OM617 suuttimet ja kulutus?
Minun autolla ei pysty ajamaan alle 80 viitosella. En skippaa vaihteita, silti kulutus 7-alkuinen. Yleensä vaihdan näin: kakkoselle melko heti kun auto liikkuu, kolmoselle 50 km/h, neloselle 70 km/h ja vitoselle 90 km/h.
En ole koittanut kuinka alhaista nopeutta nelosella voi jurisematta ajella, mutta 60 alle en nelosella päästele. Autossani on mielenkiintoinen jurina väli kolmosella 50-60 km/h. Jyristää tuolla välillä vain kolmosella ja vielä selkeästi,ilkeästi. Nelosella jos koitan välin 50-60 niin mikään ei jurise. Tuon jyrinän selvittelen kyllä syksyn aikana.
En ole koittanut kuinka alhaista nopeutta nelosella voi jurisematta ajella, mutta 60 alle en nelosella päästele. Autossani on mielenkiintoinen jurina väli kolmosella 50-60 km/h. Jyristää tuolla välillä vain kolmosella ja vielä selkeästi,ilkeästi. Nelosella jos koitan välin 50-60 niin mikään ei jurise. Tuon jyrinän selvittelen kyllä syksyn aikana.
Kun saat selville niin kerro mullekkin, oma jurisee kans tosin 40-50km/h välin vaihde on kylläkin sama.kardaani kirjoitti: Autossani on mielenkiintoinen jurina väli kolmosella 50-60 km/h. Jyristää tuolla välillä vain kolmosella ja vielä selkeästi,ilkeästi. Nelosella jos koitan välin 50-60 niin mikään ei jurise. Tuon jyrinän selvittelen kyllä syksyn aikana.
MB 300D, MB 380 SEC, MB S600C.
- Jani Haataja
- Mersumies
- Viestit: 588
- Liittynyt: Ti 09.12.2003 10:23
- Paikkakunta: Eura
- Viesti:
Tekniikan Maailma mittasi vuonna 1980 300D:lle kulutukseksi 9,89 l/100 km...
Onko ensimmäisen puolen miljoonan jälkeen koneesta siis tullut taloudellisempia kuin uutena ovat olheet?
Mulla taisi olla 300D vielä uutta vastaava ko kulutuskin oli samoissa... Ajettukkin oli tosin vasta 566 tkm...
Onko ensimmäisen puolen miljoonan jälkeen koneesta siis tullut taloudellisempia kuin uutena ovat olheet?
Mulla taisi olla 300D vielä uutta vastaava ko kulutuskin oli samoissa... Ajettukkin oli tosin vasta 566 tkm...
MB W124 230EA 1986
Audi 100 2.0 1986
Ex MB:
W201 190D -84
W123 300D -81
W123 240D -79
W123 220D -78
W124 200D -88
W123 300D -85
http://w123club.digitalfinland.net/
http://sekuvain.com
Audi 100 2.0 1986
Ex MB:
W201 190D -84
W123 300D -81
W123 240D -79
W123 220D -78
W124 200D -88
W123 300D -85
http://w123club.digitalfinland.net/
http://sekuvain.com
Se taloudellisuus tulee siitä kun suuttimien kärjet on kunnossa ja pumppu on käynyt asiansa osaavalla pumppupajalla.Jani Haataja kirjoitti:Tekniikan Maailma mittasi vuonna 1980 300D:lle kulutukseksi 9,89 l/100 km...
Onko ensimmäisen puolen miljoonan jälkeen koneesta siis tullut taloudellisempia kuin uutena ovat olheet?

Aika isoja yksilöeroja näyttää autoilla olevan, syitä siihen tänkin ikäisissä autoissa varmaan aika monia. Oma 300D on 4-vaihteisella manuaalilla ja vie vähän päälle 9 litraa satasella sekalaisessa ajossa. Autossa on 3.69 -välityksinen perä, eli sama kuin esim. 240D:ssä, joten vakioperällä saattaisi kulutus vähän tippua. Asuntovaunun (900 kg) vedossa menee noin 12 litraa satasella.
Samalla ajotyylillä tuon 240D:n saa menemään matka-ajossa vajaalla 7 litralla, joten ihan linjassa tuntuu autojen ruokahalu olevan ruokittavien sylinterien määrään nähden.
Samalla ajotyylillä tuon 240D:n saa menemään matka-ajossa vajaalla 7 litralla, joten ihan linjassa tuntuu autojen ruokahalu olevan ruokittavien sylinterien määrään nähden.
W123 240D -84 // S124 300TDT -92 // W126 280SE -85
Remontti sisälsi seuraavat työt ja osat:poraus,kansityö,männät,laakerit,tiivisteet,öljypumppu,vesipumppu,jakoketju,roiala kirjoitti:Mikä oli moottoriremontin sisältö ja hinta, eli mitä tehtiin pumpun säädön ja suuttimien lisäksi.
ketjupyörät,laahainkiskot,ketjunkiristin,esikammiot,7 venttiiliä,lohkolämmitin,
1 pakkasproppu,venttiilinsäädön lukkomutterit,kansipultit,suutinten kärjet,pumpun säätö.Hintaa kertyi kaikki laskettuna noin 2600€.Tuosta listasta puuttuu varmasti joitakin osia mitä koneeseen laitoin.Kaiken kaikkiaan tuo oli itselle tehtynä todella mielenkiintoinen ja antoisa projekti osien haalimisineen päivineen.
auto w123 200D/300DT vm, -81
Eli ymmärsinkö oikein että teit koneistuksia lukuunottamatta homman itse? Kyllä sille vain tulee hintaa jolloin auton johon tuollaisen koneen istuttaa tulee olla melko hyvä yksilö, eli homma on tehtävä siten että uskoo itse ajavansa kaus auringonlaskuun ja vielä takaisinkin. Hienoa että joillain vielä riittää harastuneisuutta 

300td -91, manuaali.
Aina noille tulee hintaa se väh. 2000€ vaikka kyseessä olisi Ladan tai Uunon kone jotka käsittääkseni eivät ole kovin arvostettuja. Tätä pitää vain ajatella harrastuksen kannalta osittain kun kyseessä on vanhemmat pelit.roiala kirjoitti:Kyllä sille vain tulee hintaa jolloin auton johon tuollaisen koneen istuttaa tulee olla melko hyvä yksilö
Sitten kun romaanisetä tulee K-kaupan pihassa tarjoamaan sen 500€ niin voi vähän palaa käpy mutta ainakin toiset harrastajat osaavat arvostaa jos ei ketkään muut.
Aivan, niinpä itseä vähän hirvittää tehdä tuollainen sijoitus autoon josta tosiaan saisi sen 500 r-sedältä jos niille vielä tälläiset kelpaisivat! Varsinkin kun kone on itsellä oikein hyvässä muttei täydellisessä kunnossa, niin panee miettimään tuota harrastuksen hintaa. Automaatti laatikko pitäisi kunnostuttaa ja siihenkin menee varmasti ihan kivasti valuutttaa ja kun kerran on irti niin kone samalla ja.... No, elämä on vai miten siinä mainoksessa tokaistiin 

300td -91, manuaali.
Kyllä kaikki muu koneistuksia ja diesel laitteiden huoltoa lukuunottamatta kaikki on tehty itse viimeisenpäälle hyvin.Mukava ajella nyt kun tietää justiinsa mitä kaikkea koneelle on tehty ja miten hyvin kasattu.Käytiin justiinsa miitissä alajärvellä jossa uteliaammat pääsivät kuulemaan uuden OM617:kan käyntiä.Hyvältä kuulemma kuulostiroiala kirjoitti:Eli ymmärsinkö oikein että teit koneistuksia lukuunottamatta homman itse? Kyllä sille vain tulee hintaa jolloin auton johon tuollaisen koneen istuttaa tulee olla melko hyvä yksilö, eli homma on tehtävä siten että uskoo itse ajavansa kaus auringonlaskuun ja vielä takaisinkin. Hienoa että joillain vielä riittää harastuneisuutta

auto w123 200D/300DT vm, -81
Eipä tuosta nyt niin kateellinen tarvi olla pirun kova työ siinä oli.Nyt on mitattu kulutustakin uudelleen ja tulos oli seuraava:342km ja 31,15l dieseliä joten maantiekulutus on melkein 2l suurempi kuin taajamassa ajettu.Syy kulutuksen lisääntymiseen maantiellä johtuu ilmeisesti 200d:n 3,92 perästä ja nelivaihteisesta laatikosta.Joka tapauksessa täytyy seurata tilannetta ja mittailla kulutusta niin saadaan virhe laskut eliminoitua pois.roiala kirjoitti:Pitäskö sanoa että oon pikkasen kateellinen
auto w123 200D/300DT vm, -81
- Jani Haataja
- Mersumies
- Viestit: 588
- Liittynyt: Ti 09.12.2003 10:23
- Paikkakunta: Eura
- Viesti:
Mulla oli 240D:ssä 200:sen perä ja tosiaan taajama-ajossa se toimi loistavasti, ei jurissut eikä värissyt isommillakaan vaihteilla pikkunopeuksissa, sitten taas maantieajossa oli meteliä sopivasti...
Kulutusta tuo perä ei tuntunut nostavan kun 7-8 meni keskimäärin, paras mittaus oli jopa alle 7. Talvella hieman vähemmän kulutti kuin kesällä, mukavia nuo talvirajoitukset
.
Kulutusta tuo perä ei tuntunut nostavan kun 7-8 meni keskimäärin, paras mittaus oli jopa alle 7. Talvella hieman vähemmän kulutti kuin kesällä, mukavia nuo talvirajoitukset

MB W124 230EA 1986
Audi 100 2.0 1986
Ex MB:
W201 190D -84
W123 300D -81
W123 240D -79
W123 220D -78
W124 200D -88
W123 300D -85
http://w123club.digitalfinland.net/
http://sekuvain.com
Audi 100 2.0 1986
Ex MB:
W201 190D -84
W123 300D -81
W123 240D -79
W123 220D -78
W124 200D -88
W123 300D -85
http://w123club.digitalfinland.net/
http://sekuvain.com
Käytiin tänään tuurissa reissu ja tietysti keskisellä ihmettelemässä.Lähtiessä tankkasin tankin aivan piripintaan ja kilometrejä tuli 360km.Takaisin kokkolaan päästyäni kävin taas tankkaamassa piripintaan ja 30,87l meni polttoainetta reissulla.8,6 litraa taitaa olla silloin kulutus jos en laskenut väärin.Matkavauhti oli mittarin mukaan 110 satasen alueella ja 90 kaheksankympin alueilla.Muutamat ohituksetkin tuo reissu sisälsi joten aivan tasakaasulla ei ajettu koko matkaa.
auto w123 200D/300DT vm, -81
Turbossa on 3.07 Mulla on tuossa vanhemmassa ässässä vapari OM617, automaatti loota ja 3.07 välitys. Oikein mukava matka-ajossa...kardaani kirjoitti:Tuo lähes 4:sen perä on varmaan tosiaan erittäin miellyttävä kaupunkiliikennöintiin. Vääntöä riittää joka vaihteella. Ei tarvitse jurinoista välittää.Millainenkohan turbon perä olisi 300 D:ssä (onko se 3,27)?
Vähän laiska on kyllä kylä pörräyksessä.. Mutta niin on matka-ajossaki

Taajama liikennöintiin tuo 3.92 välitys on oikein hyväkardaani kirjoitti:Tuo lähes 4:sen perä on varmaan tosiaan erittäin miellyttävä kaupunkiliikennöintiin. Vääntöä riittää joka vaihteella. Ei tarvitse jurinoista välittää.Millainenkohan turbon perä olisi 300 D:ssä (onko se 3,27)?

auto w123 200D/300DT vm, -81
- Jori Ravantti
- Vakiokalustoa
- Viestit: 314
- Liittynyt: Pe 15.08.2003 23:59
- Paikkakunta: Asikkala
- Viesti:
perävälityksistä
Minulla oli tuollainen välitys jonkin aikaa 300 D koneen kanssa. Sopi hyvin vetotehtäviin ja taajamanopeuksiin, mutta ilman hinaamista maantielle ja moottoritielle huono. 3,92 muuttui 3,07:kaan.jari_w123 kirjoitti:Juuri tuossa 3,92 perässä se vitsi onkin.Autolla on todella miellyttävä ajaa taajamissa kun tuntuu että koneessa riittää vääntöä vaikka muille jakaa.5v laatikko pitäis tuohon koneen perään hommata niin olis maantielläkin miellyttävä.
Jos ajatellaan, että kone on 300 D (617) niin paljonko kone kiertää viisivaihteisella lootalla 100 km/h(5. vaihteella) perällä 3,07 entäs 3,46(alkuperäinen) entäs 3,69 (240D). Tuolla 3,07 perällä kierrokset on kyllä melko matalat-luulen että viitosvaihde voi olla käyttökelvoton alle sadan nopeuksissa. Kiinnostaisi myös tietää paljonko kiertää nelivaihteisella laatikolla 300 D jos peränä 3,07. Siis sadan nopeudessa?
PS. onpa kiinnostava aihe, jos mun autoon jossa on 5-vaihteinen loota laittaisi 3,07 perän niin sehän menis alle seitsemän litran sadalla maantieajossa, kun nyt menee noin 7-7,5 litraa pääosin-näin se varmaan olisi?
PS. onpa kiinnostava aihe, jos mun autoon jossa on 5-vaihteinen loota laittaisi 3,07 perän niin sehän menis alle seitsemän litran sadalla maantieajossa, kun nyt menee noin 7-7,5 litraa pääosin-näin se varmaan olisi?
- Jori Ravantti
- Vakiokalustoa
- Viestit: 314
- Liittynyt: Pe 15.08.2003 23:59
- Paikkakunta: Asikkala
- Viesti:
laskeminen
Välitysten muutosten vaikutusta on muutes helppo laskea. Ensinnäkin renkaan halkaisijan muutos vaikuttaa suorassa suhteessa sen kehään jos ei huomioida renkaan elämistä ilmanpaineen ja pyörimisnopeuden mukaan.
Ykkösen jälkeen olevat luvut on prosentteja.
Välityksiä on helppo vertailla jakolaskulla. 3,92 / 3,07 = n. 1,28
Kulkee siis aikaisemman satasen sijasta samoilla kierroksilla 1,28. Renkaita jos muuttaa tai vaihteiden välityksiä, pitää muutokset kertoa keskenään. Jos oletettaisiin vaikka vitosen välityksen olevan esimerkin vuoksi 0,85, en tiedä mikä se on, niin vertaamalla suoraan välitykseen 1 / 0,85 = n. 1,18
Nuo jos kertoo keskenään 1,28 x 1,18 = n. 1,51 siis 51 % harvempi kokonaisvälitys jos välitys ja vaihteisto vaihdettaisiin.
-----------------
Mä muistaakseni aiemmin laskelkelin, että 205/70/15" renkailla ja 3,07 välityksellä suoralla nelosvaihteella auto kulki 1000 kierroksella n. 40. Vertasin johonkin Tekniikan mailmassa olleeseen autoon ja laskin renkaiden ja välityksen eron. Saa korjata jos muisti pätkii tai tuli laskuvirheitä.
Täällä oli jossain OM 617 koneen ominaiskulutus, teho- ja vääntökäyrä. Siitä pystyisi päättelemään mitkä on taloudelliset kierrokset. Oliko max vääntö 2400:ssa ja taloudellisimmat kierrokset jostain syystä hiukan alempana. Suht taloudellinen alue mutu ulkomuistin mukaan ehkä 1800 - 2600.
Riippuu ajonopeudesta ja siitä minkä verran tarvit vääntöä tekeekö vitosen lisääminen autosta taloudellisempaa tai siis tässä tapauksessa harvemman perän vaihtaminen kun vitonen kerran on. Ehkä jossain 120 vauhdissa voi tulla taloudellisempi jos kierroksia tiputtaa lähemmäksi maksimiväännön kierroksia. Rupeaa vain kovilla nopeuksilla vaatimaan tehoa aika paljon joka tulee sekä väännöstä, että kierroksista. Voipi olla, että kaipaa jo enemmän vääntöä jos on vitonen ja 3,07?
Ykkösen jälkeen olevat luvut on prosentteja.
Välityksiä on helppo vertailla jakolaskulla. 3,92 / 3,07 = n. 1,28
Kulkee siis aikaisemman satasen sijasta samoilla kierroksilla 1,28. Renkaita jos muuttaa tai vaihteiden välityksiä, pitää muutokset kertoa keskenään. Jos oletettaisiin vaikka vitosen välityksen olevan esimerkin vuoksi 0,85, en tiedä mikä se on, niin vertaamalla suoraan välitykseen 1 / 0,85 = n. 1,18
Nuo jos kertoo keskenään 1,28 x 1,18 = n. 1,51 siis 51 % harvempi kokonaisvälitys jos välitys ja vaihteisto vaihdettaisiin.
-----------------
Mä muistaakseni aiemmin laskelkelin, että 205/70/15" renkailla ja 3,07 välityksellä suoralla nelosvaihteella auto kulki 1000 kierroksella n. 40. Vertasin johonkin Tekniikan mailmassa olleeseen autoon ja laskin renkaiden ja välityksen eron. Saa korjata jos muisti pätkii tai tuli laskuvirheitä.
Täällä oli jossain OM 617 koneen ominaiskulutus, teho- ja vääntökäyrä. Siitä pystyisi päättelemään mitkä on taloudelliset kierrokset. Oliko max vääntö 2400:ssa ja taloudellisimmat kierrokset jostain syystä hiukan alempana. Suht taloudellinen alue mutu ulkomuistin mukaan ehkä 1800 - 2600.
Riippuu ajonopeudesta ja siitä minkä verran tarvit vääntöä tekeekö vitosen lisääminen autosta taloudellisempaa tai siis tässä tapauksessa harvemman perän vaihtaminen kun vitonen kerran on. Ehkä jossain 120 vauhdissa voi tulla taloudellisempi jos kierroksia tiputtaa lähemmäksi maksimiväännön kierroksia. Rupeaa vain kovilla nopeuksilla vaatimaan tehoa aika paljon joka tulee sekä väännöstä, että kierroksista. Voipi olla, että kaipaa jo enemmän vääntöä jos on vitonen ja 3,07?
Re: laskeminen
Moi !
Viitosen välitys on 0,81. Ja itselläni on tuo lossi 300D ja 5-lovisella looralla. Perähän tuossa on vakio 3,46. Loikottelee oikein passelisti maanteitä, valtateitä ja moottoriteitäkin. Menee tasaisessa matka-ajossa siinä 90 km/h tuntumissa 7 litran nurkille satasella soppaa, kuten tehdas ilmoittaakin (7,0 ilmoitettu). En lähtisi perää omassa vaparissani enää harventamaan, koska turbossa oli tuo 3,07 perä, mutta olipahan kulkua takaamassakin 125 hv (4350 /min) ja 250 Nm (2400 /min). Vaparissahan on (uudempi kone), kuten tunnettua, 88 hv (4000 /min) ja 172 Nm (nopeudella 2400 /min.
Lähdeteoksena noissa faktoissa kirja "Mercedes-Benz W123" Michael Rohde/Jens-Peter Sirup. Suosittelen teosta lämpimästi. On oikea nippelitiedon Piplia sen lisäksi että hyvin kuvitettu teos. Käsittelee tyhjentävästi koko 123-mallisarjan mukaanlukien Langit, Coupet, T:t, poliisiautot ym. Onpa siellä kuva AMG:n tekemästä C123 500CE:stäkin... Mikähän on mahtanut olla valmistusmäärä tuolle 320-heppaiselle V8 vempeleelle..?
Mielessä on ollut harventaa oman lossini kokonaisvälitystä vielä hiukan vaihtamalla 15-tuumaisiin vanteisiin. Tiputtaisi kierroksia edelleen. Ja vielä jos käyttäisi pumpun asiantuntijoitten käsissä ja saisi Tempomatin ja... ja...
Laitanpa uudestaan tämän linkin, josta taulukkoja tsiigaamaan ja öögaamaan
:
Edit: Sieltä vastaukset vaikkapa Kardaanin mietteisiin...
http://www.surfblau.de/antriebsfragen.html
Ei tarvitse itse laskeskella kaikkea ja sieltä voi haarukoida kaikenlaisia mehukkaita spekulaatioita. Kuten vaikkapa että jos oma 300D jaksaisi kiertää viitosella 4970 km/h, niin nopeutta saisi lossille 200 km/h
- tosin jossakin mainittiin osuvasti, että W123:ssa luonnollinen raja alkaa olla 170 km/h, kun cw on kuitenkin 0,42. Toki bensamallien aateliset, 230 E, 250 ja 280 E ovat tämän ohittaneet.
Tuoltahan paljastuu myös se, että nopeudella n. 97 km/h on 5-lovisella manuaalilla tuolla vakioperällä (3,46) runtua koneessa juurikin tuo 2400/min ja ollaan siis koneen maksimiväännössä. Ja myös taloudellisimmillaan niillä nurkilla eli tuossa 7,0 litrassa jano 90:ssä, jossa kiekkoja 2237/min. Omalla perstuntumalla kokemus on sama, kun 5lla vasta 90 jälkeen on meno mojovimmillaan. Yhdistelmällä 3,07 perä ja 5-lovinen olisi vastaavasti tuo paras vääntö 2400 kiekalla vasta nopeudessa 110 km/h, joten harvanlaiseksi alkaisi mennä. Uskon, että Dieter ja Günther ovat aikoinen näitä juttuja viikset väpättäen pohtineet muutaamaankin kertaan ja valinneet suhdeluvut tarkoituksenmukaisiksi normaaliin ajoon.
Kokeilin noita taulukoita apuna käyttäen myös sitä, minkä verran oma vanha ruoskani suostuu kiertämään kierroksia kuormitettuna. Lämpimällä koneella kakkosella kelasi mittarinopeutta 88 ja kolmosella 134. Todellinen nopeus on noilla näyttämillä siinä 78 ja 120 (minulla on kohtalaisen ronski mittarivirhe näyttötaulujen mukaan). Näistä voidaan taulukon mukaan kuikailla esiin kierrokset ja tuon perusteella ainakin kakkosella ja kolmosella koneeni kiertää terhakasti yli 5000, jopa n. 5300. Nelosen ja vitosen kokeethan on sitten tietysti tehty suljetulla alueella...
Toki itselläni tekee pientä heittoa tuohon se, että alla on "Tuuninki"-renkaat, kun ovat kokoa 185/70 R14. Ero on kuitenkin muistaakseni vain 2-3 % luokkaa kehäpituudessa verrattuna orggiskokoon.
Tehdas väittää muuten 240 D:n pääsevän 5-lovisella askilla 90 kulutuksessa 6,3 litraan satkulla. Tuntuu jo aika legendaariselta.
Onko kenelläkään kokemuksia kunnossa olleesta moisesta kiesistä ja toteutuneista kulutuksista ? Veikkaanpa, että on ollut tosi harvinainen yhdistelmä Suomessa...
Menipäs aikamoiseksi nippelin viilailuksi...
T; Wade
Viitosen välitys on 0,81. Ja itselläni on tuo lossi 300D ja 5-lovisella looralla. Perähän tuossa on vakio 3,46. Loikottelee oikein passelisti maanteitä, valtateitä ja moottoriteitäkin. Menee tasaisessa matka-ajossa siinä 90 km/h tuntumissa 7 litran nurkille satasella soppaa, kuten tehdas ilmoittaakin (7,0 ilmoitettu). En lähtisi perää omassa vaparissani enää harventamaan, koska turbossa oli tuo 3,07 perä, mutta olipahan kulkua takaamassakin 125 hv (4350 /min) ja 250 Nm (2400 /min). Vaparissahan on (uudempi kone), kuten tunnettua, 88 hv (4000 /min) ja 172 Nm (nopeudella 2400 /min.
Lähdeteoksena noissa faktoissa kirja "Mercedes-Benz W123" Michael Rohde/Jens-Peter Sirup. Suosittelen teosta lämpimästi. On oikea nippelitiedon Piplia sen lisäksi että hyvin kuvitettu teos. Käsittelee tyhjentävästi koko 123-mallisarjan mukaanlukien Langit, Coupet, T:t, poliisiautot ym. Onpa siellä kuva AMG:n tekemästä C123 500CE:stäkin... Mikähän on mahtanut olla valmistusmäärä tuolle 320-heppaiselle V8 vempeleelle..?
Mielessä on ollut harventaa oman lossini kokonaisvälitystä vielä hiukan vaihtamalla 15-tuumaisiin vanteisiin. Tiputtaisi kierroksia edelleen. Ja vielä jos käyttäisi pumpun asiantuntijoitten käsissä ja saisi Tempomatin ja... ja...



Laitanpa uudestaan tämän linkin, josta taulukkoja tsiigaamaan ja öögaamaan

Edit: Sieltä vastaukset vaikkapa Kardaanin mietteisiin...
http://www.surfblau.de/antriebsfragen.html
Ei tarvitse itse laskeskella kaikkea ja sieltä voi haarukoida kaikenlaisia mehukkaita spekulaatioita. Kuten vaikkapa että jos oma 300D jaksaisi kiertää viitosella 4970 km/h, niin nopeutta saisi lossille 200 km/h

Tuoltahan paljastuu myös se, että nopeudella n. 97 km/h on 5-lovisella manuaalilla tuolla vakioperällä (3,46) runtua koneessa juurikin tuo 2400/min ja ollaan siis koneen maksimiväännössä. Ja myös taloudellisimmillaan niillä nurkilla eli tuossa 7,0 litrassa jano 90:ssä, jossa kiekkoja 2237/min. Omalla perstuntumalla kokemus on sama, kun 5lla vasta 90 jälkeen on meno mojovimmillaan. Yhdistelmällä 3,07 perä ja 5-lovinen olisi vastaavasti tuo paras vääntö 2400 kiekalla vasta nopeudessa 110 km/h, joten harvanlaiseksi alkaisi mennä. Uskon, että Dieter ja Günther ovat aikoinen näitä juttuja viikset väpättäen pohtineet muutaamaankin kertaan ja valinneet suhdeluvut tarkoituksenmukaisiksi normaaliin ajoon.
Kokeilin noita taulukoita apuna käyttäen myös sitä, minkä verran oma vanha ruoskani suostuu kiertämään kierroksia kuormitettuna. Lämpimällä koneella kakkosella kelasi mittarinopeutta 88 ja kolmosella 134. Todellinen nopeus on noilla näyttämillä siinä 78 ja 120 (minulla on kohtalaisen ronski mittarivirhe näyttötaulujen mukaan). Näistä voidaan taulukon mukaan kuikailla esiin kierrokset ja tuon perusteella ainakin kakkosella ja kolmosella koneeni kiertää terhakasti yli 5000, jopa n. 5300. Nelosen ja vitosen kokeethan on sitten tietysti tehty suljetulla alueella...

Toki itselläni tekee pientä heittoa tuohon se, että alla on "Tuuninki"-renkaat, kun ovat kokoa 185/70 R14. Ero on kuitenkin muistaakseni vain 2-3 % luokkaa kehäpituudessa verrattuna orggiskokoon.
Tehdas väittää muuten 240 D:n pääsevän 5-lovisella askilla 90 kulutuksessa 6,3 litraan satkulla. Tuntuu jo aika legendaariselta.

Menipäs aikamoiseksi nippelin viilailuksi...

T; Wade
Jori Ravantti kirjoitti:Välitysten muutosten vaikutusta on muutes helppo laskea. Ensinnäkin renkaan halkaisijan muutos vaikuttaa suorassa suhteessa sen kehään jos ei huomioida renkaan elämistä ilmanpaineen ja pyörimisnopeuden mukaan.
Ykkösen jälkeen olevat luvut on prosentteja.
Välityksiä on helppo vertailla jakolaskulla. 3,92 / 3,07 = n. 1,28
Kulkee siis aikaisemman satasen sijasta samoilla kierroksilla 1,28. Renkaita jos muuttaa tai vaihteiden välityksiä, pitää muutokset kertoa keskenään. Jos oletettaisiin vaikka vitosen välityksen olevan esimerkin vuoksi 0,85, en tiedä mikä se on, niin vertaamalla suoraan välitykseen 1 / 0,85 = n. 1,18
Nuo jos kertoo keskenään 1,28 x 1,18 = n. 1,51 siis 51 % harvempi kokonaisvälitys jos välitys ja vaihteisto vaihdettaisiin.
-----------------
Mä muistaakseni aiemmin laskelkelin, että 205/70/15" renkailla ja 3,07 välityksellä suoralla nelosvaihteella auto kulki 1000 kierroksella n. 40. Vertasin johonkin Tekniikan mailmassa olleeseen autoon ja laskin renkaiden ja välityksen eron. Saa korjata jos muisti pätkii tai tuli laskuvirheitä.
Täällä oli jossain OM 617 koneen ominaiskulutus, teho- ja vääntökäyrä. Siitä pystyisi päättelemään mitkä on taloudelliset kierrokset. Oliko max vääntö 2400:ssa ja taloudellisimmat kierrokset jostain syystä hiukan alempana. Suht taloudellinen alue mutu ulkomuistin mukaan ehkä 1800 - 2600.
Riippuu ajonopeudesta ja siitä minkä verran tarvit vääntöä tekeekö vitosen lisääminen autosta taloudellisempaa tai siis tässä tapauksessa harvemman perän vaihtaminen kun vitonen kerran on. Ehkä jossain 120 vauhdissa voi tulla taloudellisempi jos kierroksia tiputtaa lähemmäksi maksimiväännön kierroksia. Rupeaa vain kovilla nopeuksilla vaatimaan tehoa aika paljon joka tulee sekä väännöstä, että kierroksista. Voipi olla, että kaipaa jo enemmän vääntöä jos on vitonen ja 3,07?
* Mustanaamion Mersulla on 320 hevosen voimat. *
- postmodernin asfalttiviidakon sananlasku
* Parta ajetaan Braunilla, tiet Mersulla.
W210 E220 CDI Aut. "My Little Puavo"
V140 S500L vm. 95 "Tantor"
C124 300CE vm. 88 "Claudia"
S124 300TD 4Matic vm. 92 "Wunderwagen"
W124 220E Aut. vm. 92 (rouvan edustusvaunu)
W123 300D 5 v.man vm. 83 (varaosa-auto)
British Leyland Mini1000 Special DeLuxe vm. 79 (kestävää kehitystä vsta 1988)
- postmodernin asfalttiviidakon sananlasku
* Parta ajetaan Braunilla, tiet Mersulla.
W210 E220 CDI Aut. "My Little Puavo"
V140 S500L vm. 95 "Tantor"
C124 300CE vm. 88 "Claudia"
S124 300TD 4Matic vm. 92 "Wunderwagen"
W124 220E Aut. vm. 92 (rouvan edustusvaunu)
W123 300D 5 v.man vm. 83 (varaosa-auto)
British Leyland Mini1000 Special DeLuxe vm. 79 (kestävää kehitystä vsta 1988)
- Jori Ravantti
- Vakiokalustoa
- Viestit: 314
- Liittynyt: Pe 15.08.2003 23:59
- Paikkakunta: Asikkala
- Viesti:
Re: laskeminen
Mukava foorumi tämä kun on fiksuja viestejä!
Jos ei ole jotain rengasta johon haluaa verrata miten muuttuu välitys, niin renkaan halkaisijan saa helposti taskulaskimella:
esim. 205/70/15"
(20,5 x 0,7 x 2) + 15 x 2,54 = 66,8 cm
ja kun renkaiden korkeudet on tällä tavoin laskien tiedossa, niin sitten vaan jakolaskulla vertailee niitä ja saa suoraan prosenttilukuja.
Kun tarpeeksi harventaa välitystä, käy niin, että kolmonen passaakin nelosen sijasta esim. raskaampiin vetotehtäviin.
Vapaastihengittävässä koneessa ei vääntöä kuitenkaan ole mitenkään päätähuimaavasti edes maksimiväännön kierroksilla, ettei oikein kunnon aavikkoperää kannata välttämättä hommata.
Liikkeellelähtö voi manuaalinvaihteisella vaikeutua jossain kiperissä paikoissa jos vetää autolla kuormaa. Vaikka veneenlaskuluiskat voi olla tällaisia.
Jos ei ole jotain rengasta johon haluaa verrata miten muuttuu välitys, niin renkaan halkaisijan saa helposti taskulaskimella:
esim. 205/70/15"
(20,5 x 0,7 x 2) + 15 x 2,54 = 66,8 cm
ja kun renkaiden korkeudet on tällä tavoin laskien tiedossa, niin sitten vaan jakolaskulla vertailee niitä ja saa suoraan prosenttilukuja.
Kun tarpeeksi harventaa välitystä, käy niin, että kolmonen passaakin nelosen sijasta esim. raskaampiin vetotehtäviin.
Vapaastihengittävässä koneessa ei vääntöä kuitenkaan ole mitenkään päätähuimaavasti edes maksimiväännön kierroksilla, ettei oikein kunnon aavikkoperää kannata välttämättä hommata.
Liikkeellelähtö voi manuaalinvaihteisella vaikeutua jossain kiperissä paikoissa jos vetää autolla kuormaa. Vaikka veneenlaskuluiskat voi olla tällaisia.
Eli onko tarinan opetus se, että oikea perä on se joka on tehtaalla valittu? Ei mielestäni välttämättä. Kysymys on henkilökohtainen, pääosin pikkukyläpyörittelyssä voi ollakkin, että omistaja saa suuremman nautinnon ja käyttömukavuuden autostaan tiheämmällä perällä. Jos gunther viikset väpättäen valitsi perän enemmänkin suuriin nopeuksiin? Tiuhempi perä voi olla 300 D:n yhteydessä jyrinättömämpi. Turbon perä on tosiaan 5.vaihteisessa turhan harva-uskoisin. 5.vaihteisessa on 100 km/h ihan asialliset kierrokset vakioperälläkin-ei huuda. Hyvä yhdistelmä voisi olla kompromissina 3,69 perä ja 5.vaihteinen loota, pienissä nopeuksissa ehkä vetävämpi ja jyrinättömämpi ja kuitenkin maltilliset kierrokset 100km/h.
Tämä perävälitysasia on ajankohtainen kun omassa autossani perä pitää melko kovaa ääntä vedolla ja moottorijarrutuksissa (pilattu todennäköisesti ATF:llä). Perän korjaus ei liene mielekästä tuon tyyppisessä tapauksessa. On vaan hommattava ehjä käytetty perä-missäköhän hinnoissa nuo perät pyörii?ja mistä? Itse olen tähän asti ajatellut, että potentiaalisia perävaihtoehtoja olisivat 3,46. 3,58. ? Ja nyt saksalaista taulukkoa tutkittua selvisi, että käypä vaihtoehto olisi myös 280E:n 3,54. Taulukosta selvisi myös, että 3,07 perä nelivaihteisessa ei laske kierroksia niin alas kuin 3,46 perällinen viitosvaihteella.
Tämä perävälitysasia on ajankohtainen kun omassa autossani perä pitää melko kovaa ääntä vedolla ja moottorijarrutuksissa (pilattu todennäköisesti ATF:llä). Perän korjaus ei liene mielekästä tuon tyyppisessä tapauksessa. On vaan hommattava ehjä käytetty perä-missäköhän hinnoissa nuo perät pyörii?ja mistä? Itse olen tähän asti ajatellut, että potentiaalisia perävaihtoehtoja olisivat 3,46. 3,58. ? Ja nyt saksalaista taulukkoa tutkittua selvisi, että käypä vaihtoehto olisi myös 280E:n 3,54. Taulukosta selvisi myös, että 3,07 perä nelivaihteisessa ei laske kierroksia niin alas kuin 3,46 perällinen viitosvaihteella.
Viimeksi muokannut kardaani, Pe 18.08.2006 13:28. Yhteensä muokattu 1 kertaa.