Kysymys 123:n perävälityksistä

[Leka]

Tämmönen pikakyssärihenkinen juttu, kun on tarkoitus laskea sata-kaks-kolmosten 300 D ja 280 E teoreettiset huippunopeudet niin mitä perävälityksiä niissä käytettiin automaattilootien yhteydessä? Perästähän sen näkisi muttei juuri nyt ole hirveästi motivaatiota ryömiä auton alle.

[Timo L.]

Ööh, kai niissä sama perä on ollut automaatinkin kanssa kuin yleensä manuaalin perässä.

300 D 3,46
280 E 3.54 (3,58 saatavilla 11/77->)

[Daaz]

Ööh, kai niissä sama perä on ollut automaatinkin kanssa kuin yleensä manuaalin perässä.

300 D 3,46
280 E 3.54 (3,58 saatavilla 11/77->)

Automaatissa on sama perä koska välityksetkin ovat hyvin lähellä toisiaan. Tuosta 3,54:n vaihtumisesta 3,58:ksi olisin sitä mieltä, että on vaihtunut vasta '82, jenkeissä '80. Mutta ero ei kyllä ole suuri laskelmia ajetellen. Ja lisäksi 300 D:n tehdasturbossa on käytetty noita 3,07 ja 2,88 "aavikkoperiä", mutta nyt taisi olla kysessä se tavallinen?

-Daaz

[raul]

Tämmönen pikakyssärihenkinen juttu, kun on tarkoitus laskea sata-kaks-kolmosten 300 D ja 280 E teoreettiset huippunopeudet niin mitä perävälityksiä niissä käytettiin automaattilootien yhteydessä? Perästähän sen näkisi muttei juuri nyt ole hirveästi motivaatiota ryömiä auton alle.

Tästähän tulee mielenkiintoista. Taidan kuitenkin tähän väliin sanoa, että saattaa 280E:ssä pikemminkin loppua ne välitykset kesken, miksei kolmesatasessakin. Omat kokemukset toistaiseksi M110:stä eivät tosin tue tätä teoriaa, mutta veikkaan silti näin mikäli tekniikka on pidetty vakiomitoissaan.
Täytyy muistaa että on vain 4 vaihdetta käytettävissä.

[Leka]

No tutkiskelin asiaa ja löysin perävälityksiksi nuo aiemmin mainitut. 15"-pyörien yhteydessä käytettiin molemmissa 3,69 välitystä.

Teoriittisiksi huipuiksi sain muuten vakiorengaskokoilla 300 D:lle 183,52 km/h (3,46 välityssuhteella) ja 280 E:lle 215,13 km/h (3,58 välityssuhteella).

[Mesedesi]

Voisikos joku laskea sellaisen yhtälön, että paljonko olisi teoreettinen huippu vakiorenkailla siinätapauksessa, että keulalla on 280E+vakiovaihteisto+300 turbodieselin 3,07 perävälitys.

Minulla on itselläni tälläinen yhdistelmä ja kevään korvilla tuli kengitettyä yksi yö sillä ainankin turbodieselin oma nopeusmittari pohjaan asti, mutta sitten kytkinlevy ilmoitti vienolla tuoksullaan, että nyt riittää tämä rääkki...?

Milloinka on 300 turbossa ollut tuo alle kolmen välitys. Minun ymmärryksen mukaan sitä ei ole ollut kuin 500:sen jatkeena.

[Leka]

Voisikos joku laskea sellaisen yhtälön, että paljonko olisi teoreettinen huippu vakiorenkailla siinätapauksessa, että keulalla on 280E+vakiovaihteisto+300 turbodieselin 3,07 perävälitys.

Tässä kun olen nyt näitä laskeskellut niin sain kyseiselle kombinaatiolle tuloksen 250,87 km/h.

[Daaz]

Milloinka on 300 turbossa ollut tuo alle kolmen välitys. Minun ymmärryksen mukaan sitä ei ole ollut kuin 500:sen jatkeena.

OM 617A -moottorin eli 300 turbodieselin kanssa on pääsääntöisesti aina ollut 3,07-välitys, mutta vuodesta 1985 USA:n vientimalleihin laitettiin 2,88-perät. Ja kyllä alle kahden perävälityksiä on ollut monessa muussakin autossa kuin 500:ssa.

-Daaz

[Jori Ravantti]

Itsellä turbottomassa 300 D:ssä 3,07 välitys nelivaihteisen lootan kanssa. Tuntuu aika sopivalta.

Päädyin tähän 200 D:n 3,92:sen jälkeen kun totesin viisivaihteisen vaihteiston saamisen hankalaksi ja kalliiksi. 3,07 välitys toimii ihan kivasti vielä moottoritienopeuksissa.

Ainakaan minulla ei ole tarkoitus huudattaa konetta maksimikierroksilla. Karkeasti voisi sanoa, että turbottomalla 300 D koneella ja 3,07 välityksellä ajaa mukavasti vielä samaa vauhtia kuin 200 D koneella ja 3,92 pääsi kaasu pohjassa huudattamalla.

[Olli Lajunen]

Itsellä turbottomassa 300 D:ssä 3,07 välitys nelivaihteisen lootan kanssa. Tuntuu aika sopivalta.

Päädyin tähän 200 D:n 3,92:sen jälkeen kun totesin viisivaihteisen vaihteiston saamisen hankalaksi ja kalliiksi. 3,07 välitys toimii ihan kivasti vielä moottoritienopeuksissa.

Ainakaan minulla ei ole tarkoitus huudattaa konetta maksimikierroksilla. Karkeasti voisi sanoa, että turbottomalla 300 D koneella ja 3,07 välityksellä ajaa mukavasti vielä samaa vauhtia kuin 200 D koneella ja 3,92 pääsi kaasu pohjassa huudattamalla.

Mukava kuulla että 300D:llä toimii tuo 3.07 peräkin. Luulin sitä harvimmaksi mitä 123:sta löytyy. Amerikan vientimalleihin vaihdettiin ilmeisesti päästöjen vuoksi?

Mulla on nyt 220D:ssä W115 200/M115 3.69 perä. Hyvin jaksaa kulkea, vaihdoin melun ja kulutuksen takia. Kulutuksessa en huomannut eroa (raskas kaasujalka vaikuttanee myös) mutta melu pieneni selvästi. Tallissa on parhaillaan OM 616 / 240D purussa ja STT:n turbosarja odottelemassa asennusta. Niiden kaveriksi löytyy myös 3.07 perä. Toivottavasti tulee toimiva kokonaisuus.

Mitäs nopeuksia tuolle pystärille (OM616 (max rpm <5000), 3.07 perälle, 4-vaihteisella lootalla + 14" barokeille) saisi laskettua?
(Olettaen että saa pitkällä suoralla kerättyä noita kierroksia) Kokeilemaan en lähde.

[Jori Ravantti]

Noita kierroksia ja nopeuksia on helppo laskea.

Esim jos 3,69 perä vaihdetaan 3,07:kaan, kierrokset tippuu:
3,69/,3,07=n. 1,2
siis 20 prosenttia. Nopeus kasvaa samoilla kierroksilla saman verran.

Renkaat ja vanteet on helppo laskea:
Renkaan ja vanteen korkeus esim. 205/65/15
(20,5x0,65x2) + (15*2,54) = 64,75 cm
Välitys muuttuu samassa suhteessa, eli renkaiden korkeudet voidaan jakaa keskenään, jolloin jälleen saadaan prosenttilukuja.

----------------

Perän ja renkaiden muutosprosentit pitää kertoa keskenään. Jos yritän itselleni perustella miksi pitää, niin otetaan teoreettinen esimerkki, että välitys muuttuisi renkaiden vuoksi kaksi kertaa pidemmäksi ja perän vuoksi kolme kertaa.
2x3=6.

Näin siis koska voimansiirron osat vaikuttaa toisiinsa.

Toivottavasti meni oikein...

[Leka]

Mitäs nopeuksia tuolle pystärille (OM616 (max rpm <5000), 3.07 perälle, 4-vaihteisella lootalla + 14" barokeille) saisi laskettua?
(Olettaen että saa pitkällä suoralla kerättyä noita kierroksia) Kokeilemaan en lähde.

Eikö OM616:n max. käyntinopeus ole sama kuin OM617:lla eli 5300 r/min?

Noh tossa on laskutoimitukset tolla 5000 r/min pyörintänopeudella ja vakio 175/80 14-rengaskoolla kyseiselle laitteelle:

n=moottorin pyörintänopeus

i1=vaihteiston välityssuhde
i2=vetopyörästön välityssuhde

r=renkaan säde

vmax = [(2*Pi*n/60) / i1 / i2] * r

n=5000 1/min
i1=1,00
i2=3,07
r=(7*2,54+17,5*0,8 )/100=0,3178 m

vmax = 54,20 m/s = 195,13 km/h

Heh, taitaapi potku loppua ennen tota nopeutta, vaikka turboa olisikin kyljessä...


EDIT: Poistettu mystisesti laskujen keskelle ilmestynyt "smaili" pää.

[Olli Lajunen]

Kiitos tyhjentävistä vastauksista.

Eikö OM616:n max. käyntinopeus ole sama kuin OM617:lla eli 5300 r/min

Mulla on sellainen kuva että kaikkien 0M 61x -sarjan (-85 asti) moottorien huipputeho löytyy jostain yli 4000rpm:stä ja lähestyttäessä 5000rpm polttoaineen tulo lakkaa...?

No, ei tuolla yhdistelmällä tehokaan taida riittää. Eikä minulla ole tarvetta ajellakaan kuin joskus sen lainsallimat 120km/h - sekin vain etelän moottoriteillä...
Ennemminkin tavoittelen moottorin melun - ja kulutuksen pienentämistä juurikin 80-120km/h välillä.

[Leka]

Mulla on sellainen kuva että kaikkien 0M 61x -sarjan (-85 asti) moottorien huipputeho löytyy jostain yli 4000rpm:stä ja lähestyttäessä 5000rpm polttoaineen tulo lakkaa...?

Eijei kyllä mun autolle on ainakin ilmoitettu 5300 r/min. Itse asiassa se on aina tuon verran päästömittauksissa kiertänytkin

[Jori Ravantti]

Kannattaa kiinnittää huomiota siihen minkälaista vauhtia menee maksimiväännön kierroksilla ja minkälaisella alueella ylipäänsä on käyttökelpoisin kierrosalua. Olisiko 123:sen dieselin maksimivääntö 2400 kierroksessa. Korjaa jos olen väärässä.

[Olli Lajunen]

Kannattaa kiinnittää huomiota siihen minkälaista vauhtia menee maksimiväännön kierroksilla ja minkälaisella alueella ylipäänsä on käyttökelpoisin kierrosalua. Olisiko 123:sen dieselin maksimivääntö 2400 kierroksessa. Korjaa jos olen väärässä.

Joo, kuten kaikissa OM61x-sarjalaisissa, myös siis 115,116, 126 & 460 -malleissa joissa on kyseinen kone.
Pystäri on niin vanha ettei päästömittauksia tarvita, joten maksimikierroksia ei ole tullut kokeiltua kuin ajo-opettelun alkuaikoina. (tällöinkin kiihdytyksissä)
Hyvin jaksaa tuollakin perällä menne 4-vaihteella 50km/h, vaikka muistaakseni TM:n x/68 220D koeajossa moitittiin ettei jaksa kulkea pienillä kierroksilla.

[Daaz]

Tämä menee ehkä vähän jo pilkkuerotiikan puolelle, mutta ollaanhan tässä asiassa oltu muutenkin tarkkoja (vrt. "195,13 km/h").

Esim jos 3,69 perä vaihdetaan 3,07:kaan, kierrokset tippuu:
3,69/,3,07=n. 1,2
siis 20 prosenttia. Nopeus kasvaa samoilla kierroksilla saman verran.

Jos edellämainittu vaihto tehdään, niin ajonopeus samalla käyntinopeudella tosiaan kasvaa 20 %, mutta kierrokset samalla ajonopeudella laskevat vain 17 %.

Renkaat ja vanteet on helppo laskea:
Renkaan ja vanteen korkeus esim. 205/65/15
(20,5x0,65x2) + (15*2,54) = 64,75 cm

Noinhan se teoriassa menee, mutta käytännössä ei. Tämä johtuu niin sanotusta dynaamisesta vierintäkehästä, joka vaihtelee ja poikkeaa tuosta laskennallisesta kehästä esimerkiksi keskipako- eli linkovoiman takia (katsokaa vaikka burnista tekevää drag raceria, jonka renkaiden halkaisija muuttuu todella paljon).

Autoteollisuus ja esimerkiksi autolehdistö käyttää STRO-normin mukaista dynaamista vierintäkehää laskuissan, mutta tällaiseen käyttöön tuo laskennallinen mallikin käy hyvin. Varsinkin kun renkaita ei peränvaihdon yhteydessä yleensä vaihdeta, joten suhde pysyy samana.

Helpointa taitaisi muuten olla rakentaa joku Excel-taulukko tai pieni ohjelma noitten laskemiseen, menee muuten helposti solmuun kertoimien kanssa.

-Daaz

[Jori Ravantti]

Mulla on tuossa pöydällä vanha ja räjähtäneen näköinen Casio college fx-100 laskin. Olisiko hankittu joskus 1980 luvun alkupuolella. Sillä pystyn helpohkosti laskemaan lähes kaikki asiat mitä minun tarvii laskea.

Omasta mielestäni taulukkolaskentaohjelmat ovat käteviä apuvälineitä varsinkin jos on jotain rutiinininomaista laskentaa tai paljon laskemista. Nuo kuvaamani laskutoimitukset oli niin yksinkertaisia ja muuttujia vain vähän, että on samantekevää miten sen laskee kunhan ymmärtää mitä on laskemassa.

[rehtijii]

ajoin 300d automaatilla puolitoistavuotta 2.88 välityksisellä perällä ja hyvin jakso vaparikoneellakin mennä. Sitte tuli turbokone,kuuleri,isot ahtopaineet,
isot elementit pumppuun.sitte meni lujaa vähän aikaa ja perä oksensi romut ulos.sitä ennen ehti mennä kardaanin etupätkäkin kiertymällä poikki.

[Daaz]

sitä ennen ehti mennä kardaanin etupätkäkin kiertymällä poikki.

MUAAAAAAAAHH!!