Itse luulen, että pakopulssista ei ole minkäänlaista hyötyä ahtimen toiminnan kannalta. Luulisin että turbiini toimii tehokkaammin tasaisessa virtauksessa. Pakopulssista on taas hyötyä silloin kun pakokaasu jäännösten rippeitä korjataan sylintereistä pois, mutta merkittävän edun saavuttaminen vaatinee riittävän pitkät ja samanmittaiset pakosarjan putket, joita ei vakiokoneissa yleensä ole eli luultavasti niitä ei ole tässäkään. Huonojen pakosarjojen tapauksessa mutuni sanoo, että pakovirtauksen vahvasta pulssimaisuudesta olisi lähinnä haittaa joka tavalla ja mm. venttiilin aukipaiskomisen muodossa.
Seuraavaksi hyötysuhdelaskelmia. Termien oikeellisuudesta en anna takeita, mutta laskun lopputuloksen pitäisi olla oikea.
Hyötysuhde=palamisteho/moottoriteho. Moottoritehon näkee käppyröistä ja palamistehon voi laskea sytöttömäärästä, jonka voi laskeskella polttoainelaitteiden antamien arvojen perusteella tai seossuhteen ja ilmamäärän perusteella, joista ilmamäärän saa MAF-anturilta ja seossuhteen happianturilta ellei tee seossuhteesta valistunutta arvausta savumäärän perusteella. Palamisteho=syöttömäärä*polttoaineen tiheys*polttoaineen lämpöarvo tai Palamisteho=ilmamäärä/seossuhde*polttoaineen lämpöarvo.
Eli hyötysuhteen voi laskea joko kaavalla: syöttömäärä*polttoaineentiheys*polttoaineen lämpöarvo/moottoriteho
tai kaavalla: ilmamäärä/seossuhde*polttoaineen lämpöarvo/moottoriteho
Viitseliäämmät viilatkoot laskelmia tai voinhan nuo itsekin viilata, jos todella käyttöön päätyvät.
Näillä opeilla moottorille voi laskea vaikka hyötysuhdekäyrästön, jonka avulla voi löytää optimaalisen käyttöalueen eri tehontarpeille, sinänsä mielenkiintoista, mutta viritettäessä mahdollisesti hyödytöntä.
200 cdi, piristystä+teoriaa
.
No, en kyllä ole millään lailla expertti ahtimen(kaan) toiminnan arvuutteluun.
Siihen kyllä pyritään, että jokainen pulssi saataisiin mahdollisimman "ehjänä" ahtimelle asti.
Varsinaiseen "pakopulssien imuvaikutuksen hyväksikäyttöön" ei varmaankaan ahdetuissa diiseleissä päästä.
Siksi luulisin, ettei se "putkistojen" keskinäinen mittakaan niin äärettömän tärkeä ole.
Auton moottorissa tilanne on nähdäkseni sellainen, että toiminta tasaisella pakokaasuvirralla ei oikein riitä, kun sen moottorin käyttöominaisuuksien ja mahdollisimman pienen viiveen kannalta olisi herkkä reagoiminen kaasunpainallukseen on tärkeää.
Ja käsittääkseni siinä kiihdytyksen aivan alkuvaiheessa ei vielä ole ahtimelle muuta "antaa", kun se hiukan suurempi pakopulssi.
Auton moottorissa taitaa olla sitä suhteellisenkaan tasaista virtausta aika harvoin.
Mutta täällä on kirjoilla varsinaisia ammattilaisiakin, joten jospa joku heistä huomaa aiheen ja vastaa tarkemmin, mikäli on aihetta.
Hienoa, kun joku on eri mieltä meidän muiden joojoo miesten kanssa, sitä joutuu silloin miettimään omiakin kantojaan.
Valitettavasti todellisesta ilmamäärästä ei ole tarkkaa tietoa.
Sama tilanne on ruiskutettavan polttoaineen kanssa.
Sinänsä hyötysuhde ei kiinostakkaan, kiinnostaa vaan moottorin hyvät käyttöominaisuudet, joista en halua tinkiä, sekä riittävästi tehoa.
Mieluiten sen tehonlisäyksen kanssa vieläpä niin, että koko järjestelmän toimintaa pystytään parantamaan ja teho nousee "sitä kautta".
Silmä sanoo, että ilmaa on riittävästi, sydän sanoo, että ruiskutusta on liian vähän, järjen pitäisi sanoa jotain, mutta ei vaan kuulu mitään.
Päivällä katselin tuota vakiopakosarjaa, eipä kummoiselta näytä.
Samalla hoksasin jotain, mikä olisi pitänytkin älytä jo kauan sitten.
Pakosarjaa on mietitty tosiaan myös kierrätyksen ehdoilla.
Sylinterit kahdesta neljään työntää pakokaasut siten, että ne menee yhtä mielellään joko kierrätykseen, tai ahtimelle.
Kuva selventää asiaa.
Eihän tuollainen voi loppupelissä toimiakkaan.
Kyllä nyt vaikuttaa aina vaan todennäköisemmältä, että pakoventtiilit vuotaa takaisinpäin pakopulssien törmäilyjen takia.
No, en kyllä ole millään lailla expertti ahtimen(kaan) toiminnan arvuutteluun.
Siihen kyllä pyritään, että jokainen pulssi saataisiin mahdollisimman "ehjänä" ahtimelle asti.
Varsinaiseen "pakopulssien imuvaikutuksen hyväksikäyttöön" ei varmaankaan ahdetuissa diiseleissä päästä.
Siksi luulisin, ettei se "putkistojen" keskinäinen mittakaan niin äärettömän tärkeä ole.
Auton moottorissa tilanne on nähdäkseni sellainen, että toiminta tasaisella pakokaasuvirralla ei oikein riitä, kun sen moottorin käyttöominaisuuksien ja mahdollisimman pienen viiveen kannalta olisi herkkä reagoiminen kaasunpainallukseen on tärkeää.
Ja käsittääkseni siinä kiihdytyksen aivan alkuvaiheessa ei vielä ole ahtimelle muuta "antaa", kun se hiukan suurempi pakopulssi.
Auton moottorissa taitaa olla sitä suhteellisenkaan tasaista virtausta aika harvoin.
Mutta täällä on kirjoilla varsinaisia ammattilaisiakin, joten jospa joku heistä huomaa aiheen ja vastaa tarkemmin, mikäli on aihetta.
Hienoa, kun joku on eri mieltä meidän muiden joojoo miesten kanssa, sitä joutuu silloin miettimään omiakin kantojaan.
Valitettavasti todellisesta ilmamäärästä ei ole tarkkaa tietoa.
Sama tilanne on ruiskutettavan polttoaineen kanssa.
Sinänsä hyötysuhde ei kiinostakkaan, kiinnostaa vaan moottorin hyvät käyttöominaisuudet, joista en halua tinkiä, sekä riittävästi tehoa.
Mieluiten sen tehonlisäyksen kanssa vieläpä niin, että koko järjestelmän toimintaa pystytään parantamaan ja teho nousee "sitä kautta".
Silmä sanoo, että ilmaa on riittävästi, sydän sanoo, että ruiskutusta on liian vähän, järjen pitäisi sanoa jotain, mutta ei vaan kuulu mitään.
Päivällä katselin tuota vakiopakosarjaa, eipä kummoiselta näytä.
Samalla hoksasin jotain, mikä olisi pitänytkin älytä jo kauan sitten.
Pakosarjaa on mietitty tosiaan myös kierrätyksen ehdoilla.
Sylinterit kahdesta neljään työntää pakokaasut siten, että ne menee yhtä mielellään joko kierrätykseen, tai ahtimelle.
Kuva selventää asiaa.
Eihän tuollainen voi loppupelissä toimiakkaan.
Kyllä nyt vaikuttaa aina vaan todennäköisemmältä, että pakoventtiilit vuotaa takaisinpäin pakopulssien törmäilyjen takia.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
Eihän tuo pakosarja voi MILLÄÄN TOIMIA 
Tällaista peliin... Mieti sit sen jälkeen sitä pakoventtiili hommelia. Uskoisin, että kun tällaisella kokeilet alkaa olla ja maali näkyvissä.
http://www.proturbo.fi/index_fin.htm
Pakosarjan putkien / mutkien tulee olla kaikkien, oli sit 4, 5 tai 6 pyttyinen EHDOTTOMASTI saman mittaisia, varsin kun aletaan hakemaan niitä hevosia sieltä ulos ja jos HALUAT, ETTÄ EI OLE PAKOPAINEITA
Putken halkaisijallakin on siten merkitystä, ei liian isosta tavarasta, jos ite alkaa väsään / tekeen.
.
Tällaista peliin... Mieti sit sen jälkeen sitä pakoventtiili hommelia. Uskoisin, että kun tällaisella kokeilet alkaa olla ja maali näkyvissä.
http://www.proturbo.fi/index_fin.htm
Pakosarjan putkien / mutkien tulee olla kaikkien, oli sit 4, 5 tai 6 pyttyinen EHDOTTOMASTI saman mittaisia, varsin kun aletaan hakemaan niitä hevosia sieltä ulos ja jos HALUAT, ETTÄ EI OLE PAKOPAINEITA
Putken halkaisijallakin on siten merkitystä, ei liian isosta tavarasta, jos ite alkaa väsään / tekeen.
.
Ongelma ei ole siinä, etteikö sinne pakosarjaa saisi tehdyksi vaan se ettei sinne oikein saa tehdä pakosarjaa...
Ja jos tehdään niin sen ei sitten pitäisi nopealla vilkaisulla pistää silmään esim katsastusmiehelle.
Tää on tämä vähän uudempien autojen virittämisen yksi kirous, kun vakio tai vakion näköisillä osilla pitäisi saada puristeltua mahdollisimman paljon tehoja ulos.
Ja jos tehdään niin sen ei sitten pitäisi nopealla vilkaisulla pistää silmään esim katsastusmiehelle.
Tää on tämä vähän uudempien autojen virittämisen yksi kirous, kun vakio tai vakion näköisillä osilla pitäisi saada puristeltua mahdollisimman paljon tehoja ulos.
Ei oppinut olutta ojaan kaada
.
No joo.
Kyllä aikalailla kiteytit se pääasian.
Vakion näköisenä pitäisi saada pidettyä.
Kattipöntön ja ilmanputsarin puristuksissa on tilaakin kohti vähän.
Eikä taitoakaan tietty yhtään liikaa.
Jos saisi edes tehtyä edes alkuperäistä vähän paremman.
Jossa pakokaasut kuitenkin mieluiten kulkee kuitenkin sinne ahtimen suuntaan.
Samalla saa sen kierrätyskohdankin poikkeen sotkemasta asiaa.
Luulen, että kiroillessa voi mennä nyt jonkun aikaa, ennenkuin taas projekti etenee.
No joo.
Kyllä aikalailla kiteytit se pääasian.
Vakion näköisenä pitäisi saada pidettyä.
Kattipöntön ja ilmanputsarin puristuksissa on tilaakin kohti vähän.
Eikä taitoakaan tietty yhtään liikaa.
Jos saisi edes tehtyä edes alkuperäistä vähän paremman.
Jossa pakokaasut kuitenkin mieluiten kulkee kuitenkin sinne ahtimen suuntaan.
Samalla saa sen kierrätyskohdankin poikkeen sotkemasta asiaa.
Luulen, että kiroillessa voi mennä nyt jonkun aikaa, ennenkuin taas projekti etenee.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
Mutta eikös jaetulla pakopesällä oleva turbo herää yks osaista herkemmin koska on nuita pulsseja ja sykäyksiä?SN kirjoitti:Itse luulen, että pakopulssista ei ole minkäänlaista hyötyä ahtimen toiminnan kannalta.
Viimeksi muokannut JuhoL, Ti 25.12.2007 20:13. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
.
Tuollaista Markun esitämää olin itsekkin ajatellut.
Sopivan yksinkertainen ja menee pieneen tilaan.
Selitätkö Ama vielä vähän lisää.
Jos pakosarjasta tulee kovin lyhytputkinen, niin pitäisikkö putken halkaisijaa sitten suurentaa, jotta päästään siihen vähän yli litran tilavuuteen.
Oletteko jollain mitanneet tilavuuden, vai arvioinut ?
Itse ajattelin, että alkuperäinen putken halkaisija olisi hyvä.
Ahdin kun herää nytkin aivan riittävän hyvin, eikä pakopainetta muodostu liikaa.
Tarkoitus olisi yrittää edes pikkuisen parantaa alkuperäistä.
Tehoa on kuitenkin sen verran, että jo loppujen lopuksi pienetkin prosentuaaliset erot näkyy selvästi.
Tässä tavoitellaan nyt jotain 15-20% parannusta johonkin, jota en sen tarkemmin osaa määritellä.
Tuollaista Markun esitämää olin itsekkin ajatellut.
Sopivan yksinkertainen ja menee pieneen tilaan.
Selitätkö Ama vielä vähän lisää.
Jos pakosarjasta tulee kovin lyhytputkinen, niin pitäisikkö putken halkaisijaa sitten suurentaa, jotta päästään siihen vähän yli litran tilavuuteen.
Oletteko jollain mitanneet tilavuuden, vai arvioinut ?
Itse ajattelin, että alkuperäinen putken halkaisija olisi hyvä.
Ahdin kun herää nytkin aivan riittävän hyvin, eikä pakopainetta muodostu liikaa.
Tarkoitus olisi yrittää edes pikkuisen parantaa alkuperäistä.
Tehoa on kuitenkin sen verran, että jo loppujen lopuksi pienetkin prosentuaaliset erot näkyy selvästi.
Tässä tavoitellaan nyt jotain 15-20% parannusta johonkin, jota en sen tarkemmin osaa määritellä.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
alkuperäinen putken koko riittää hyvin mitä lyhyemmät sen parenpi
ahtimen paikkaa pitäisi pystyä viemään pytyn verran taakse päin jotta saisi ykkös ja kakkos putket ahtimen etu reunaan ja kolmos ja nelos pytyn putket taka reunaan niin että eivät sotke keskenään
putket ei tarvi olla välttämättä saman mittaisia
jaettun pakoesän hyöty tulee silloin kyseeseen kun on enempi kuin neljä sylinteriä myös tällöin on enempi kierroksella pako tahtia ja sitä mukaa aukinaisia pakoventtiiliä
esim. nelisylinterisessä traktorissa on jakamaton pesä kun taas kutosessa on jaettu
toki ei siitä nelisylinterisesäkään haittaa ole
pako pulssi on äärettömän nopea muistelisin sen olevan ääntä nopeampi(mutua)
ahtimen paikkaa pitäisi pystyä viemään pytyn verran taakse päin jotta saisi ykkös ja kakkos putket ahtimen etu reunaan ja kolmos ja nelos pytyn putket taka reunaan niin että eivät sotke keskenään
putket ei tarvi olla välttämättä saman mittaisia
jaettun pakoesän hyöty tulee silloin kyseeseen kun on enempi kuin neljä sylinteriä myös tällöin on enempi kierroksella pako tahtia ja sitä mukaa aukinaisia pakoventtiiliä
esim. nelisylinterisessä traktorissa on jakamaton pesä kun taas kutosessa on jaettu
toki ei siitä nelisylinterisesäkään haittaa ole
pako pulssi on äärettömän nopea muistelisin sen olevan ääntä nopeampi(mutua)
No sillai on tehty että on kierrätetty sitä putkee sielläkoneen alaosassa jos on tilat ollu ahdasta. Eli putken halkaisija riippuu ihan siitä minkä kokoinen on pakoventtiili ja pakokanava. Virtaus nopeus siinä tippuu jos punken tilavuuden kasvattaa halkaisijalla. Ensin putki koko sopivaks ja sitten sitä tilavuutta sillä pituudella. Minä olen ainakin laskenut sen tilavuuden sen putken keskilinjan mukaan.
Eli siinä on jujuna se kaasujen imu ilmiö, kun pako pulssi on matkalla siiville niin sen putken tilavuus on riittävän iso että se on putkessa vielä kun pakoventtiili aukeaa ja tulee uusi pulssi.
Eikä heikennä sitä ahtimen heräämistä yhtään kunhan se putken poikkipinta-ala/virtauspinta-ala.
Eli siinä on jujuna se kaasujen imu ilmiö, kun pako pulssi on matkalla siiville niin sen putken tilavuus on riittävän iso että se on putkessa vielä kun pakoventtiili aukeaa ja tulee uusi pulssi.
Eikä heikennä sitä ahtimen heräämistä yhtään kunhan se putken poikkipinta-ala/virtauspinta-ala.
Vito myyty.
Tilalla 300E (W124)
Tilalla 300E (W124)
.
Jos ei aivan samankokoista putkea sisähalkaisijaltaan ole, niin kasvatetaanko, vaiko pienennetäänkö halkaisijaa mieluummin.
Itseasiasiassa kyllä hiukan avarampaa tuubikäyrää ja putkea jo ostin, mutta eipä nuo hinnankiroissa olleet.
Tarkoitus on kuitenkin tehdä pakosarja tuolla samalla "mallilla"
Siis aivan minimimittainen.
Käytännössä kun mallailee, niin melkein koko pakosarja valmistuu ihan niistä käyristä.
Mitään ihmeellistä ei kyllä mahdukkaan yrittämään.
Putken sisähalkaisija on nimittäin jo vakiona aikas juhlava, päälle 37mm.
Kannessa on kyllä tosi avarat röörit, ei ihme, että virtaakin niin hyvin.
Valittavana taitaa olla siis ~35mm sisähalk. tai ~41mm sisähalk.
Silloin suuremman putken ulkohalkaisijaksi kuitenkin tulee jo ~48mm, mikä näyttää kyllä aikamoiselta, pakosarjassa.
Sellaista putkea ei mahdu mitenkään kovin kummoisesti kierrättelemään.
Vai tietääkö joku vielä tuosta väliltä riittävän paksuseinämäistä putkea valmiilla tuubikäyrillä.
Jos ei aivan samankokoista putkea sisähalkaisijaltaan ole, niin kasvatetaanko, vaiko pienennetäänkö halkaisijaa mieluummin.
Itseasiasiassa kyllä hiukan avarampaa tuubikäyrää ja putkea jo ostin, mutta eipä nuo hinnankiroissa olleet.
Tarkoitus on kuitenkin tehdä pakosarja tuolla samalla "mallilla"
Siis aivan minimimittainen.
Käytännössä kun mallailee, niin melkein koko pakosarja valmistuu ihan niistä käyristä.
Mitään ihmeellistä ei kyllä mahdukkaan yrittämään.
Putken sisähalkaisija on nimittäin jo vakiona aikas juhlava, päälle 37mm.
Kannessa on kyllä tosi avarat röörit, ei ihme, että virtaakin niin hyvin.
Valittavana taitaa olla siis ~35mm sisähalk. tai ~41mm sisähalk.
Silloin suuremman putken ulkohalkaisijaksi kuitenkin tulee jo ~48mm, mikä näyttää kyllä aikamoiselta, pakosarjassa.
Sellaista putkea ei mahdu mitenkään kovin kummoisesti kierrättelemään.
Vai tietääkö joku vielä tuosta väliltä riittävän paksuseinämäistä putkea valmiilla tuubikäyrillä.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
Eiköhän tuo 48mm putki ole aika sopivaa tavaraa tuohon tarkoitukseen. Omassani on putken sisähalkaisija varmaan 10mm pienempi, mutta niin on se kanavakin joten isommasta putkesta ei paljoa hyövyä olisikaan.
Kannattaa vaan tehdä noiden putkien liitoskohdista mahdollisimman jouheita ja loivalla kulmalla liittyviä niin kyllä siitä ihan toimiva satsi varmasti tulee. Sen kollektorin kun vaan sais tehtyä silleen hyvin ettei siinäkään pulssit lyö toisiaan vastaan.
Tuo pakosarjan tekeminen on muuten ihan maailman eniten persauksesta olevaa hommaa. Tai ainakin sen opettelu...
Kannattaa vaan tehdä noiden putkien liitoskohdista mahdollisimman jouheita ja loivalla kulmalla liittyviä niin kyllä siitä ihan toimiva satsi varmasti tulee. Sen kollektorin kun vaan sais tehtyä silleen hyvin ettei siinäkään pulssit lyö toisiaan vastaan.
Tuo pakosarjan tekeminen on muuten ihan maailman eniten persauksesta olevaa hommaa. Tai ainakin sen opettelu...
diipa daapa...
Ei se millinpäälle tarkkaa ole. Mutta kahden millin seinämällä olevia putkia löytyy jo todella sopivin välein ja se on tähänmennessä riittänyt. Tuubiputki taitaa olla tuossa kokoluokassa jo kolmen millin seinämällä.
Ja alkuperäiseen kysymykseen. Mielummin ottaa sen vähän isomman jos se sattuu vaikka niiden kahden putkikoon välille.
Ps. Haponkestävä on myös ihan kivaa tavaraa. Pysyy nätin näkösenä. Sellasiin putkiin kun on töiden puolesta hyvät ja edukkaat mahdollisuudet. Ja sisäkaasulla kun ne sulattelee niin tulee elintarvike saumat, ei jää putken sisäpuolelle mitään paskaa.
Ja alkuperäiseen kysymykseen. Mielummin ottaa sen vähän isomman jos se sattuu vaikka niiden kahden putkikoon välille.
Ps. Haponkestävä on myös ihan kivaa tavaraa. Pysyy nätin näkösenä. Sellasiin putkiin kun on töiden puolesta hyvät ja edukkaat mahdollisuudet. Ja sisäkaasulla kun ne sulattelee niin tulee elintarvike saumat, ei jää putken sisäpuolelle mitään paskaa.
Vito myyty.
Tilalla 300E (W124)
Tilalla 300E (W124)
.
Ahtopaineen tekemä ero ilmamärässä.
Vas. 1,7bar max ja oikealla 2,0bar max.
Korkeampi ahtopaine antaa nimenomaan lisää ilmaa moottoriin sitten korkeammille kierroksille.
Tässä on tietenkin se tärkeä pointti, että moottorin täytyy hengittää (erittäin) hyvin ja ahtimen täytyy olla riittävän suuri.
Ilmamäärää kannattaa katsella suhteessa moottorin kierrosluvun kehittymiseen.
Molemmat käyrät samalla vaihteella, tyhjäkäynnin "pinnasta" kaasu pohjaan ja sitten mennään "tappiin" asti.
Sama paikka.
Pieni ahdin ei siis lisää ilmaa ollenkaan suurilla kierroksilla, kun siinä tuo maf-anturin arvo ( =todellinen moottoriin menevä ilmamäärä) leikkaantuu jollekkin tasolle jo huomattavasti ennen max kierroksia.
Mulla olisi periaatteessa näitä sarjoja useammalta setiltä monen vuoden ajalta. mitattuna aina samalla vaihteella samassa kohden, samalla ohjelmalla.
Muta kun en ole niitä koneella säilyttänyt.
Kyllä sitä on tollo.
Ahtopaineen tekemä ero ilmamärässä.
Vas. 1,7bar max ja oikealla 2,0bar max.
Korkeampi ahtopaine antaa nimenomaan lisää ilmaa moottoriin sitten korkeammille kierroksille.
Tässä on tietenkin se tärkeä pointti, että moottorin täytyy hengittää (erittäin) hyvin ja ahtimen täytyy olla riittävän suuri.
Ilmamäärää kannattaa katsella suhteessa moottorin kierrosluvun kehittymiseen.
Molemmat käyrät samalla vaihteella, tyhjäkäynnin "pinnasta" kaasu pohjaan ja sitten mennään "tappiin" asti.
Sama paikka.
Pieni ahdin ei siis lisää ilmaa ollenkaan suurilla kierroksilla, kun siinä tuo maf-anturin arvo ( =todellinen moottoriin menevä ilmamäärä) leikkaantuu jollekkin tasolle jo huomattavasti ennen max kierroksia.
Mulla olisi periaatteessa näitä sarjoja useammalta setiltä monen vuoden ajalta. mitattuna aina samalla vaihteella samassa kohden, samalla ohjelmalla.
Muta kun en ole niitä koneella säilyttänyt.
Kyllä sitä on tollo.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
Eilen tuli testailtua pakoputken vaikutusta ahtopaineisiin, ilmamääriä ei tullut mittailtua, tollo 
. Eli pelkällä 90 asteen mutkalla vs. koko vakio pakoputkisto. Vakioputkistolla paineet pysyi suht hyvin kontrollissa eli 1,4 bar tienoilla.
Sitten kun laittoi ahtimelle vain 60-millisen 90 asteen mutkan eikä mitään muuta niin kuutosta lukuunottamatta kaikilla vaihteilla paine pysytteli yli 1,6 bar mitä ohjelma maksimissaan näyttää, eikä ohjelma saanut paineita kontrolliin.
Varmasti myös ilmamäärissä olisi näkynyt selvä ero.
Pakosarjan paine oli vakioputkistolla suunnilleen 0,2 bar korkeampi kuin pelkällä käyrällä, ja täydellä kaasulla pakosarjan paine pysyi ahtojen alla noin välillä 2000-3000 rpm, pelkällä käyrällä vielä pidemmälle, mutta tarkkaan ei voi sanoa kun ei tiedä paljonko ahdot oli yli sen 1,6 bar.
Johtopäätöksenä voi todeta vaikka nyt ei Mersua testattukaan, että koko systeemi pitää katsoa läpi että löytyy se pullonkaula. Tuikulla 3" hormi tietysti riittää vielä että sitä ei tarvii alkaa heti uusimaan.
. Eli pelkällä 90 asteen mutkalla vs. koko vakio pakoputkisto. Vakioputkistolla paineet pysyi suht hyvin kontrollissa eli 1,4 bar tienoilla. Sitten kun laittoi ahtimelle vain 60-millisen 90 asteen mutkan eikä mitään muuta niin kuutosta lukuunottamatta kaikilla vaihteilla paine pysytteli yli 1,6 bar mitä ohjelma maksimissaan näyttää, eikä ohjelma saanut paineita kontrolliin.
Varmasti myös ilmamäärissä olisi näkynyt selvä ero.
Pakosarjan paine oli vakioputkistolla suunnilleen 0,2 bar korkeampi kuin pelkällä käyrällä, ja täydellä kaasulla pakosarjan paine pysyi ahtojen alla noin välillä 2000-3000 rpm, pelkällä käyrällä vielä pidemmälle, mutta tarkkaan ei voi sanoa kun ei tiedä paljonko ahdot oli yli sen 1,6 bar.
Johtopäätöksenä voi todeta vaikka nyt ei Mersua testattukaan, että koko systeemi pitää katsoa läpi että löytyy se pullonkaula. Tuikulla 3" hormi tietysti riittää vielä että sitä ei tarvii alkaa heti uusimaan.
Koitin tossa tutkia mutta ei oikein tunnu löytyvän vastausta, joten mahtaisko joku täällä tietää.
Eli kyseessä on kaverin c (202) 220cdi manuaali, lastutettuna. Ja nyt on ruvennut kytkin luistamaan ja pitäis uutta hommata. Onkos noissa 220 ja 270 kytkimissä jotain eroa? Kait tuo 270 kestää paremmin väännön?
Vai mikä kytkin tohon sopisi suoraan ja kestäisi paremmin, viton joku, mutta mikä?
Eli kyseessä on kaverin c (202) 220cdi manuaali, lastutettuna. Ja nyt on ruvennut kytkin luistamaan ja pitäis uutta hommata. Onkos noissa 220 ja 270 kytkimissä jotain eroa? Kait tuo 270 kestää paremmin väännön?
Vai mikä kytkin tohon sopisi suoraan ja kestäisi paremmin, viton joku, mutta mikä?
Alkuperäinen kytkin lienee lopussa muutenkin, kestää kyllä ehjänä lastulla saadut tehot.JSuomi kirjoitti:Koitin tossa tutkia mutta ei oikein tunnu löytyvän vastausta, joten mahtaisko joku täällä tietää.
Eli kyseessä on kaverin c (202) 220cdi manuaali, lastutettuna. Ja nyt on ruvennut kytkin luistamaan ja pitäis uutta hommata. Onkos noissa 220 ja 270 kytkimissä jotain eroa? Kait tuo 270 kestää paremmin väännön?
Vai mikä kytkin tohon sopisi suoraan ja kestäisi paremmin, viton joku, mutta mikä?
.
Joo, niin se on.
Mika ja Jape on kyllä molemmat ihan oikeassa.
Kytkinlevyissä ei cdi- moottoreissa näytä olevan mitään silmin, tai mauserilla mitattavaa eroa.
Varmaankin 270cdi,n kytkinlevyssä on ne jouset jäykemmät, kun kuitenkin on eri numero.
Paineasetelmissakaan ei näy ulospäin mitään mitattavaa eroa.
Varmmankin siinäkin on jäykemmät jouset.
Käyvät siis miten vaan ristiin.
(Sprinttereissä näyttää olevan sellaisia paineasetelmia, mitkä ei näyttäisi käyvän, mutta siitäkään ei ole kaikkia kiviä vielä käännelty.
Sprintterin asetelmalla saisi hirmuisen esijännityksen, eli pidon.)
Tuollainen 270cdi,n kytkin on nyt mulla, samoin kun Paloviidalla.
Kestää ihan nurkumatta ainaskin 500nm väännöt.
Mutta kyllä sen vakion 220cdi,n kytkimenkin pitäisi kestää.
Sellainen pakettikin on mulla ollut.
reilun vuoden/50 000km jälkeen ei vielä luistanut, eikä oikein mitattavaa kulumistakaan ollut havaittavissa.
Vääntöjä koko ajan väh. 450nm.
Jos en nyt vastaisikkaan itse kysymykseen, vaan siihen, jota ei esitettykkään, niin:
Jos autossa on sellainen lastu, jonka kanssa ei kytkin kestä, niin vääntöjä on silloin liikaa.
Kaikista nykyaikaisista ahdetuista diiseleistä, merkkiin katsomatta, saa liikaa vääntöjä.
Jonkinlainen ammattitaidon mittari olisi kyllä se, että vääntöjä älyttäisiin rajata tekniikan kestävälle tasolle.
Joo, niin se on.
Mika ja Jape on kyllä molemmat ihan oikeassa.
Kytkinlevyissä ei cdi- moottoreissa näytä olevan mitään silmin, tai mauserilla mitattavaa eroa.
Varmaankin 270cdi,n kytkinlevyssä on ne jouset jäykemmät, kun kuitenkin on eri numero.
Paineasetelmissakaan ei näy ulospäin mitään mitattavaa eroa.
Varmmankin siinäkin on jäykemmät jouset.
Käyvät siis miten vaan ristiin.
(Sprinttereissä näyttää olevan sellaisia paineasetelmia, mitkä ei näyttäisi käyvän, mutta siitäkään ei ole kaikkia kiviä vielä käännelty.
Sprintterin asetelmalla saisi hirmuisen esijännityksen, eli pidon.)
Tuollainen 270cdi,n kytkin on nyt mulla, samoin kun Paloviidalla.
Kestää ihan nurkumatta ainaskin 500nm väännöt.
Mutta kyllä sen vakion 220cdi,n kytkimenkin pitäisi kestää.
Sellainen pakettikin on mulla ollut.
reilun vuoden/50 000km jälkeen ei vielä luistanut, eikä oikein mitattavaa kulumistakaan ollut havaittavissa.
Vääntöjä koko ajan väh. 450nm.
Jos en nyt vastaisikkaan itse kysymykseen, vaan siihen, jota ei esitettykkään, niin:
Jos autossa on sellainen lastu, jonka kanssa ei kytkin kestä, niin vääntöjä on silloin liikaa.
Kaikista nykyaikaisista ahdetuista diiseleistä, merkkiin katsomatta, saa liikaa vääntöjä.
Jonkinlainen ammattitaidon mittari olisi kyllä se, että vääntöjä älyttäisiin rajata tekniikan kestävälle tasolle.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
.
Juu, kyllähän tuolla ajellaan.
Mitä töissä käymiseltä ja koirille karjumiselta on jäänyt aikaa, nin olen koettanut pakosarjaa naplailla.
Näyttäisi, että ykköseltä ja kakkoselta saa pulssin ohjattua suoraan pakopesään alle kymmenen sentin putkella.
Nelospytyn saa myös helposti paremmaksi, tai se tulee väkisinkin.
Kolmonenkaan ei nyt ainakaan huonommaksi jää.
Ongelmana on nyt vaan, että tahtoo vielä tulla vaan kahta laatua.
Mutta jos ei suomesta tuubikäyrät lopu, eikä laikat,niin saattaapi vielä valmistuakkin.
Ensimmäisten cdi-moottoreiden, hukkapostillisten, pakosarja on erilainen, kuin muuttuvasiipisten.
Ahtimeen kiinnittyvässä laipassa on jotain 30% pienemoi reikä.
Jos siis vanhemmasta tehoja haluaa, niin pakosarjan vaihto tulee pakolliseksi jo aikaisemmin.
Pakopainetta ei saa kuriin.
Laitan tässä kuviakin, kunhan oikein itseeni ja touhuiluuni suutun.
Edellyttäen tietysti, että tämä tehon nousun este on siinä pakosarjassa.
Juu, kyllähän tuolla ajellaan.
Mitä töissä käymiseltä ja koirille karjumiselta on jäänyt aikaa, nin olen koettanut pakosarjaa naplailla.
Näyttäisi, että ykköseltä ja kakkoselta saa pulssin ohjattua suoraan pakopesään alle kymmenen sentin putkella.
Nelospytyn saa myös helposti paremmaksi, tai se tulee väkisinkin.
Kolmonenkaan ei nyt ainakaan huonommaksi jää.
Ongelmana on nyt vaan, että tahtoo vielä tulla vaan kahta laatua.
Mutta jos ei suomesta tuubikäyrät lopu, eikä laikat,niin saattaapi vielä valmistuakkin.
Ensimmäisten cdi-moottoreiden, hukkapostillisten, pakosarja on erilainen, kuin muuttuvasiipisten.
Ahtimeen kiinnittyvässä laipassa on jotain 30% pienemoi reikä.
Jos siis vanhemmasta tehoja haluaa, niin pakosarjan vaihto tulee pakolliseksi jo aikaisemmin.
Pakopainetta ei saa kuriin.
Laitan tässä kuviakin, kunhan oikein itseeni ja touhuiluuni suutun.
Edellyttäen tietysti, että tämä tehon nousun este on siinä pakosarjassa.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
.
No joo
Enpä tiedä, näkyykö tuossa se idea, jota olen yrittänyt tuohustaa.
Ykkös- ja kakkospytyn sain lyömään käytännössä suoraan ahtimen pakopesään.
Nelonenkin on tietty parempi, kun ei ole kierrätyskanavaa haitolla ja pakokaasut kuitenkin lähtee oikeaan suuntaa.
Uskoisin, ettei kolmonenkaan alkuperäistä huonompi ole.
Ainakin on lyhyet putket.
Muuten en uskalla sanoa siitä mitään, onko tästä apua.
Jotenkin kyllä epäilyttää, mutta varmaankin jossain vaiheessa kuitenkin nyt kokeilen, kun on tullut tuo synnytettyä.
Ihan uunituoreena, sanoisin, että vielä polttavan kuumana.
Ykköspytyn lyöminen "ristiin" toisten kanssa on estetty.
Toivottavasti idea selviää kuvasta, sen tekoon meni nimittäin jonkun verran tuubikäyrää.
Putket tulee ikäänkuin kiertäen limittäin.
Se shimmilevyjen laittokin sitten vielä olisi sitten jotenkin järjestettävä....
Täytyyköhän antaa vaikka urakka veholle, tai sitten ensin kokeilen vaan pelkällä pakosarjan vaihdolla.
Jotenkin pelkkään pakosarjan apuun en vaan oikein jaksa uskoa.
Mutta eihän tämä tietty uskon asia olekkaan, kun sen voi mitata.
No joo
Enpä tiedä, näkyykö tuossa se idea, jota olen yrittänyt tuohustaa.
Ykkös- ja kakkospytyn sain lyömään käytännössä suoraan ahtimen pakopesään.
Nelonenkin on tietty parempi, kun ei ole kierrätyskanavaa haitolla ja pakokaasut kuitenkin lähtee oikeaan suuntaa.
Uskoisin, ettei kolmonenkaan alkuperäistä huonompi ole.
Ainakin on lyhyet putket.
Muuten en uskalla sanoa siitä mitään, onko tästä apua.
Jotenkin kyllä epäilyttää, mutta varmaankin jossain vaiheessa kuitenkin nyt kokeilen, kun on tullut tuo synnytettyä.
Ihan uunituoreena, sanoisin, että vielä polttavan kuumana.
Ykköspytyn lyöminen "ristiin" toisten kanssa on estetty.
Toivottavasti idea selviää kuvasta, sen tekoon meni nimittäin jonkun verran tuubikäyrää.
Putket tulee ikäänkuin kiertäen limittäin.
Se shimmilevyjen laittokin sitten vielä olisi sitten jotenkin järjestettävä....
Täytyyköhän antaa vaikka urakka veholle, tai sitten ensin kokeilen vaan pelkällä pakosarjan vaihdolla.
Jotenkin pelkkään pakosarjan apuun en vaan oikein jaksa uskoa.
Mutta eihän tämä tietty uskon asia olekkaan, kun sen voi mitata.
.
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
tuikku (niukunauku) tutka.net
p.Ö5Ö 3444ÖÖ5
Toivottavasti tuikun sarja on vaivan väärti, on kuitenkin ulkoisesti niin lähellä vakiota. Vaan sisinhän se on joka ratkaisee.
Saat tuikku tehdä sitten seuraavaksi Vitoon sopivan sarjan
kun ei tämänpäiväinen tulos pitkään tyydytä kuitenkaan. Eli isolla CP1 pumpulla, AMG-suuttimilla ja 300TD:n KKK-ahtimella (tai joku vastaava) lähti 108 CDI Vitosta 153 kW ja 430 Nm Karalan penkissä 1,3 bar ahdoilla. Viton normikuuleri paikoillaan, 3" putki ilman kattia ja kaikki venttiilinjouset shimmattu 1 mm kireämmiksi.
Saat tuikku tehdä sitten seuraavaksi Vitoon sopivan sarjan
kun ei tämänpäiväinen tulos pitkään tyydytä kuitenkaan. Eli isolla CP1 pumpulla, AMG-suuttimilla ja 300TD:n KKK-ahtimella (tai joku vastaava) lähti 108 CDI Vitosta 153 kW ja 430 Nm Karalan penkissä 1,3 bar ahdoilla. Viton normikuuleri paikoillaan, 3" putki ilman kattia ja kaikki venttiilinjouset shimmattu 1 mm kireämmiksi.-
vito500tkm
- Asiantuntija
- Viestit: 1383
- Liittynyt: To 27.07.2006 23:37
Ei taida vitossa voimansiirto kestää. Minun käytössä oma rivipumppu paska vakiotapeilla tuntuu jo olevan siinä rajoilla (manuaali vaihteisto). Uusi vakio kytkin luistaa ja vetarit tarrää/ravistaa. Eikä jarruja olemassakaan jos ajamaan ruvetaan. Vaikka saa kaiken tietenkin rakennettua uusiksi, kuten ranskalaiset teki viton kokoluokan autosta eli espacesta. Oliskohan sillä Ron Dennisillä vitoon jotain pientä osaa olemassaTDIfreak kirjoitti:Toivottavasti tuikun sarja on vaivan väärti, on kuitenkin ulkoisesti niin lähellä vakiota. Vaan sisinhän se on joka ratkaisee.
Saat tuikku tehdä sitten seuraavaksi Vitoon sopivan sarjan
. No, tuikku tekee jos ei oo
Viimeksi muokannut vito500tkm, Pe 22.06.2007 01:12. Yhteensä muokattu 3 kertaa.