Suora kutonen kylmänä... särkyykö helposti?

[sompio]

Itsekukinhan tekee autolleen mitä haluaa. Minä toimin pakkasilla seuraavasti, jos ei roikanpäässä. Auto käyntiin, jos lähtee, sitten skrapaan joka ainoan ikkunan puhtaaksi kokonaan ( eikä vaan joitakin pieniä aukkoja tuulilasiin) ja rankempia kuormia vasta kun lämpömittari näyttää yli 60 astetta.
Ja näille " Leikkijöille" sanoisin että, onko tullut ajatelluksi josko joku väistää tätä sinun leluasi ja menettää henkensä tai terveytensä?

[rumilus]

Täytyy muistaa, että yksi kylmäkäynnistys -15-25 pakkaskelillä vastaa noin 3000 km ajokilometrimäärää. Siihen lisäksi rikastettu lisäpolttoainemäärä. Kyllä olisi viisasta sen tupauunonkin alkaa lämmittämään autonmoottoriaan.

[Skraba]

Täytyy muistaa, että yksi kylmäkäynnistys -15-25 pakkaskelillä vastaa noin 3000 km ajokilometrimäärää. Siihen lisäksi rikastettu lisäpolttoainemäärä. Kyllä olisi viisasta sen tupauunonkin alkaa lämmittämään autonmoottoriaan.

OT: Eli 500 tkm vastaa 167 kylmäkäynnistystä Parin pahan talven aamut

Pitäskö mainitsemassani 320 CDI koneessa käyttää sitä maskin peittävää huppua talvella? Sellaista ei ainakaan saksan tuonnin mukana ollut (tietenkään).

Jatkokysymys: Mistä sellaisen voisi hommata?

Mutta siis ei ole huppuja raadilla käytössä??? Kyllä tuttujen 90-lukuisessa E 290:sessä tuli huppu mukana (suomi auto)...

[Aku P]

OT: Mutta kylmiä vessoja nuo CDI:t on kaikenkaikkiaan vaikka vanhaan Hiluxiin verrattuna

Taitaa olla suoraruiskujen ominaisuus melkein.

Mites muuten tämä koneen "itselämpiämisnopeus" tässä vaikuttaa. JOnkinmoinen johtotähti tuntuu olevan, että pitäis nämä rautakasat lämmittää hitaasti ja taiten. Entä, kun esim. omassa autossa alkaa pukata haaleaa jo muutaman sadan metrin jälkeen (ulkolämpötila muutama aste plussan puolella) ja lämpömittarikin osoittaa jo nousun alkeita. Se ei kumminkaan tehne huonoa koneelle -- joku huono puoli kai siinäkin, että uudemmat pyörii vajaalämpöisinä kilometritolkulla?

[JP74]

Ainakin tuo 320cdi lämpenee nopeasti verrattuna 220cdi:n. Vaihdoin termostaatinkin vanhaan ajokkiin, mutta eipä se paljoa vaikuttanut. Iso kone siis tekee enemmän lämpöä.

Lämppäri alkaa puhaltamaan lämmintä melkein heti, kiitos sähkövastusten, jotka ovat ilmeisesti lämmityslaitteen kennossa sisällä.

[JP74]

Toki vanha om 601 lämpesi selkeästi nopeammin ilman sähköisiä apuja, kuin cdi-vehkeet. Ja kulutuskin oli samaa luokkaa.

[DBFI]

ei muuten saa turbo mitään kunnollista voitelua muutaman sekunnin käyttämisen jälkeen, tuo nyt on ihan faktaa... mieti nyt hieman kuinka sinne turbolle se voitelu menee, kylmä pieni rautaputki...

ei tietenkään ole tarkoitus odotella moottorin saavuttavan normaalin käyttölämpötilan, vaan lähinnä öljynlämmöt pitäis saada normaali alueelle, sieltä - 20 C paikkeilta... öljyt lämpenee aika nopeasti, 5 min. alkaa olla jo yläkanttiin niiden lämmityksessä.

Tämähän vaikuttaa siltä "markettien öljyt" -keskustelulta, kommentista lainataan irtonainen osa ja sekin tulkitaan tarkoituksella väärin. Ei kannata yrittää jatkaa teknisillä argumenteilla...

Ihme juttu vaan että eivät ole tehtaalla laittaneet isompaa putkea turbolle kun se joutuu toimimaan kylmässä ilman öljyvoitelua kunnes moottori on käyntilämmin (huomaa kommentissa sinulta lainattu idea).

Toisen kirjoittelijan kommenttiin sellainen huomautus että itse en koskaan skrabaa ikkunoita, eikä koskaan ole yhtään huurretta tai kosteutta näkyvyyttä haittaamassa. Kaikki eivät lähde taivasalta liikkeelle vaikka enemmän tai vähemmän kylmästä lähtisivätkin. Itse ainakin korostinkin aiemmin että moottorin edut pitää unohtaa liikenneturvallisuuden niin vaatiessa.

[napa]

Ihme juttu vaan että eivät ole tehtaalla laittaneet isompaa putkea turbolle kun se joutuu toimimaan kylmässä ilman öljyvoitelua kunnes moottori on käyntilämmin (huomaa kommentissa sinulta lainattu idea).

kyllä ne varmaan olis laittanu tai yrittäneet keksiä siihen jonkun muun ratkaisun, jos ne olis suunnitellu koneen paremmin kylmiin olosuhteisiin (suomen ja muiden kylmien alueiden markkinat on aika pieniä...)

ennen nuo "suunnitteluvirheet" turbon öljynkierrossa ohitettiin kiellolla lähteä ajamaan ja rasittamasta moottoria, ennen kuin se on riittävän lämmin, nykyisen ilmastohössötyksen takia ne ei vain enää voi sellaista laittaa ohjekirjoihin tai liimailla asiasta kertovia tarroja koetauluun

öljyjen lämmittäminen rasittamatta moottoria ajaa kuitenkin saman asian ja turbonkin voitelu alkaa olemaan kunnossa parin minuutin tyhjäkäynnin jälkeen, sitä asiaa ei vain nykyään enää saa sanoa ääneen, kun maailma ei sitten pelastu...

jos ottaisit edes yhtään moottorin edun huomioon, et ajelisi autollasi sillä tyylillä, kuin nyt tunnut ajelevan

näistä äidinkiellellisiin asioihin liittyen on turha mulle mainita... minä näen tekstistä vain tekniikkaa koskevat yksityiskohdat, en välitä vittuakaan mistään lauserakenteista/onko teksti nyt lainattu juuri oikein ja vastattu juuri niihin lainatuihin kohtiin... pyrin vain lainaamaan jonkun kohdan, että asianomainen tietää kenelle pääasiassa vastailen...

[Timo J]

Taitaa olla suoraruiskujen ominaisuus melkein.

Mites muuten tämä koneen "itselämpiämisnopeus" tässä vaikuttaa. JOnkinmoinen johtotähti tuntuu olevan, että pitäis nämä rautakasat lämmittää hitaasti ja taiten. Entä, kun esim. omassa autossa alkaa pukata haaleaa jo muutaman sadan metrin jälkeen (ulkolämpötila muutama aste plussan puolella) ja lämpömittarikin osoittaa jo nousun alkeita. Se ei kumminkaan tehne huonoa koneelle -- joku huono puoli kai siinäkin, että uudemmat pyörii vajaalämpöisinä kilometritolkulla?

Niin mitä tarkalleen ottaen yrität sanoa ?

[Skraba]

Taitaa olla suoraruiskujen ominaisuus melkein.

Mites muuten tämä koneen "itselämpiämisnopeus" tässä vaikuttaa. JOnkinmoinen johtotähti tuntuu olevan, että pitäis nämä rautakasat lämmittää hitaasti ja taiten. Entä, kun esim. omassa autossa alkaa pukata haaleaa jo muutaman sadan metrin jälkeen (ulkolämpötila muutama aste plussan puolella) ja lämpömittarikin osoittaa jo nousun alkeita. Se ei kumminkaan tehne huonoa koneelle -- joku huono puoli kai siinäkin, että uudemmat pyörii vajaalämpöisinä kilometritolkulla?

Niin mitä tarkalleen ottaen yrität sanoa ?

Eikös se periaatteessa ole ihan hyvä asia, ettei lämpöä turhan päiten kehitetä? Webastot on sitä varten. Hyvä se minusta olisi, jos koneen hyötysuhde olisi 100% ja tarvittava lämpö tehtäisi sitten jotenkin muuten... "Suurimman osan" vuodesta / ison osaa aikaa sitä moottorin hukkalämpöä ei kuitenkaan tarvita mihinkään...

Se vajaalämpösenä pyöriminen on tuskin ollut kenenkään valmistajan taikka suunnittelijan tarkoitus vaan lähinnä sen vaiheen nopea ohittaminen ja siirtyminen normaalille alueelle. Joku mättää, jos pitkät pätkät ollaan tuolla siirtymäalueella. Kylmällä alueella kai yritetään välttää pahimmat tuhot, kuten aiemmän aihetta ketjussa sivuttiin (tosin ei kovin syvällisesti).

[rumilus]

Skraba kirjoitti;
Se vajaalämpösenä pyöriminen on tuskin ollut kenenkään valmistajan taikka suunnittelijan tarkoitus vaan lähinnä sen vaiheen nopea ohittaminen ja siirtyminen normaalille alueelle. Joku mättää, jos pitkät pätkät ollaan tuolla siirtymäalueella. Kylmällä alueella kai yritetään välttää pahimmat tuhot, kuten aiemmän aihetta ketjussa sivuttiin (tosin ei kovin syvällisesti).
_________________


Nykypäivän polttomoottorit ovat kitkahäviöiltään niin alhaisia, että kitkalämmöt eivät moottoria paljon lämmitä.
Myöskään pakokaasujen johtumishäviöt eivät paljon moottoria lämmitä sisäisesti.
Karrikoidusti voidaan sanoa, että 10 asteen pakkasella ja kohtuullisella kuomitettavuudella nykypäivän moottori ei tarvitse jäähdytintä ja lämmityslaitteen konvektiota lainkaan.

[JeremyH]

Mutta eikö nykyaikaisissa moottoreissa (esim. CDI) pitäisi olla "suljettu kierto"? eli vesipumppu pyörittää jäähdytysnestettä moottorissa niin ettei se kierrä jäähdyttimen kautta. (kunnes termostaatti aukeaa ja päästää jäähdytysnesteen virtaamaan syyläriin) Moottorin pitäisi lämmetä nopeasti käyntilämpöönsä vaikka siinä ei olisi ollenkaan kitkaa jo pelkän palamis lämmön vaikutuksesta.
Vanhoissa autoissahan termostaatti päästää aina hieman läpi (jotta pumppu ei ala kavitoimaan) joten syylärissä on aina hieman virtausta -> moottorilla on aina jäähdytystä vaikka sitä ei tarvittaisi.

nykyaikaisen moottorinhan luulisi "suljetun kiertonsa" ansiosta lämpenevän nopeammin käyntilämpöönsä, kuin vanhanaikaisen reijällisellä termostaatilla varustetun.

[Aku P]

Taitaa olla suoraruiskujen ominaisuus melkein.

Mites muuten tämä koneen "itselämpiämisnopeus" tässä vaikuttaa. JOnkinmoinen johtotähti tuntuu olevan, että pitäis nämä rautakasat lämmittää hitaasti ja taiten. Entä, kun esim. omassa autossa alkaa pukata haaleaa jo muutaman sadan metrin jälkeen (ulkolämpötila muutama aste plussan puolella) ja lämpömittarikin osoittaa jo nousun alkeita. Se ei kumminkaan tehne huonoa koneelle -- joku huono puoli kai siinäkin, että uudemmat pyörii vajaalämpöisinä kilometritolkulla?

Niin mitä tarkalleen ottaen yrität sanoa ?

MIetin, että kun tässä toisaalta aina tolkutetaan että ei saa kylmällä koneella ajaa eikä toisaalta ylilämmittää kylmää konetta, niin kumpi onpi pahempi: joku om603 mikä lämpiää hetkessä, halusi tai ei -- vaiko joku cdi tai tdi jossa lämpömittarin mukaan ei tapahdu mitään herra ties miten pitkään aikaan.

Kyllä, täysin akateemista pohdintaa

[rumilus]

Mutta eikö nykyaikaisissa moottoreissa (esim. CDI) pitäisi olla "suljettu kierto"? eli vesipumppu pyörittää jäähdytysnestettä moottorissa niin ettei se kierrä jäähdyttimen kautta. (kunnes termostaatti aukeaa ja päästää jäähdytysnesteen virtaamaan syyläriin) Moottorin pitäisi lämmetä nopeasti käyntilämpöönsä vaikka siinä ei olisi ollenkaan kitkaa jo pelkän palamis lämmön vaikutuksesta.
Vanhoissa autoissahan termostaatti päästää aina hieman läpi (jotta pumppu ei ala kavitoimaan) joten syylärissä on aina hieman virtausta -> moottorilla on aina jäähdytystä vaikka sitä ei tarvittaisi.

nykyaikaisen moottorinhan luulisi "suljetun kiertonsa" ansiosta lämpenevän nopeammin käyntilämpöönsä, kuin vanhanaikaisen reijällisellä termostaatilla varustetun.

Lämpöä synnyttävä kitka syntyy aivan muualla kuin pakokanavistoon siirtyvät lämmöt. Pakokaasun häviöt on moottorissa ylivoimaisesti suurimmat lämpöhäviöt, jotka moottorissa syntyy...mutta ne ei paljon koko moottoria lämmitä.

Polttomoottorin termostaatti yleensä sijaitsee kiertovesipumpun jälkeen vistaussuunnassa, kavitaatio tapahtuu pumpuissa vain imupuolta liikaa kuristamalla.

[Timo J]

MIetin, että kun tässä toisaalta aina tolkutetaan että ei saa kylmällä koneella ajaa eikä toisaalta ylilämmittää kylmää konetta, niin kumpi onpi pahempi: joku om603 mikä lämpiää hetkessä, halusi tai ei -- vaiko joku cdi tai tdi jossa lämpömittarin mukaan ei tapahdu mitään herra ties miten pitkään aikaan.

Kyllä, täysin akateemista pohdintaa

Niin, ainakin kun teräksiä lämpökäsitellään niin kaava meni jotenkin 5500/w, missä w=seinämä. Eli esim. 20mm teräkselle sopiva lämmitys/jäähdytys nopeus on 5500/20=275 astetta tunnissa. Ohuemmassa kappaleessa tulee tietenkin pienemmät sisäiset jännitykset

hidas lämpeneminen->materiaaleissa pienemmät sisäiset jännitykset

Täysin OT

[JeremyH]

Mutta eikö nykyaikaisissa moottoreissa (esim. CDI) pitäisi olla "suljettu kierto"? eli vesipumppu pyörittää jäähdytysnestettä moottorissa niin ettei se kierrä jäähdyttimen kautta. (kunnes termostaatti aukeaa ja päästää jäähdytysnesteen virtaamaan syyläriin) Moottorin pitäisi lämmetä nopeasti käyntilämpöönsä vaikka siinä ei olisi ollenkaan kitkaa jo pelkän palamis lämmön vaikutuksesta.
Vanhoissa autoissahan termostaatti päästää aina hieman läpi (jotta pumppu ei ala kavitoimaan) joten syylärissä on aina hieman virtausta -> moottorilla on aina jäähdytystä vaikka sitä ei tarvittaisi.

nykyaikaisen moottorinhan luulisi "suljetun kiertonsa" ansiosta lämpenevän nopeammin käyntilämpöönsä, kuin vanhanaikaisen reijällisellä termostaatilla varustetun.

Lämpöä synnyttävä kitka syntyy aivan muualla kuin pakokanavistoon siirtyvät lämmöt. Pakokaasun häviöt on moottorissa ylivoimaisesti suurimmat lämpöhäviöt, jotka moottorissa syntyy...mutta ne ei paljon koko moottoria lämmitä.

No noi nyt oli vaan äkkiä mieleen tulleita lämmön lähteitä... Kai sieltä CDI koneestakin jotain lämpöä tulee jäähdytysnesteeseen.
Mutta noin niinkuin kokonaisuutena ajatellen, Eikö uudemman järjestelmän pitäisi lämmetä nopeammin normaaliin käyntilämpöönsä kuin vanhan?

Nykyaikaisessa järjestelmässähän on kaksi toiminen termostaatti. Kun kone on kylmä, termostaatti päästää jäähdytysnesteen virtaamaan suoraan takaisin pumpun imuun. Kun moottori lämpenee ja termostaatti aukeaa, niin termostaatti päästää jäähdytysnesteen virtaamaan syyläriin ja samalla sulkee sen suoran reitin pumpun imuun. Eli niin kauan kuin termostaatti määrää veden kiertämään vain moottorissa, niin koneenhan pitäisi lämmetä huimaa vauhtia.
"Nykyaikainen" M104 moottorin jäähdytysjärjestelmän virtaus kaavio <- laite numero 6 asennot A, B ja C

Polttomoottorin termostaatti yleensä sijaitsee kiertovesipumpun jälkeen vistaussuunnassa, kavitaatio tapahtuu pumpuissa vain imupuolta liikaa kuristamalla.

Totta, kun mietitään vesi pumpun imua vanhan aikaisessa moottorissa, niin mitä sieltä löytyy? pumpulta takaperin lueteltuna: alavesiletku, syyläri, ylävesiletku, termostaatti. Eli jos termostaatti olisi 100% kiinni, eikä päästäisi yhtään jäähdytysnestettä läpi, niin pumppu imisi syylärin paineen niin alas kuin mahdollista ja aloittaisi sen jälkeen kavitoimaan.
Vanhan aikaisessa järjestelmässä kavitointi on estetty tekemällä termostaattiin pieni reikä jonka läpi jäähdytys nestettä pääsee virtaamaan syyläriin juuri sen verran ettei pumppu menetä imupainettaan.