Cdi käynnistys pilotilla

[TPLtre]

No mitä tulee "käärmeöljyihin", voi RVS:stä sanoa että minulla on siitä jo yli 10v kokemus ja käytän jatkuvasti. Ässällä sen aloin testaamalla väitteitä ja totesin, että se toimii juuri niin kuin on luvattukin. Mittasin polttoaineenkulutusta ihan tankkauksista ja säätelin korjauskerrointa niin, että se näytti lopulta hyvin liki todellista. Siinä pystyi säätämään sitä.

Kuten RVS kertoo, aluksi lisäyksen jälkeen kulutus nousee hetkeksi ja sitten laskee alle alkuperäisen. Lisäys öljynvaihdossa uudelleen ja taas kulutus nousee hetkeksi siitä mitä oli, mutta sitten putoaa edelleen alemmas. Kulutus oli alkuun sellainen 6.8-7l/100 ja se putosi siitä niin, että lopulta ajoin n. 350km matkan vakkarilla asetettuna 93km/h keskikulutuksella 4.7l/100. Sen kokoiselle autolle se on todella huomattava muutos, joten vakuutuin kyllä sen toiminnasta. Minulle tulee todella paljon matka-ajoa.

Jos kitka vähenee noin paljon, että vaikutus mitataan litroissa, on jo pakko uskoa. En tahdo toimia mainosmiehenä, mutta tällainen kokemus minulla siitä on. Kukin tekee autolleen mitä tykkää, kerron vain oman kokemukseni.

[Dorado]

kyllähän tuossa varmaan hajulla ollaan mistä johtuu. Aina talvisin niitä om651sia tupsahtelee myyntiin enemmän mitä "kesäkeleillä", siis näitä moottori vikaisia. Vaan onpi kettumainen kone ostella käytettynä kun ei edes täydellinen huoltokirja ei takaa mitenkään päin sitä, ettei pienillä kilsoilla kohta ole kone rikki. Varsinkin näinä päivinä kun rupeaa suurimmassa osassa olemaan useampi omistaja ja vielä enempi käyttäjiä...

Eikö noita pysty tai kannata sitten korjauttaa moottorikoneistamolla?

[FinlandMerceds]

kyllähän tuossa varmaan hajulla ollaan mistä johtuu. Aina talvisin niitä om651sia tupsahtelee myyntiin enemmän mitä "kesäkeleillä", siis näitä moottori vikaisia. Vaan onpi kettumainen kone ostella käytettynä kun ei edes täydellinen huoltokirja ei takaa mitenkään päin sitä, ettei pienillä kilsoilla kohta ole kone rikki. Varsinkin näinä päivinä kun rupeaa suurimmassa osassa olemaan useampi omistaja ja vielä enempi käyttäjiä...

Eikö noita pysty tai kannata sitten korjauttaa moottorikoneistamolla?

Kyllä ja ei
tuo kannattaminen on aina suhteelista mutta
jos sillä autolla on ajettu vaikapa jo 300tkm ja vuosikain on takan lähemäs 10 niin
täyden kone remontin jälkeen kaikine kuluineen siitä tulee ns itse loppuun käytettävä
kukaan ei maksa niin paljo kuin siitä pitäis saada ja vaihto hyvitykseen remonti ei juurikan vaikutta
semoistakin nähty että erällä toisella merkillä hyvitys hinta laski vaikka mottori
oli vaihdettu merkiliiken toimesta uuteen

[MJPfin]

Jos sen pystyy itse purkamaan ja toimittamaan koneistamolle osina sen mitä tarvitsee koneistaa niin marginaalisesti kannattavaa omaan käyttöautoon. Mutta myyntiin ei mitään järkeä. Autosta saa paloina paremman hinnan kuin korjaus kustannukset ja myynti.

[epk]

jep, kymppitonnin autoon ikävä tehdä 7-8ke kone remonttia.

Vuosia sitten, huhua oli että koneistamot eivät saaneet noita oikein kestämään kunnostuksen jälkeen, onko tästä mitään tietoa kellään ?

[FinlandMerceds]

Jotkut koneistamot onnistuu paremin kuin toiset
Salossa ilmeisesti useampi onnistuu kuin ei
Samoin pohjanmalla
Sekin vaikutaa onnistumiseen
että mikä kohta ja kuinka pahasti on hajonnut

Ei onneksi ole mikään ecobost missä ei ole juurikaan koneistevavaksi mitään

[Jürgen]

Niistä käytetyistä vaihtomoottoreistakaan ei kyllä koskaan tiedä millaisen pommin saa. Ajokilometrit ei kerro oikeastaan mitään koneen kunnosta jos ei ole mitään huoltohistoriaa saatavana, eikä välttämättä sekään takaa mitään.

[mpower]

Hmm! Tuosta RVS aineesta tuli semmonen mieleen, paljon on kulutus vähentynyt sitten. Kymmeniä prosentteja!
Pidän mahdottomana! Yleisesti kun lasketaan moottorin kitkahäviöihin kuluvan noin 6-10 % ! Nyt jos lasketaan esimerkkinä
kulutus 7 litraa sataselle ja kaikki moottorin kitkat poistuisivat käärmeöljyllä , siis 10 prosentin vähennys , niin se olisi sitten kai näin?

7 litraa miinus 10 prosenttia = 0,7 litraa. Uusi kulutus 6,3 litraa/100 km. Kaikkea moottorin kitkaa ei mitenkään voi kuitenkaan poistaa,joten arvioisin kulutuksen pienenevän maksimissaan 0,2-0,3 litraa sataselle!? Kyllä toi pitäisi jossain dynossa tutkia
luotettavien tulosten saamiseksi!

[CDI_05]

Kulutuksen väheneminen litroissa per 100km tuntuu kovalta, taitaa kyseessä olla muutakin alentavaa vaikutusta kuin RSV,ja onkin.
Kulutusmittauksissakin voi olla eroja. Se että kulutus tippu noin paljon pelkällä käärmeöljyllä tuntuu liioittelulta.

[E200kompressor]

Hmm! Tuosta RVS aineesta tuli semmonen mieleen, paljon on kulutus vähentynyt sitten. Kymmeniä prosentteja!
Pidän mahdottomana! Yleisesti kun lasketaan moottorin kitkahäviöihin kuluvan noin 6-10 % ! Nyt jos lasketaan esimerkkinä
kulutus 7 litraa sataselle ja kaikki moottorin kitkat poistuisivat käärmeöljyllä , siis 10 prosentin vähennys , niin se olisi sitten kai näin?

7 litraa miinus 10 prosenttia = 0,7 litraa. Uusi kulutus 6,3 litraa/100 km. Kaikkea moottorin kitkaa ei mitenkään voi kuitenkaan poistaa,joten arvioisin kulutuksen pienenevän maksimissaan 0,2-0,3 litraa sataselle!? Kyllä toi pitäisi jossain dynossa tutkia
luotettavien tulosten saamiseksi!

Tuosta olen samaa mieltä enkä ole vaihteistoissa havainnut minkäänlaista kulutuksen vähenemistä.

Manuaalilaatikoissa (2kpl) on tavoitteina ollut mekaanisen hammaspyörä-äänen väheneminen. Kohteina kaksi Toyotaa, toisessa kakkonen, toisessa kolmosvaihde.
Molemmissa ääni hiljeni lähes kokonaan,

[dealer]

Jos jonkin auton keskikulutus putoaa litratolkulla / 100 kilometriä, kyse on siitä että se on aiemmin syystä tai toisesta kuluttanut paljon enemmän kuin pitäisi, ja oli syy mikä tahansa niin lisäaineilla se ei korjaannu.

Moottoripyörän moottoriin olen käyttänyt X1-R:ää vähentämään ulinoita. Myöhemmin tosin olen oppinut, ettei nuo ulinoitta liiku yksikään, ja että öljyn viskositeetti / laatu muuten vaikutti ääniin enemmän kuin lisäaine.

[mpower]

Vaikka ohi otsikon aiheen onkin, kirjoitan silti. Käärmeöljyt ja niiden vaikutus kulutukseen kyllä kiinnostaa. En nyt jaksanut selata nettiä, mutta onko näitä tutkittu ihan tieteellisesti? Siis kitkan pienennyksen osalta ihan moottorissa, eikä millään kepulikonstilla jollaisia olosuhteita ei moottorissa tule?

Itse ajattelisin silleen, otettais nyt vaikkapa 100-200 tkm ajettu moottori, hirmuinen kasa neliöputkea, 5-10 kW 1500 rpm sähkömoottori, ja sähkömoottorin ottaman tehon mittaamiseen sopiva laitteisto! Noh, sitten semmonen testipukki tehtäis mihin tutkittava moottori kiinni ja sähkömoottori sitä pyörittämään!

Uudet öljyt sitten koneeseen ekaksi ilman käärmeöljyä.Imu- ja pakosarjat vois ottaa pois samoin kuin bensakoneessa tulpat ja diiselissä suuttimet kun mitään kompuraa nyt tutkita. Sitten sisäänajo vaikkapa 10 tuntia= vastaten noin 1000 km stabiilien olosuhteiden luomiseksi! Sitten mittaus päälle, ajoa 24 tuntia, joka vastaisi noin 2400 km ajoa!

Ruutupaperivihkoon sitten kirjattaisiin sähkönkulutusmittarin ilmoittamat kuluneet kilowattitunnit, ehkä maksimiteho moottorin pyörittämiseen, voitais myös tutkia esim. erillisillä mittareilla öljynpainetta ja öljynlämpöä.

Ja sitten käärmeöljyt sisään, sama edellä kerrottu homma tehtäis! Ja avot, ruutupaperivihkoon kirjaamiamme arvoja vertaillen sitten saisimme selville kyseisen kokeen tulokset, siis käärmeöljyn vaikutuksen kyseisessä kokeessa!?

Hmm!? Missä menin mettään ja ajoin isoon mäntyyn, vai olisiko esittämäni koe tieteellisesti pätevä!?

Pitäis tolle netin Project Farm ukolle kirjoittaa, hän kun tykkää testailla kaikkea! Mun mielestä ihan pätevä äijä, höpöttää niin pirun nopeesti vaan!

[E200kompressor]

Vaikka ohi otsikon aiheen onkin, kirjoitan silti. Käärmeöljyt ja niiden vaikutus kulutukseen kyllä kiinnostaa. En nyt jaksanut selata nettiä, mutta onko näitä tutkittu ihan tieteellisesti? Siis kitkan pienennyksen osalta ihan moottorissa, eikä millään kepulikonstilla jollaisia olosuhteita ei moottorissa tule?

Itse ajattelisin silleen, otettais nyt vaikkapa 100-200 tkm ajettu moottori, hirmuinen kasa neliöputkea, 5-10 kW 1500 rpm sähkömoottori, ja sähkömoottorin ottaman tehon mittaamiseen sopiva laitteisto! Noh, sitten semmonen testipukki tehtäis mihin tutkittava moottori kiinni ja sähkömoottori sitä pyörittämään!

Uudet öljyt sitten koneeseen ekaksi ilman käärmeöljyä.Imu- ja pakosarjat vois ottaa pois samoin kuin bensakoneessa tulpat ja diiselissä suuttimet kun mitään kompuraa nyt tutkita. Sitten sisäänajo vaikkapa 10 tuntia= vastaten noin 1000 km stabiilien olosuhteiden luomiseksi! Sitten mittaus päälle, ajoa 24 tuntia, joka vastaisi noin 2400 km ajoa!

Ruutupaperivihkoon sitten kirjattaisiin sähkönkulutusmittarin ilmoittamat kuluneet kilowattitunnit, ehkä maksimiteho moottorin pyörittämiseen, voitais myös tutkia esim. erillisillä mittareilla öljynpainetta ja öljynlämpöä.

Ja sitten käärmeöljyt sisään, sama edellä kerrottu homma tehtäis! Ja avot, ruutupaperivihkoon kirjaamiamme arvoja vertaillen sitten saisimme selville kyseisen kokeen tulokset, siis käärmeöljyn vaikutuksen kyseisessä kokeessa!?

Hmm!? Missä menin mettään ja ajoin isoon mäntyyn, vai olisiko esittämäni koe tieteellisesti pätevä!?

Pitäis tolle netin Project Farm ukolle kirjoittaa, hän kun tykkää testailla kaikkea! Mun mielestä ihan pätevä äijä, höpöttää niin pirun nopeesti vaan!

Ihan näppituntumalla olen päätellyt tuollaisen aineen perustuvan suureen pintapaineen kestoon. Asia yleensä etenevät pienimmän vastuksen suuntaan ja jos liukupinnoilla on erittäin liukas pinta, tahtoo se kiillottua lisää koko ajan jolloin sen liukuvastus pienenee. Kuten veneen pohjassakin käy kun se on puhdas vs. simpukoiden peittämä.

Vastaavasti heikomman pintapaineen omaavan aineen suojauskyky on heikompi jolloin mikroskooppinen pinta karkeampi.

Kiinnileikkautuminenhan aiheutuu mekaanisesta kosketuksesta joka johtaa ketjureaktion omaisesti vaurioon.

[mpower]

Vaikka ohi otsikon aiheen onkin, kirjoitan silti. Käärmeöljyt ja niiden vaikutus kulutukseen kyllä kiinnostaa. En nyt jaksanut selata nettiä, mutta onko näitä tutkittu ihan tieteellisesti? Siis kitkan pienennyksen osalta ihan moottorissa, eikä millään kepulikonstilla jollaisia olosuhteita ei moottorissa tule?

Itse ajattelisin silleen, otettais nyt vaikkapa 100-200 tkm ajettu moottori, hirmuinen kasa neliöputkea, 5-10 kW 1500 rpm sähkömoottori, ja sähkömoottorin ottaman tehon mittaamiseen sopiva laitteisto! Noh, sitten semmonen testipukki tehtäis mihin tutkittava moottori kiinni ja sähkömoottori sitä pyörittämään!

Uudet öljyt sitten koneeseen ekaksi ilman käärmeöljyä.Imu- ja pakosarjat vois ottaa pois samoin kuin bensakoneessa tulpat ja diiselissä suuttimet kun mitään kompuraa nyt tutkita. Sitten sisäänajo vaikkapa 10 tuntia= vastaten noin 1000 km stabiilien olosuhteiden luomiseksi! Sitten mittaus päälle, ajoa 24 tuntia, joka vastaisi noin 2400 km ajoa!

Ruutupaperivihkoon sitten kirjattaisiin sähkönkulutusmittarin ilmoittamat kuluneet kilowattitunnit, ehkä maksimiteho moottorin pyörittämiseen, voitais myös tutkia esim. erillisillä mittareilla öljynpainetta ja öljynlämpöä.

Ja sitten käärmeöljyt sisään, sama edellä kerrottu homma tehtäis! Ja avot, ruutupaperivihkoon kirjaamiamme arvoja vertaillen sitten saisimme selville kyseisen kokeen tulokset, siis käärmeöljyn vaikutuksen kyseisessä kokeessa!?

Hmm!? Missä menin mettään ja ajoin isoon mäntyyn, vai olisiko esittämäni koe tieteellisesti pätevä!?

Pitäis tolle netin Project Farm ukolle kirjoittaa, hän kun tykkää testailla kaikkea! Mun mielestä ihan pätevä äijä, höpöttää niin pirun nopeesti vaan!

Ihan näppituntumalla olen päätellyt tuollaisen aineen perustuvan suureen pintapaineen kestoon. Asia yleensä etenevät pienimmän vastuksen suuntaan ja jos liukupinnoilla on erittäin liukas pinta, tahtoo se kiillottua lisää koko ajan jolloin sen liukuvastus pienenee. Kuten veneen pohjassakin käy kun se on puhdas vs. simpukoiden peittämä.

Vastaavasti heikkomman pintapaineen omaavan aineen suojauskyky on heikompi jolloin mikroskooppinen pinta karkeampi.

Kiinnileikkautuminenhan aiheutuu mekaanisesta kosketuksen joka johtaa ketjureaktion omaisesti vaurioon.

Hmm, ja kröhöm! Kerronpa kokemuksistani kilpamoottorin rakennukseen liittyen! Ei liity käärmeöljyihin kyllä mitenkään.
No juu, vuonna 1992 1578cc BMW turbo, vakiot kiertokangen laakerit, Glyco, KS , Clevite, leveys 20 mm. Hilseili pinta pikkusen, mitään katastrofia kuitenkaan aiheuttamatta. No, paniikki iski,katsokaas nääs kun tehoja oli suunnitelmissa nostaa tulevaa kautta varten niin sitten koneistamoon menin ja Glycon laakeriluettelon sain.

Selasin luetteloa sitten, JEE nyt löytyi hyvät! Mersun 4 mm leveemmät kk-laakerit samalle halkaisijalle. Varmaan pintapainetta kestää paremmin kun leveempi, fundeerasin! Koneistaja kun olin, eikun työnantajan kautta tilaukseen 34CrAlNi 7 nitrausterästä!
Mää sitten sorvailin ja jyrsin uuden kampiakselin siitä! Ihan piruuttaan katsoin, 100 tuntia meni! Ei paha!

No juu sitten kisaamaan. Ei prkl,kk-laakerien pinta pikkasen hilseili vieläkin. Ei menoa häirinnyt, mutta päättelin, laakerimetallin uloin pinta joko väsyy tai irtoo suuren pintapaineen johdosta.

No juu, sitten kisailu loppus, useamman vuoden kuluttua mää kuitenkin ajattelin "comebackin" tehdä mistä ei mitään kuitenkaan tullut erinäisistä syistä johtuen.

Omasta mielestä varauduin mahdolliseen tulevaan "comebackiin" kuitenkin huolella! Mää ostin jenkkilästä semmosen vesijarrun, en kuitenkaan kuin osittain, vain turbiinin,servoventtiilin,tiedonkeruun ja ohjelmiston! Ai että oli mukavaa moottorin rääkkääminen!

Ai että, nyt pääsee oikeesti tutkimaan, very cool! Ei tartte arvailla! Eka moottori oli harjoituskäyttöön kaverin luovuttama Volvon moottori, kiitos känelle! 100 hepan kone vissiin juu, ja se saatiinkin, pari pollea ylikin kun oikein prkl kuuma!
Toistettavuus hyvä, joten päättelin dynon arvojen pitävän paikkansa ja arvojen siten todellisia.

Noniin, sanois Ismo Leikola! Koitti se suuri päivä sitten, mää sen oman koneen laitoin moottorijarruun! Hukkaportin laitoin aika löysälle. Ensmänen täys veto, 742 hp 2,75 kilon ahtopaineella, lamdba 0,69! Tuntemattoman sotilaan Hietasen sanoin ja itsenäisyyspäivän jo ohi nyt mentyä, olin kuin klapil päähä lyöty!
Sanoinkin velipojalle, JUMALAUTA, tästä tulee vielä hirmu kone!

Mutta eipä siinä vielä kaikki, konetta siinä sitten ajeltiin useampaan kertaan. Aina vaan kierrokset karkaa, hirmu höyry turbiinista, ei jarruta ei.Niin, katsokaas nääs, mää pöljä kun olin, tilasin sen vesijarrun 800 hp kuormitukselle.
Kuvittelin sitten, se olis semmonen "normaaliteho", vois olettaa pikkasen ylikin olevan, vaan tuttuun jenkkityyliin maksimi!

No juu, totesin ,tästä nyt mittään tuu! Alumiinikauppaan sitten, nyt tuplaturbiini ja tuplastaattori on tehtävä, ei maha mittään, ei! Sorvailin ja jyrsin tuplatehoille staattorit ja molemminpuoleisen roottorin. Kova-anodisointiin vielä laitoin!

Hmm, jo vain alkoikin vesijarru sitten riittävästi moottoria jarruttamaan, sainkin 1586cc koneesta 996 pollea/10800 rpm,4,0 bar bensalla mikä lienee varsin kohtuullinen? :

EDIT: Unohtui kertoa, viimeisessä moottorissa Mersun kk-sputterilaakerit kun halkaisija sopiva,olivat kuin uudet aina koneen avattua.

EDIT2: On meinaan hirmuiset voimat kavitaatiossa, tuon vesijarrun kun otin auki,niin siivet roottorissa kuin rotan syömät.
Mittään höyryä ei sais kai tulla,jos tulee niin kavitoi!?

[tehodia]

Hmm!? Missä menin mettään ja ajoin isoon mäntyyn, vai olisiko esittämäni koe tieteellisesti pätevä!?

Siinä kohtaa on mahdollista mennä mettään, kun valitaan 100-200 tkm ajettu mottori. Tuossa vaiheessa moottorin kunto voi saada tuloksiin isojakin heittoja. Jos moottori on uutta vastaavassa kunnossa, niin kulutuksen pieneminen voi olla vähäisempää kuin enemmän kuluneessa moottorissa. Mikään lisäaine ei korjaa viallista moottoria, mutta silti kuluneisuudella voi olla merkitystä. Periaatteessa moottoreita pitäisi olla ainakin kaksi ja lisäksi moottorit pitäisi purkaa ja todeta kuluneisuus ainakin ennen testiä. Ja loppujen lopuksi se kitkan vaihtelun osuus on lähes merkityksetön. Merkitystä sillä voi olla sitä kautta, että esim automaatti vaihtaa isommalle aiemmin ja pienemmälle myöhemmin, ja siksi kulutus laskisi.

Henkilöautoissa kulutuksen pieneneminen on liki mahdoton todeta. Jos kulutus laskee viisi prosenttia, niin esim 5 litran keskikulutus voisi laskea 0,25 litraa. Vaatisi aika samanlaiset ajo-olosuhteet, reitit ja ajotavat, jotta sellaisen eron voisi todeta jostain lisäaineesta johtuvaksi. Vielä 20 l/100 km kuluttavan kuorma-auton kulutuksen pieneneminen, 1l/100km, voi olla vaikea todistaa lisäaineesta johtuvaksi.

Ihan alkuperäiseen aiheeseen liittyen, niin voisiko olla että hieman epäkuntoinen moottori lähtisi käyntiin pilotin avulla, mutta se saattaisi lähteä käyntiin ilman pilottia, jos moottori on käsitelty tehokkaalla lisäaineella?

[tehodia]

Kulutuksen väheneminen litroissa per 100km tuntuu kovalta, taitaa kyseessä olla muutakin alentavaa vaikutusta kuin RSV,ja onkin.
Kulutusmittauksissakin voi olla eroja. Se että kulutus tippu noin paljon pelkällä käärmeöljyllä tuntuu liioittelulta.

Harhaanjohtavasti tuossa on esitetty "vertailuun" jonkinlainen pidemmän ajan keskikulutus ja tietyn yksittäisen matkan maantieajokulutus.

[E200kompressor]

Ihan alkuperäiseen aiheeseen liittyen, niin voisiko olla että hieman epäkuntoinen moottori lähtisi käyntiin pilotin avulla, mutta se saattaisi lähteä käyntiin ilman pilottia, jos moottori on käsitelty tehokkaalla lisäaineella?

Vastaus voi jossakin tapauksessa olla kyllä.

Perusteena kaksi asiaa, lisäaine saattaa pestä männänrengasuria ja siten nostaa dieselin puristuspainetta.

Toiseksi, jos lisäaine oikeasti on liukasta, voi se pienentää sisäistä kitkaa juuri siinä rajalla lähteekö pilotilla vaiko ilman.

Kolmanneksi, pilotilla ei tietenkään pidä käynnistää mitään moottoria kuin siinä tapauksessa, että vihollinen on hyökännyt maahan, laukausten äänet kuuluvat jo ja ainoa pakotie on ajaa Mercedes-Benzillä karkuun eikä se ilman pilottia lähde.

[tehodia]

Kolmanneksi, pilotilla ei tietenkään pidä käynnistää mitään moottoria kuin siinä tapauksessa, että vihollinen on hyökännyt maahan, laukausten äänet kuuluvat jo ja ainoa pakotie on ajaa Mercedes-Benzillä karkuun eikä se ilman pilottia lähde.

Ja nykymoottoreista ei edes tiedä jääkö käyntiin, jos pilotilla yrittää käynnistää. Mersullahan oli aikoinaan dieselmoottoreiden yhteydessä erillinen kiinteä starttipilotin syöttölaite. Sellainen oli ainakin 508D:ssä, ja täyttöpulloja sai Veholta. Siinä oli pieni säiliö ja käsipumppu, jolla pilottia painettiin.

[CDI_05]

Joo näin oli , muistan kun joskus pullo oli loppu niin painettiin eetteriä suoraan menemään kyllä lähtee mutta kaamea meteli jne,,,

[E200kompressor]

Kolmanneksi, pilotilla ei tietenkään pidä käynnistää mitään moottoria kuin siinä tapauksessa, että vihollinen on hyökännyt maahan, laukausten äänet kuuluvat jo ja ainoa pakotie on ajaa Mercedes-Benzillä karkuun eikä se ilman pilottia lähde.

Ja nykymoottoreista ei edes tiedä jääkö käyntiin, jos pilotilla yrittää käynnistää. Mersullahan oli aikoinaan dieselmoottoreiden yhteydessä erillinen kiinteä starttipilotin syöttölaite. Sellainen oli ainakin 508D:ssä, ja täyttöpulloja sai Veholta. Siinä oli pieni säiliö ja käsipumppu, jolla pilottia painettiin.

Kyllä, tuo kuvitteellinen tilanne voisi olla sellainen jossa diesel on niin väljä/kylmä ettei lähde pelkästä startista mutta jos saa alkupotkun niin voi jäädä käymään.
Kovalla pakkasellakin voi olla parempi ettei edes yritä kun yllämainitut laakeriliuskat voivat mennä päällekkäin.

Mutta ei tule mieleen mitään tilannetta jossa commonrail-diesel pitäisi yrittää väkisin käyntiin kun siinä ilmiselvästi on jotakin vikaa joka estää normaalin käynnistyksen.

[auto2]

Traktoreita, työkoneita diesel moottoreilla on autettu käynnistymään pilotilla paljon tässä maassa, jotka ei ole uudesta alkaenkaan lähteneet käyntiin kun ovat olleet riittävän kylmässä, kun haittoja ei ole todettu mittaamalla ja seuraamalla kymmeniä vuosia niin käyttö jatkunut jos tarve. Helppoa antaa suihkaus imuputkeen, mennä hitaasti koppiin ja startata käyntiin.

[tehodia]

Traktoreita, työkoneita diesel moottoreilla on autettu käynnistymään pilotilla paljon tässä maassa, jotka ei ole uudesta alkaenkaan lähteneet käyntiin kun ovat olleet riittävän kylmässä, kun haittoja ei ole todettu mittaamalla ja seuraamalla kymmeniä vuosia niin käyttö jatkunut jos tarve. Helppoa antaa suihkaus imuputkeen, mennä hitaasti koppiin ja startata käyntiin.

Nämä nykymoottorit vaativat jo suuttimillekin sähköä. Joten vaikka pilotilla "kävisikin", niin ilman sähköä ei jäisi käyntiin. Monet vanhat koneethan kävivät ilman sähköä, pelkkä polttoaine riitti.

[TPLtre]

Kerroin kokemukseni ja kyllä, siihen voi olla monia syitä. En ala väitellä asiasta.

[mpower]

Mukavaa juttua ja pohdintaa saatiin aikaan kyllä juu! Mullahan jutut oli ohi aiheen, ja ei sitten oikein selvinnyt tuo mun ehdottama sähkömoottorilla moottorin pyörittäminen kitkan muutoksen todentamiseen!? Mun mielestä se oli kyllä pätevä idea! Kai mää siihen isoon mäntyyn kai sitten törmäsin, pikkasen niinkuin Teuvo, maanteiden kuningas Leevi and the Leavingsin laulussa!?

[tehodia]

Mukavaa juttua ja pohdintaa saatiin aikaan kyllä juu! Mullahan jutut oli ohi aiheen, ja ei sitten oikein selvinnyt tuo mun ehdottama sähkömoottorilla moottorin pyörittäminen kitkan muutoksen todentamiseen!? Mun mielestä se oli kyllä pätevä idea! Kai mää siihen isoon mäntyyn kai sitten törmäsin, pikkasen niinkuin Teuvo, maanteiden kuningas Leevi and the Leavingsin laulussa!?

Teoriassa olet ihan oikeassa. Mutta käytännössä tulos voisi esim olla kahden prosentin ero virhemarginaalilla kolme prosenttia. Silloin jäisi hiukan "tuloksettomaksi" ne mittaukset.