W124 250D vaparin turbotusprojekti
W124 250D vaparin turbotusprojekti
Tuollainen projekti on ollut kesän aikana työn alla.
Nyt alkaa vehjes olla kunnossa ja säädöissään ja vaatii vaan kovaa ajoa.
Lähtökohta oli noin 530000 ajettu om602 vapaastihengittävä 2.5 litrainen dieselkone. Koneeseen käy heittämällä Mersu Sprintterin turbopakosarja, joten sellainen hankittiin. Välijäähdyttimen kenno on kotoisin W210 mersusta ja siihen hitsattiin päädyt paikallisen konepajan toimesta. Painekotelo on omaa valmistetta ja on tehty 3" putkesta hitsaamalla.
Oikeanlaisen ahtimen löytäminen oli ehkä hankalin homma ja lopulta konehuoneeseen pultattiin hyvä ja halpa Garretin TO3 perus ahdin, joka oli peräisin 240 Volvosta.
Putkisto on omavalmiste 3" downpipellä 2,5" röörillä. Vaimentimiksi laitettiin yksi simons läpivirtaus malli ja yksi omavalmiste rosteripönttö kunnon rähinäputkenpäällä. Letkut, putket, klemmarit ja ahtopainemittari on hankittu hydrauliikkaliikkestä ja/tai etolasta.
Projektin hankalimmaksi hommaksi oletettu öljynkierron teko turbolle osoittautui kuitenkin melko yksinkertaiseksi. Öljy otetaan kannen takana olevasta paineistetusta öljykanavasta ja johdetaan turboon. Paluu turbolta menee koneen toisella puolella öljypohjassa olevaan öljymäärän anturin reikään. Anturi jouduttiin poistamaan, joten nykyään öljymäärän joutuu tarkistamaan tikusta. Tarkoitus olisi jossakin vaiheessa vetää öljynpaluu johonkin muualle jotta anturin saa takaisin paikoilleen.
Kun kaikki palikat oli saatu paikoilleen niin piti alkaa perehtyä syöttöpumpun toimintaan. Foorumin ohjeiden mukaan pari kierrosta syöttöä auki ja koeajolle. Kone tuntui toimivan hyvin ja kun kaasua painaessa alkoi ahdot nousta niin alkoi väkisin hymyilyttää. 100km/h jälkeen alkaa kone olla aika hengetön vaparina, mutta turbon kanssa meno maistuu vielä 140 jälkeenkin mukavasti.
Ensimmäisen koeajon jälkeen syyläri todettiin aikansa eläneeksi. Motarilla lämmöt nousi todella helposti 100 asteen pintaan, jolloin syylärin päädytkin alkoivat antaa periksi ja vettä joutui lisäilemään aika ajoin. Seuraavaksi päiväksi oli kuitenkin varattu aika Pummilalle tehomittaukseen, joten vanhan jäähdyttimen piti kelvata.
Penkityksessä auto ruiski jäähdytysnesteitä pitkin lattioita, mutta mittaus saatiin tehtyä ja tulos oli 124hv 0.5bar ahtopaineilla. Vääntöä ei voitu mitata, koska Pummilalla ei ollut dieselin kierroslukumittaria. Laskennallinen huippuvääntö oli pyöreästi 280Nm.
Ajelin autolla tuollaisenaan kuukauden päivät. Erään tapaturman seurauksena jäähdytin otti sen verran itseensä, että jouduin ostamaan uuden. Uusi syyläri on 13 cm vanhaa korkeampi ja nyt lämmöt ovat pysyneet aisoissa vedätysessäkin.
Katsastin auton 250D turboksi (jossa on 126hv). Autoon piti vaihtaa eteen jäähdytetyt jarrut, jotka löytyi purkamolta.
Vaihdoin autoon talvella lyhyemmän 3.42 perän vanhan rikkoutuneen 3.07 tilalle. 3.42 perä on turboon kuitenkin liian lyhyt. Moottoritiellä kulutus nousi lähelle 10 litraa ja äänitaso nousi 140 vauhdissa liian kovaksi.
Viimeviikolla sain autoon 300D automaatin 2.88 välityksisen perän, joka on osoittautunut erittäin sopivaksi noille tehoille ja väännölle. Ensimmäisten mittausten mukaan kulutus laski reilusti ja äänitaso alkaa olla mersumaisen sivistynyt vanhaan verrattuna.
Auto on automaattivaihteinen ja syötön lisäyksen jälkeen alkoi laatikko 2-3 vaihdossa osakaasulla ajettaessa. Täyskaasukiihdytyksessä laatikko toimi hyvin ja pienen tutkimisen jälkeen säädin hieman pumpun kyljessä olevaa alipainesäädintä. Nyt laatikko ei luista enää osakaasullakaan ja toimii muutenkin loistavasti.
Tulevaisuuden suunnitelmina on mahdollisesti syöttöpumpun elementtien vaihto suurempiin, jolloin koko turbolaitteisto on päivitettävä suurempiin. Ja mopo karkaa lopullisesti käsistä...
Kuvia tulee myöhemmin, kun selviän teknisistä ongelmista tietokoneen kanssa.
Toivottavasti tekstistä on apua turbotusta aikoville. Kysymyksiä ja mielipiteitä saa esittää.
Nyt alkaa vehjes olla kunnossa ja säädöissään ja vaatii vaan kovaa ajoa.
Lähtökohta oli noin 530000 ajettu om602 vapaastihengittävä 2.5 litrainen dieselkone. Koneeseen käy heittämällä Mersu Sprintterin turbopakosarja, joten sellainen hankittiin. Välijäähdyttimen kenno on kotoisin W210 mersusta ja siihen hitsattiin päädyt paikallisen konepajan toimesta. Painekotelo on omaa valmistetta ja on tehty 3" putkesta hitsaamalla.
Oikeanlaisen ahtimen löytäminen oli ehkä hankalin homma ja lopulta konehuoneeseen pultattiin hyvä ja halpa Garretin TO3 perus ahdin, joka oli peräisin 240 Volvosta.
Putkisto on omavalmiste 3" downpipellä 2,5" röörillä. Vaimentimiksi laitettiin yksi simons läpivirtaus malli ja yksi omavalmiste rosteripönttö kunnon rähinäputkenpäällä. Letkut, putket, klemmarit ja ahtopainemittari on hankittu hydrauliikkaliikkestä ja/tai etolasta.
Projektin hankalimmaksi hommaksi oletettu öljynkierron teko turbolle osoittautui kuitenkin melko yksinkertaiseksi. Öljy otetaan kannen takana olevasta paineistetusta öljykanavasta ja johdetaan turboon. Paluu turbolta menee koneen toisella puolella öljypohjassa olevaan öljymäärän anturin reikään. Anturi jouduttiin poistamaan, joten nykyään öljymäärän joutuu tarkistamaan tikusta. Tarkoitus olisi jossakin vaiheessa vetää öljynpaluu johonkin muualle jotta anturin saa takaisin paikoilleen.
Kun kaikki palikat oli saatu paikoilleen niin piti alkaa perehtyä syöttöpumpun toimintaan. Foorumin ohjeiden mukaan pari kierrosta syöttöä auki ja koeajolle. Kone tuntui toimivan hyvin ja kun kaasua painaessa alkoi ahdot nousta niin alkoi väkisin hymyilyttää. 100km/h jälkeen alkaa kone olla aika hengetön vaparina, mutta turbon kanssa meno maistuu vielä 140 jälkeenkin mukavasti.
Ensimmäisen koeajon jälkeen syyläri todettiin aikansa eläneeksi. Motarilla lämmöt nousi todella helposti 100 asteen pintaan, jolloin syylärin päädytkin alkoivat antaa periksi ja vettä joutui lisäilemään aika ajoin. Seuraavaksi päiväksi oli kuitenkin varattu aika Pummilalle tehomittaukseen, joten vanhan jäähdyttimen piti kelvata.
Penkityksessä auto ruiski jäähdytysnesteitä pitkin lattioita, mutta mittaus saatiin tehtyä ja tulos oli 124hv 0.5bar ahtopaineilla. Vääntöä ei voitu mitata, koska Pummilalla ei ollut dieselin kierroslukumittaria. Laskennallinen huippuvääntö oli pyöreästi 280Nm.
Ajelin autolla tuollaisenaan kuukauden päivät. Erään tapaturman seurauksena jäähdytin otti sen verran itseensä, että jouduin ostamaan uuden. Uusi syyläri on 13 cm vanhaa korkeampi ja nyt lämmöt ovat pysyneet aisoissa vedätysessäkin.
Katsastin auton 250D turboksi (jossa on 126hv). Autoon piti vaihtaa eteen jäähdytetyt jarrut, jotka löytyi purkamolta.
Vaihdoin autoon talvella lyhyemmän 3.42 perän vanhan rikkoutuneen 3.07 tilalle. 3.42 perä on turboon kuitenkin liian lyhyt. Moottoritiellä kulutus nousi lähelle 10 litraa ja äänitaso nousi 140 vauhdissa liian kovaksi.
Viimeviikolla sain autoon 300D automaatin 2.88 välityksisen perän, joka on osoittautunut erittäin sopivaksi noille tehoille ja väännölle. Ensimmäisten mittausten mukaan kulutus laski reilusti ja äänitaso alkaa olla mersumaisen sivistynyt vanhaan verrattuna.
Auto on automaattivaihteinen ja syötön lisäyksen jälkeen alkoi laatikko 2-3 vaihdossa osakaasulla ajettaessa. Täyskaasukiihdytyksessä laatikko toimi hyvin ja pienen tutkimisen jälkeen säädin hieman pumpun kyljessä olevaa alipainesäädintä. Nyt laatikko ei luista enää osakaasullakaan ja toimii muutenkin loistavasti.
Tulevaisuuden suunnitelmina on mahdollisesti syöttöpumpun elementtien vaihto suurempiin, jolloin koko turbolaitteisto on päivitettävä suurempiin. Ja mopo karkaa lopullisesti käsistä...
Kuvia tulee myöhemmin, kun selviän teknisistä ongelmista tietokoneen kanssa.
Toivottavasti tekstistä on apua turbotusta aikoville. Kysymyksiä ja mielipiteitä saa esittää.
-
- Mersumies
- Viestit: 1445
- Liittynyt: To 13.03.2003 13:43
Meinaatko sinäkin rikkoa ehjät laakerit poraamalla niihin reiät öljykanavalle?Sampo kirjoitti: Laitan kuitenkin jossain vaiheessa turbon kk-laakerit.
Heikkeneeköhän ne laakerit moisesta hommasta ja mistäköhän kohtaa ne normaalin vaparin laakerit alkavat syöpyä?...Niin...juuri siitä reiän kohdalta.
Tätä muoti-ilmiötä asentaa turbon laakerit ja "hajottaa" ne ensin en tule varmaan koskaan tajuamaan.
Väitän, että uusi alkuperäinen vaparin laakeri on vähintään yhtä pätevä, kun itse porattu turbon laakeri. Ja kestää vähintään sen 100tkm, mitä useilla näistä ikälopuista urboista tullaan muutenkaan ajamaan.
Luulisi, että tuollainen porailu heikentää ja aiheuttaa jännityksiä materiaaliin.
Niin no, onhan tuossakin jotain perää.Day Downhill kirjoitti: Väitän, että uusi alkuperäinen vaparin laakeri on vähintään yhtä pätevä, kun itse porattu turbon laakeri. Ja kestää vähintään sen 100tkm, mitä useilla näistä ikälopuista urboista tullaan muutenkaan ajamaan.
Luulisi, että tuollainen porailu heikentää ja aiheuttaa jännityksiä materiaaliin.
Mutta jos superturboilijat kerran näitä käyttävät projekteissaan, niin kyllä kai se on jo jotenkin perusteltua tuollaiset laittaa.
Opiskelijabudjetin takia laakerit eivät ole ihan pian vaihtumassa kuitenkaan.
-
- Mersumies
- Viestit: 1445
- Liittynyt: To 13.03.2003 13:43
....
...Perusteluhan se kai tuokin, vaan ei siihen mitään teknistä perustelua sisällykkäänSampo kirjoitti:
Mutta jos superturboilijat kerran näitä käyttävät projekteissaan, niin kyllä kai se on jo jotenkin perusteltua tuollaiset laittaa.
...Kuin pässit narussa....
...Mutta eikös nuo "superturboilijat" käytä alkuperäisiä turbokoneita pohjana ja sillon laakereita ei tarvitse porailla.
No itsehän tuli laitettua "poratut" laakerit vaparikoneeseen. Alkuperäiset olivat kyllä huonossa kunnossa, joten vaihto oli ajankohtainen. Tiedä häntä ovatko poratut laakerit sen huonommat tai paremmat kuin vaparin alkuperäiset, mutta rauhoittavat mieltä, kun tietää tuon paikan olevan kunnossa.
Kyllähän autonmoottoreihin tehdään paljon ihmeellisempiäkin muutoksia, kuten mäntien muotoilut, kiertokankien koneistukset ja kevennykset, kanavienmuotoilut, nokka-akseleiden hionnat yms.
Harrastustoimintaahan kokonaisuutena tämä rakentelu kuitenkin on, joten ei kai kaikessa tarvii järkeä ollakaan
Kyllähän autonmoottoreihin tehdään paljon ihmeellisempiäkin muutoksia, kuten mäntien muotoilut, kiertokankien koneistukset ja kevennykset, kanavienmuotoilut, nokka-akseleiden hionnat yms.
Harrastustoimintaahan kokonaisuutena tämä rakentelu kuitenkin on, joten ei kai kaikessa tarvii järkeä ollakaan
Kannentiiviste taitaa vuotaa.
Jäähdytysnesteitä häviää, pölläyttää kylmänä hieman sinistä, paisuntasäiliöön kertyy painetta ja hieman öljyä. Kone pääsi vanhalla syylärillä lämpenemään pariin otteeseen yli 100 asteen, joten taitaa johtua tuosta.
Muistelen, että joskus oli juttua tuosta kannen kireydestä. Onko turboilijat vääntäneet kannen kireämmälle, kuin mitä tuossa vaparina pitäisi laittaa?
Onkos noissa eri liikkeiden (moponet, KL, veho) tiivisteissä eroja kestävyydessä?
Jäähdytysnesteitä häviää, pölläyttää kylmänä hieman sinistä, paisuntasäiliöön kertyy painetta ja hieman öljyä. Kone pääsi vanhalla syylärillä lämpenemään pariin otteeseen yli 100 asteen, joten taitaa johtua tuosta.
Muistelen, että joskus oli juttua tuosta kannen kireydestä. Onko turboilijat vääntäneet kannen kireämmälle, kuin mitä tuossa vaparina pitäisi laittaa?
Onkos noissa eri liikkeiden (moponet, KL, veho) tiivisteissä eroja kestävyydessä?
Venttiilit, esikammiot ja hehkut täytyy irrottaa. Jätä Venttiilit ja esikammiot koneistamon huoleksi. Laittavat samalla venttiilit ja vaihtavat venttiilinohjurit ja venttiilivarrenkumit. Toki purkamisen voi tehdä itsekin, mutta vähemmällä pääsee, kun antaa koneistamon tehdä.
Hiomo Kantanen ainakin Jyväskylässä on tehnyt paljon mersun kansia, jos Jyväskylän seudulla teet remonttia.
Hiomo Kantanen ainakin Jyväskylässä on tehnyt paljon mersun kansia, jos Jyväskylän seudulla teet remonttia.
Joo, Kantasella käytin aikanaan Hondankin kannen kun tartti ottaa milli pois. Hyvää jälkeä tekivät.
Mielellään opiskelijabudjetin rajallisuuden takia tekisin mielellään kaiken mahdollisen itse ja hionnan suorittaisi tuo paja. Yläpään tiivistesarjaan kuitenkin taitaa kuulua venttiilinvarren kumit.
Minkälaista hintaa ovat muuten pyytäneet tuosta hommasta jos laittavat venttiilit ym. Kantasella? Pari vuotta sitten pelkkä plaanaus maksoi 40e
Mielellään opiskelijabudjetin rajallisuuden takia tekisin mielellään kaiken mahdollisen itse ja hionnan suorittaisi tuo paja. Yläpään tiivistesarjaan kuitenkin taitaa kuulua venttiilinvarren kumit.
Minkälaista hintaa ovat muuten pyytäneet tuosta hommasta jos laittavat venttiilit ym. Kantasella? Pari vuotta sitten pelkkä plaanaus maksoi 40e
Kannatta tehdä se kansi kunnolla kerran aukomaan joutuu.
Meninki kysymään, että onko koneelle tehty mitään
Omassa projektissa kanteen tuli uudet ohjurit, venttiili-istukat koneistettiin, kammion vastinpinnat hiottiin koska oli vuotanut ja tietysti oikaisu.
Homma olisi kustantanut koneistamolla n. 370€.
Ja kannen laitoin uusilla pulteilla kiinni, vaikka se ei ole mersun kannessa vättämätöntä jos entiset pultit ei ole venyneet. Kannessa jäi pakoventtiilit hieman syvälle, mutta ei se jälkiahdetussa haittaa jos puristukset sen verran tippuu, koska muuten toimii hyvin ja lähtee kylmastäkin käyntiin.
Meninki kysymään, että onko koneelle tehty mitään
Omassa projektissa kanteen tuli uudet ohjurit, venttiili-istukat koneistettiin, kammion vastinpinnat hiottiin koska oli vuotanut ja tietysti oikaisu.
Homma olisi kustantanut koneistamolla n. 370€.
Ja kannen laitoin uusilla pulteilla kiinni, vaikka se ei ole mersun kannessa vättämätöntä jos entiset pultit ei ole venyneet. Kannessa jäi pakoventtiilit hieman syvälle, mutta ei se jälkiahdetussa haittaa jos puristukset sen verran tippuu, koska muuten toimii hyvin ja lähtee kylmastäkin käyntiin.
Joku mersupurkaamo??
Re: ....
jos vähän tutustut taustatietoihin niin huomaat varmaan että ensimmäiset superturbot tehtiin vapareista hyvällä menestyksellä,turbon laakereita poraillen koska vakiolaakerit eivät kestäneet, poratut laakerit ovat kestäneet vallan mainiostiDay Downhill kirjoitti:...Perusteluhan se kai tuokin, vaan ei siihen mitään teknistä perustelua sisällykkäänSampo kirjoitti:
Mutta jos superturboilijat kerran näitä käyttävät projekteissaan, niin kyllä kai se on jo jotenkin perusteltua tuollaiset laittaa.
...Kuin pässit narussa....
...Mutta eikös nuo "superturboilijat" käytä alkuperäisiä turbokoneita pohjana ja sillon laakereita ei tarvitse porailla.
[img]http://img.photobucket.com/albums/v296/kolja1/Kuvat/allekirjoitus.jpg[/img]
Tulevaisuuden Bussikuski
Tulevaisuuden Bussikuski
Kannattaa tehdä kunnolla, kun kerta joudut koneen avaamaan. Esikammiot on tosiaan hankala irrottaa "kenttäolosuhteissa", jos ei ole sitä sakara-avainta, jolla saa esikammion kiristysholkin irti. Myös esikammiot voivat olla kovassa kiinni itse kannessa. Lainasin niiden irrottamiseen massavasaraa, jonka sai kiinni esikammioon. Sillä paukutellen lähtivät hyvin irti.
Kansirempan hinta riippuu aika paljon juuri joutuuko ohjureita vaihtamaan, tai venttiileitä uusimaan. Mulla piti vaihtaa muistaakseni lisäksi ventiilin istukkapinnat johonkin sylinteriin, olivat niin kuopilla, ettei koneistusvarat riittäneet. Homma makso jotain 300-400 euroa osineen. Ei ole enää kuittia tallessa, en muista tarkemmin.
Kansirempan hinta riippuu aika paljon juuri joutuuko ohjureita vaihtamaan, tai venttiileitä uusimaan. Mulla piti vaihtaa muistaakseni lisäksi ventiilin istukkapinnat johonkin sylinteriin, olivat niin kuopilla, ettei koneistusvarat riittäneet. Homma makso jotain 300-400 euroa osineen. Ei ole enää kuittia tallessa, en muista tarkemmin.
laakerit
aukaistiin tuossa 300 diesel vaparista tehty turbodiesel mäntävian takia
orkkis turbon kiertokangen laakerit olivat hyvässä kunnossa vaikka niihin oli
pieni reikä porattukin
kone on ollut nipussa lähes 3 vuotta , n 60 tkm
tehoja käytössä 340 - 370 hv ahdoista riippuen eikä paljon säästelty
käyttöä..
tää on faktaa laakereista eikä "musta tuntuu" tietoa
kuullaan
orkkis turbon kiertokangen laakerit olivat hyvässä kunnossa vaikka niihin oli
pieni reikä porattukin
kone on ollut nipussa lähes 3 vuotta , n 60 tkm
tehoja käytössä 340 - 370 hv ahdoista riippuen eikä paljon säästelty
käyttöä..
tää on faktaa laakereista eikä "musta tuntuu" tietoa
kuullaan
Re: laakerit
Hyvä kuulla, että kestävät myös porattuina.esko kirjoitti:aukaistiin tuossa 300 diesel vaparista tehty turbodiesel mäntävian takia
orkkis turbon kiertokangen laakerit olivat hyvässä kunnossa vaikka niihin oli
pieni reikä porattukin
kone on ollut nipussa lähes 3 vuotta , n 60 tkm
tehoja käytössä 340 - 370 hv ahdoista riippuen eikä paljon säästelty
käyttöä..
tää on faktaa laakereista eikä "musta tuntuu" tietoa
kuullaan
Jos sitä joskus olis varaa asennuttaa isommat elementit...
Projekti polkee paikallaan, kun ei ole ollut aikaa alkaa remontoimaan. Hyvin tuo silti tuntuu toimivan, nyt on 2000km ajettu vuotavalla kannella/kannentiivisteellä ja mukavasti tuntuu kulkevan. Käynnistyksessä vaan työntää aikamoiset sauhut ilmoille ja käy alkuun vajaalla.
Jos tuossa parin viikon päästä olisi aikaa ottaa kansi pöydälle ja katsoa mitä se on syönyt.
Jos tuossa parin viikon päästä olisi aikaa ottaa kansi pöydälle ja katsoa mitä se on syönyt.