Sen verran täytyy vielä mainita että tuohon aiemmin mainitsemaani tapaukseen oli yhtenä suurena vaikuttajana saksasta peräisin olevat kitkarenkaat joista kitka oli jäänyt rajan toiselle puolelle.
Renkaat oli Pirellin kalliit kitkat mutta pito oli kuin kesärenkaissa. Yhden talven lipsuttelin niillä menemään kunnes päätin että jos pito ei parane on pakko vaihtaa takaisin etuvetoon. Yllätys olikin suuri kun koko auto muuttui täysin eri ajettavaksi kunnollisin nastarenkain varustettuna.
Oli ensimmäiset ja viimeiset kitkarenkaat mitkä minun ajoon tulee.
Mersuko vaiko joku muu?
Niin se auto millä voisin ajella niitä mutkapätkiä:
http://www.mitsubishi.fi/models/lancere ... icalspecs/
http://www.mitsubishi.fi/models/lancere ... icalspecs/
kokeileppa vaikka michelin x-ice kitkoja yllätyt taatusti! itse en enään nastoja alle laita enkä etuvetoista autoa! mitä olen audia ajanut (A4-00) niin ohjaus paljon herkempi kuin mitä mersussa saa olla koko ajan ohjaamassa ja jos, sekunnin katsoo muualle niin mennään toista kaistaa tai metsää kohti. ei ainakaan matka ajossa ole hyvä. voi olla tottumis kysymys mutta itse en tuollaseen totu!
Kun tuossa meikäläisen -79 vuoden Mersussa ei ole minkäänlaista luiston- tai sutimisenestoelektroniikkaa, osaa avovaimokin vähäisellä ajokokemuksellaankin jo pitää etupyörät suunnassa. Pieniin luistoihinhan tuolla joutuu talvikelillä välillä väkisinkin, vaikka ajaisi kuinka varovasti.
Kyydissä olen nyt pari tuhatta kilometriä istunut, eikä auton hallinnan puolesta ole pelottanut yhtään. Enemmän ne ongelmat liittyvät ison auton kulmien hahmottamiseen ja havainnointiin. Vähän käytiin jossain isommalla tyhjällä parkkipaikalla kokeilemassa kun kortti oli saatu, että miten se takavetoauto lähtee luistoon, miten se luisto korjataan ja mistä sen alkavan luiston tunnistaa. Liikenteessä sitten kyydissä maininnut, kun esimerkiksi mutkassa renkaiden äänestä kuulee, että nyt alkaa pito olla vähissä tai näyttänyt mistä tunnistaa jäisen tien pinnan. Mustankin jään kun kyllä näkee. Eli avovaimo ymmärtää jo aika hyvin milloin pitäisi hälytyskellojen päässä soida. Kun tuo muutenkin ajelee välillä vähän turhankin varovasti, ei tarvitse niin kauheasti olla huolissaan.
Anteeksi nyt kaikille luistelijoille, mutta jos niin paljon luottaa siihen elektroniikkaan, että hallitsemattomaan luistoon jouduttua selitys on, että kun ei se ASR ehtinytkään siinä ja siinä tilanteessa mukaan vaikka yleensä toimii hienosti, niin kyllä on ajotapa hiukan väärä. Etuvetoinenkin muuten voi lähteä urasta sivuluisuun ja silloin se vasta yllätyksenä tuleekin!
En ole väittänyt takavetoista helpoksi tai edes nopeammaksi ajettavaksi. Kuitenkin vähänkin enemmän auton käyttäytymistä ja käsittelyä tuntevalle se on usein se miellyttävämpi vaihtoehto. Olen ajanut etuvetoautoja satoja tuhansia kilometrejä. Takavetoisella henkilöautolla kokemusta on vain joitakin kymmeniä tuhansia. Silti pidän takavetoa paljon miellyttävämpänä vaihtoehtona ajaa. Johtuisiko sitten siitä että rekan ratissa on tullut vietettyä aikaa paljon henkilöautoja enemmän.
Vaikka sitä etuvetoisten vetelyä olisi saatu kuinka vähennettyä, ei sitä kokonaan pois saa muuten kuin tehostamalla ohjauksen täysin tunnottomaksi. Omat kokemukset etuvetoisista kun ovat vielä lähinnä ilman ajonvakautuksia ja sutimisenestoja, on tuo vetely aika voimakasta.
Vielä tuohon etenemiskykyyn. Jos vähänkään löytyy kaasujalasta muitakin asentoja kuin on ja off ja suunnilleen ymmärtää millä vaihteilla pitää missäkin liikkua niin kyllä liukkaalla eteen päin pääsee niin etu- kuin takavedolla ilman elektroniikkaa ja lukkoakin. Enpä äkkiseltään muista koska olisi viimeksi niin käynyt etten omin avuin olisi eteen päin päässyt. Joskus joutuu hiukan heijailemaan edestakaisin tai rekan pyörän alle heittämään hiekkaa tai jotain, mutta matka silti jatkuu. No syksyllä kyllä pari kertaa jäi Sisu johonkin työmaalle kiinni, kun upposi akseleita myöten kuraan sateen pehmennettyä maan.
Kyydissä olen nyt pari tuhatta kilometriä istunut, eikä auton hallinnan puolesta ole pelottanut yhtään. Enemmän ne ongelmat liittyvät ison auton kulmien hahmottamiseen ja havainnointiin. Vähän käytiin jossain isommalla tyhjällä parkkipaikalla kokeilemassa kun kortti oli saatu, että miten se takavetoauto lähtee luistoon, miten se luisto korjataan ja mistä sen alkavan luiston tunnistaa. Liikenteessä sitten kyydissä maininnut, kun esimerkiksi mutkassa renkaiden äänestä kuulee, että nyt alkaa pito olla vähissä tai näyttänyt mistä tunnistaa jäisen tien pinnan. Mustankin jään kun kyllä näkee. Eli avovaimo ymmärtää jo aika hyvin milloin pitäisi hälytyskellojen päässä soida. Kun tuo muutenkin ajelee välillä vähän turhankin varovasti, ei tarvitse niin kauheasti olla huolissaan.
Anteeksi nyt kaikille luistelijoille, mutta jos niin paljon luottaa siihen elektroniikkaan, että hallitsemattomaan luistoon jouduttua selitys on, että kun ei se ASR ehtinytkään siinä ja siinä tilanteessa mukaan vaikka yleensä toimii hienosti, niin kyllä on ajotapa hiukan väärä. Etuvetoinenkin muuten voi lähteä urasta sivuluisuun ja silloin se vasta yllätyksenä tuleekin!
En ole väittänyt takavetoista helpoksi tai edes nopeammaksi ajettavaksi. Kuitenkin vähänkin enemmän auton käyttäytymistä ja käsittelyä tuntevalle se on usein se miellyttävämpi vaihtoehto. Olen ajanut etuvetoautoja satoja tuhansia kilometrejä. Takavetoisella henkilöautolla kokemusta on vain joitakin kymmeniä tuhansia. Silti pidän takavetoa paljon miellyttävämpänä vaihtoehtona ajaa. Johtuisiko sitten siitä että rekan ratissa on tullut vietettyä aikaa paljon henkilöautoja enemmän.
Vaikka sitä etuvetoisten vetelyä olisi saatu kuinka vähennettyä, ei sitä kokonaan pois saa muuten kuin tehostamalla ohjauksen täysin tunnottomaksi. Omat kokemukset etuvetoisista kun ovat vielä lähinnä ilman ajonvakautuksia ja sutimisenestoja, on tuo vetely aika voimakasta.
Vielä tuohon etenemiskykyyn. Jos vähänkään löytyy kaasujalasta muitakin asentoja kuin on ja off ja suunnilleen ymmärtää millä vaihteilla pitää missäkin liikkua niin kyllä liukkaalla eteen päin pääsee niin etu- kuin takavedolla ilman elektroniikkaa ja lukkoakin. Enpä äkkiseltään muista koska olisi viimeksi niin käynyt etten omin avuin olisi eteen päin päässyt. Joskus joutuu hiukan heijailemaan edestakaisin tai rekan pyörän alle heittämään hiekkaa tai jotain, mutta matka silti jatkuu. No syksyllä kyllä pari kertaa jäi Sisu johonkin työmaalle kiinni, kun upposi akseleita myöten kuraan sateen pehmennettyä maan.
W123 280TE -79
Pakko laittaa hieman kommentteja Rainen viimeisimpään viestiin:
En tiedä ansaitseeko Raine vuoden optimisti vai vuoden hyvä mies palkinnon,
"Mustankin jään kun kyllä näkee. Eli avovaimo ymmärtää jo aika hyvin milloin pitäisi hälytyskellojen päässä soida. Kun tuo muutenkin ajelee välillä vähän turhankin varovasti, ei tarvitse niin kauheasti olla huolissaan."
Kaikki takavetoautoja ja autoja yleensäkin ajaneet tietävät, että varsinainen auton käsittelytaito ongelmatilanteessa ei tule tietoisesti ajattelemalla vaan tiedostamattomasti opittuna selkärangasta. Ja sinne tieto tallentuu vasta satojen, jopa tuhansien toistojen jäljiltä. Ymmärrän, että rauhallisen ja oppivaisen emännän tekemisiin on hyvä luottaa, mutta yliluottamuksestasi kertoo jo tuokin, että mielestäsi mustankin jään kyllä näkee. Ei sitä kyllä välttämättä aina näe, olosuhteet voivat muuttua äkisti, tie voi mennä juoksutuskohdasta peilikirkkaalle jäälle, jonka huomaa vasta kohdalle ajettuaan. Eli tällä tarkoitan vain sitä, että tarkkaavainenkaan ajaja ei voi havannoida kaikkea ja kokenutkin kuljettaja voi tehdä yllättävässä tilanteessa virheitä.
"Anteeksi nyt kaikille luistelijoille, mutta jos niin paljon luottaa siihen elektroniikkaan, että hallitsemattomaan luistoon jouduttua selitys on, että kun ei se ASR ehtinytkään siinä ja siinä tilanteessa mukaan vaikka yleensä toimii hienosti, niin kyllä on ajotapa hiukan väärä. Etuvetoinenkin muuten voi lähteä urasta sivuluisuun ja silloin se vasta yllätyksenä tuleekin!"
Olet aivan oikeassa, että useimmiten kuljettaja on tehnyt virheen silloin, kun asr- ei enää ehdi / pysty luistoa korjaamaan. Uudet ESP:t korjaavat jo huomattavasti varmemmin melkeinpä kaikki kuljettajan tekemät töppäilyt, mutta vanhempi tekniikka voi tehdä enemmän yllätyksiä. Tosin sitten kun ESP:nkin mittaa kunnolla ulos niin varmasti metsään menee, että suhahtaa. Olennaista on kuitenkin se, että takavetoisessa autossa vanhempikin ASR on paljon parempi kuin ei ASR:ää ollenkaan. Elektronisten apujärjestelmien merkitys korostuu,mitä tehokkaampi auto on kyseessä. Kuskit tahtovat vain kokeilla järjestelmien rajoja ja jossakin vaiheessa perut fysiikan lait iskevät kuitenkin vastaan.
Kunnolliset etuvetoiset (AUDI, VOLVO, ilman ajonvakautusjärjestelmiäkin) vaativat melkoisia liikkeitä ohitustilanteessakin, että ne lähtevät sivuluisuun. Kevytkeulaiset japanilaiset ovat aina oma lukunsa.
"En ole väittänyt takavetoista helpoksi tai edes nopeammaksi ajettavaksi. Kuitenkin vähänkin enemmän auton käyttäytymistä ja käsittelyä tuntevalle se on usein se miellyttävämpi vaihtoehto. Olen ajanut etuvetoautoja satoja tuhansia kilometrejä. Takavetoisella henkilöautolla kokemusta on vain joitakin kymmeniä tuhansia. Silti pidän takavetoa paljon miellyttävämpänä vaihtoehtona ajaa. Johtuisiko sitten siitä että rekan ratissa on tullut vietettyä aikaa paljon henkilöautoja enemmän."
Mielestäni on turhaa nostaa takavedolla ajavien ajotaitoja automaattisesti paremmiksi ja sitä kautta heidän valinnakseen takavetoa. Kyllä enemmän kyseessä on maku- ja mieltymyskysymys. Nyt paritalvea takavedolla ajaneena huomaan kyllä takavedon hyviä puolia, mutta olennaisempaa on auton käytös ja ominaisuudet. Hyvä auto on hyvä ajaa, oli veto sitten kummassa päässä tahansa.
Raskaankaluston ammattikuljettajat ovat sinänsä ihan oma lukunsa. Työnänsä kuorma-autoja ajaville kehityy ajotyyli, jolla ei mennä metsään millään pikkokotterolla oli siinä sitten aspeja tai espejä tai talvikelillä edes talvirenkaita. Sisun ratti ei ole täysin vieras itsellekään, vaikken ammattikuljettaja missään tapauksessa olekaan.
Ehkä Raine olet ajanut niin huonoja etuvetoisia, että nyt kun olet ajellut vanhalla kunnon mersulla, niin takaveto tuntuu ylivertaiselta etuvetoon verrattuna. Kannattaa käydä kokeilemassa uudempia etuveto-autoja. Kehitys on mennyt eteenpäin ja mersun etumatka on laatuautona, on kaventunut sitten 70- ja 80- luvun.
Ei ole tullut tosin vielä ajettua uutta C-sarjalaista. Voihan olla, että nyt on varsinkin avantgarde- mallissa kerralla ajettavuus kohdallaan...
En tiedä ansaitseeko Raine vuoden optimisti vai vuoden hyvä mies palkinnon,
"Mustankin jään kun kyllä näkee. Eli avovaimo ymmärtää jo aika hyvin milloin pitäisi hälytyskellojen päässä soida. Kun tuo muutenkin ajelee välillä vähän turhankin varovasti, ei tarvitse niin kauheasti olla huolissaan."
Kaikki takavetoautoja ja autoja yleensäkin ajaneet tietävät, että varsinainen auton käsittelytaito ongelmatilanteessa ei tule tietoisesti ajattelemalla vaan tiedostamattomasti opittuna selkärangasta. Ja sinne tieto tallentuu vasta satojen, jopa tuhansien toistojen jäljiltä. Ymmärrän, että rauhallisen ja oppivaisen emännän tekemisiin on hyvä luottaa, mutta yliluottamuksestasi kertoo jo tuokin, että mielestäsi mustankin jään kyllä näkee. Ei sitä kyllä välttämättä aina näe, olosuhteet voivat muuttua äkisti, tie voi mennä juoksutuskohdasta peilikirkkaalle jäälle, jonka huomaa vasta kohdalle ajettuaan. Eli tällä tarkoitan vain sitä, että tarkkaavainenkaan ajaja ei voi havannoida kaikkea ja kokenutkin kuljettaja voi tehdä yllättävässä tilanteessa virheitä.
"Anteeksi nyt kaikille luistelijoille, mutta jos niin paljon luottaa siihen elektroniikkaan, että hallitsemattomaan luistoon jouduttua selitys on, että kun ei se ASR ehtinytkään siinä ja siinä tilanteessa mukaan vaikka yleensä toimii hienosti, niin kyllä on ajotapa hiukan väärä. Etuvetoinenkin muuten voi lähteä urasta sivuluisuun ja silloin se vasta yllätyksenä tuleekin!"
Olet aivan oikeassa, että useimmiten kuljettaja on tehnyt virheen silloin, kun asr- ei enää ehdi / pysty luistoa korjaamaan. Uudet ESP:t korjaavat jo huomattavasti varmemmin melkeinpä kaikki kuljettajan tekemät töppäilyt, mutta vanhempi tekniikka voi tehdä enemmän yllätyksiä. Tosin sitten kun ESP:nkin mittaa kunnolla ulos niin varmasti metsään menee, että suhahtaa. Olennaista on kuitenkin se, että takavetoisessa autossa vanhempikin ASR on paljon parempi kuin ei ASR:ää ollenkaan. Elektronisten apujärjestelmien merkitys korostuu,mitä tehokkaampi auto on kyseessä. Kuskit tahtovat vain kokeilla järjestelmien rajoja ja jossakin vaiheessa perut fysiikan lait iskevät kuitenkin vastaan.
Kunnolliset etuvetoiset (AUDI, VOLVO, ilman ajonvakautusjärjestelmiäkin) vaativat melkoisia liikkeitä ohitustilanteessakin, että ne lähtevät sivuluisuun. Kevytkeulaiset japanilaiset ovat aina oma lukunsa.
"En ole väittänyt takavetoista helpoksi tai edes nopeammaksi ajettavaksi. Kuitenkin vähänkin enemmän auton käyttäytymistä ja käsittelyä tuntevalle se on usein se miellyttävämpi vaihtoehto. Olen ajanut etuvetoautoja satoja tuhansia kilometrejä. Takavetoisella henkilöautolla kokemusta on vain joitakin kymmeniä tuhansia. Silti pidän takavetoa paljon miellyttävämpänä vaihtoehtona ajaa. Johtuisiko sitten siitä että rekan ratissa on tullut vietettyä aikaa paljon henkilöautoja enemmän."
Mielestäni on turhaa nostaa takavedolla ajavien ajotaitoja automaattisesti paremmiksi ja sitä kautta heidän valinnakseen takavetoa. Kyllä enemmän kyseessä on maku- ja mieltymyskysymys. Nyt paritalvea takavedolla ajaneena huomaan kyllä takavedon hyviä puolia, mutta olennaisempaa on auton käytös ja ominaisuudet. Hyvä auto on hyvä ajaa, oli veto sitten kummassa päässä tahansa.
Raskaankaluston ammattikuljettajat ovat sinänsä ihan oma lukunsa. Työnänsä kuorma-autoja ajaville kehityy ajotyyli, jolla ei mennä metsään millään pikkokotterolla oli siinä sitten aspeja tai espejä tai talvikelillä edes talvirenkaita. Sisun ratti ei ole täysin vieras itsellekään, vaikken ammattikuljettaja missään tapauksessa olekaan.
Ehkä Raine olet ajanut niin huonoja etuvetoisia, että nyt kun olet ajellut vanhalla kunnon mersulla, niin takaveto tuntuu ylivertaiselta etuvetoon verrattuna. Kannattaa käydä kokeilemassa uudempia etuveto-autoja. Kehitys on mennyt eteenpäin ja mersun etumatka on laatuautona, on kaventunut sitten 70- ja 80- luvun.
Ei ole tullut tosin vielä ajettua uutta C-sarjalaista. Voihan olla, että nyt on varsinkin avantgarde- mallissa kerralla ajettavuus kohdallaan...
Mulla on tommonen volvon leikkuupuimuri joka vasta kolho kapistus onkin, mutta mersussa on aivan mielettömän hyvä ohjaustuntuma. Aivan sama minkä mersun mallin rattiin hyppää niin se tuntuma on aina loistava.
Asiaahan voi verrata siihen että jos on tottunut syömään multaa, niin ei ne mansikat aluksi hyvältä maistu.
Asiaahan voi verrata siihen että jos on tottunut syömään multaa, niin ei ne mansikat aluksi hyvältä maistu.
W114.011 250 1974 M130.923
W115.010 220 1969 M115
http://www.flickr.com/photos/zenitmania/
W115.010 220 1969 M115
http://www.flickr.com/photos/zenitmania/
minun puolueeton mielipiteeni;
Mersun ESP on tarkoituksella YLIHERKKÄ jotta kaikenmaailman mummelit ja paapat (jotka lienee edelleen suuri ostajakunta mersulla) huomaisivat pienissä unilääkehöyryissään 80v iässään että hitto, onks täällä sittenkin liukasta vaikka lunta sato viimeks eilen? onhan siellä liukasta, jos on mustaa jäätä alla ja 85-vuotias aatelismiljonääri ostanut sporttikikkareilla varustetun 600-sarjalaisen tai amgin itselleen (niin, herkkyys on sama mallista riippumatta)
A-sarjan kaatuminen testeissä teki vielä viimisen niitin mersun ylivarovaisuuteen noissa asioissa.
mersun ESP on hanurista, jos osaa autoa ajaa. Jos on hieman jo kärsinyt motoriikka ja ikä tehnyt tehtävänsä, se yliherkkyys säästää helposti peltikolareilta, toivottavasti jopa vakavimmiltakin jutuilta.
conclusion - ESP on fiksuhkoa holhoamista, älä silti pelästy sitä
Mersun ESP on tarkoituksella YLIHERKKÄ jotta kaikenmaailman mummelit ja paapat (jotka lienee edelleen suuri ostajakunta mersulla) huomaisivat pienissä unilääkehöyryissään 80v iässään että hitto, onks täällä sittenkin liukasta vaikka lunta sato viimeks eilen? onhan siellä liukasta, jos on mustaa jäätä alla ja 85-vuotias aatelismiljonääri ostanut sporttikikkareilla varustetun 600-sarjalaisen tai amgin itselleen (niin, herkkyys on sama mallista riippumatta)
A-sarjan kaatuminen testeissä teki vielä viimisen niitin mersun ylivarovaisuuteen noissa asioissa.
mersun ESP on hanurista, jos osaa autoa ajaa. Jos on hieman jo kärsinyt motoriikka ja ikä tehnyt tehtävänsä, se yliherkkyys säästää helposti peltikolareilta, toivottavasti jopa vakavimmiltakin jutuilta.
conclusion - ESP on fiksuhkoa holhoamista, älä silti pelästy sitä
200D oli ja meni
C32 oli ja meni
300D on ja pysyy
E55 on ja menossa
C32 oli ja meni
300D on ja pysyy
E55 on ja menossa