Tiettyä kotiinpäin vetämistä harjoittaen on helppo hyväksyä 126-sarja klassikkokaartiin. Mutta on siinä pari oikeatakin perustetta
Kyseessä on eniten ja pisimpään valmistettu (= menestyksekkäin) S-sarja tähän mennessä. Osin samasta syystä malli löi S-sarjan tunnettuuden ja filosofian läpi myös laajemmissa kansalaispiireissä, kun aikaisemmin S-mallit olivat olleet hieman salamyhkäisiä; poliittisten johtajien, teollisuuspamppujen, sulttaanien, filmijulkimoiden, vapaamuurareiden ja muiden suurrikollisten kulkupelejä - jota 126 on edustanut kunnialla sekin
. Mutta vasta 126 jalkautti S-sarjan paremmin katukuvaan, kun aikaisemmin S-malleja tahtoi nähdä vain lehdissä ja tv-uutisissa.
Samalla 126 on saanut myötäjäisinä hieman tavanomaisen pirssiin aseman ja on muiden S-sarjalaisten rinnalla jonkin verran "bulk", joka ei tarkoita että se olisi sitä autokannan keskuudessa noin yleensä. Vaan eivät valmistusmäärät Miniltä tai Kuplaltakaan ole sädekehää riistäneet, vaan niistä on tehty päin vastoin retroversiot, kuten monista muistakin aikakausiensa parhaista edustajista.
Entä muita. Kylläpäs kysymys osoittautui vaikeaksi, kun sen itselleen asettaa. 123-sarjan kiistattomia ansioita väheksymättä sen ohella 107-sarja astelee myös klassikkojen taikapiiriin.
Mitä Saulin Intia-viittaukseen tulee, niin löytyneekö pisimpään samalla - ja perin tarkastikin - reseptillä valmistettu moottoripeli prätkäpuolelta? Saarivaltakunnasta Intiaan kotiutunut Royal Enfield 350 voisi olla sellainen, 50-lukuisessa vermeessä ei taida olla paljokaan uutta tämän päivän tuotantoon verrattuna.
). Perustelen näkökantaa sillä, että minkä muun mallisia autoja, kuin klassikoita käytetään mallina tehtäessä lahjatavaroita? Itse ostin Jumbon lahjatavaraliikkeestä mustan W115 sedanin, joka on savesta tehty "säästöpossu" (rekkarin paikalla lukee "MAFIA" 
), mutta kuitenkin Mersuksi.
