosa on vähä purettu ja kasattu jos jotaki auttaa.

Kiitos neuvosta ja linkistä, tuo sinun kirjoituksesi mese.fi.ssä on hyvä! Täytyy tutkia sitä perää, kun saan sen kotiin. Ei ole tuollaisia vehkeitä tullut avattua eikä ole passeleita ulosvetäjiä ja muita työkaluja. Katselin korjausohjeita WISistä ja sen mukaan tarvitaan repullinen Mersun erikoistyökaluja, jotta kitkalevyt saa pöydälle ja vielä perän kokoon uudestaan. Ammattimies varmaan selviää vähemmällä määrällä, mutta tällainen harrastelija on vähän ihmeissään. Hyvä tietää, että kunnossa oleva 3,92 ASD toimii hyvin lankussa, kai se sitten toimii kevyemmässä W201:sessäkin.

Mahtaakohan tuolla esijännityksellä olla paljon merkitystä, kun tarkoitus on käyttää perää lähinnä täysin lukittuna rasvaprässillä tuollaisissa varttimailin rykäisyissä ja muulloin voi ajaa pienemmälläkin puristuksella? Toisaalta liiaksi kulunut perä ei varmaan toimi ja jos toimii, niin ei pidemmän päälle kuitenkaan.

tomant

[JuhoL]

Mahtaakohan tuolla esijännityksellä olla paljon merkitystä, kun tarkoitus on käyttää perää lähinnä täysin lukittuna rasvaprässillä tuollaisissa varttimailin rykäisyissä ja muulloin voi ajaa pienemmälläkin puristuksella? Toisaalta liiaksi kulunut perä ei varmaan toimi ja jos toimii, niin ei pidemmän päälle kuitenkaan.

tomant

Sehän ASD sylinteri työntää sitä vetarinlaippaa pihalle päin, eli se lukkokasa puristuu sillon tasauspyörästön runkoa vasten. Sillon kun levypakka on kulunu, ne tasauspyörästön pikkurattaat joissa lukko on, karkaa ikäänkuin hampaalta. Ne jotka on saanu ASD perän "voimalla" särki, ei todennäkösesti ole koskaan ajatellu tätä asiaa.

Ja jos se levykasa kuluu liiaksi, alakaa se pikkuratas pohjaamaan sinne runkoon. Siittähän ei tietenkään hyvää seuraa.

[PTracing]

Empä ois ikinä uskonu että jossain diisselissä on noin tiheä perä vakiona, kaikkia sitä oppii kun on kotona tietokoneella

Jopa w123 200Deessä on ollu